Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin kevät 1918 pääkuva

Kohtaloita sisällissodan Suomessa - löydä kaikki Musiikin kevät 1918 -artikkelit

Rakkautta, pelkoa, nälkää ja väkivaltaa

Alta löydät kirjeitä, päiväkirjoja ja muita dokumentteja.

Uppoudu alkuperäisiin päiväkirjoihin, kirjeisiin ja muistelmiin: Taiteilijapari Alma ja Toivo Kuula | Säveltäjä Jean Sibelius | Koulutyttö Katarina Sibelius | Kuoronjohtaja Väinö Pesola | Oopperalaulaja Wäinö Sola | Säveltäjä Aarre Merikanto | Kuoronjohtaja Knut Kangas | Lääkäri Martti J. Siirala | Oopperalaulaja Aino Ackté | Sävellyksenopiskelija Elmer Diktonius | Vallankumousjohtajan nuori perillinen pianisti Kristoffer Gylling | "Vilppulan urhojen muistolle". Marssilaulu kertoo sisällissodan tarinaa

Hehkuvan rakkaustarinan traaginen päätös - taiteilijapari Alma ja Toivo Kuulan päiväkirjat ja kirjeet 19.1.-4.6.1918

Alma ja Toivo Kuula - hehkuva rakkaustarina sadan vuoden takaa
19.1. Täällä on täydellinen sota ollut jo toista viikkoa
20.1. Klarinetisti saapui pää sidottuna
22.-23.1. Sisällissodan ensimmäinen siviiliuhri Viipurissa
19.2. Voimme Jumalan kiitos hyvin!
19.2. Raakoja murhia ja taisteluita Viipurissa ja Kannaksella
6.3. Mitenkä voitte todistaa että asutte Säiniöllä?
7.3. Toista viikkoa on joka päivä kuulunut valtava tykkien jyske pohjoisesta
7.3. Sitä en minä soittajistani olisi luullut ja minua hävettää heidän puolestaan
17.3. Punakaartin pakkovärväykset ovat alkaneet Viipurissa - Toivo Kuula hautoo perhesurmaa
17.3. Päivät ovat loputtoman pitkät
23.3. Missä viipyvät valkoiset miehet?
24.3. Kirje Skinnarilan hovista: "Huhun mukaan Arvo on kuollut."
27.3. Viulisti Juho Junno on kuollut punaisten riveissä
29.3. Eilen kävimme kaupungissa. Matkaluvat jouduimme hankkimaan jo neljännen kerran.
3.4. Olen melkein varma että olet kuollut
9.4. Tänä iltana kello 9 alkaa Wiipurissa pakollinen aseisiinpano
10.4. Raudun rintaman tapahtumista ei ole täällä hiiskuttu sanaakaan
11.4. Tänään on ollut kamala jännityksen päivä. Tulkaa apuun!
12.4. Vain kaksi hengellistä sekakuorolaulua hän on säveltänyt ja Suojeluskunnan marssin, siinä kaikki
12.4. Kirje lanko Väinö Siikaniemelle, joka pidättää Helsingissä Irmari Rantamalan
14.4. Vapaalla jalalla vielä olen ja viime yön nukuinkin piilopaikassani
15.4. Punaisten vahtimiesten yöllinen kömmähdys
17.4. Ei uskalla liikahtaa missään seiniensä ulkopuolella
19.4. Punaiset pakolaiset vyöryvät Wiipuriin
21.4. Kritiikkiä valkoisille Kannaksella: Yhdellä paikalla vaan olla nökötetään monta kuukautta
21.4. Hirveä on tämä jännitys joka kasvaa päivä päivältä
22.4. Sammuu näet se viimeinen toivo Karjalan rintaman valkoisiin
25.4. Kauhun vallassa vietimme yön kellarissa
26.4. Sataneljäkymmentä miestä oli sijoitettu kaikkiin huoneisiimme, saunaan ja ullakolle
27.4. Rakkaat vanhemmat. Olemme säilyneet ehein nahoin - taiteilijapari Alma ja Toivo Kuulan kirjeet 1918
28.4. Säiniö on vapaa, seuraamme jännittyneinä yläbalkongillamme Wiipurin valloitusta
28.4. Vappua ehkä saamme Wiipurissa jo viettää ja siitä pitää tulla iloinen Vappu
29.4. Vietimme kahden hääpäiväämme hiljaisesti
29.4. Toivo Kuulan viimeinen kirje: Jälellä on hiljaisuus, joka oudostuttaa
12.5. Hyvä Jumala, miksi tällainen rangaistus, tällainen onnettomuus!
15.5. Toivon tila huonontunut
19.5. Toivo kuoli lauantai-iltana
24.5. Sähke Vaasaan: Toivo haudataan Helsinkiin
26.5. Toivo Kuulan viimeinen matka alkaa
28.5. Toivo Kuula haudataan tänään
2.6. Verellä tahtoisin nämä sanat kirjoittaa
4.6. Toivon päivä on tänään ja olen vienyt hänen haudalleen verenpisaran ja lemmikkejä

Kuuluisan murhan varjossa - Alma ja Toivo Kuulan tyttärenpoika Markku Marttinen kertoo

Jääkärimarssin säveltäjä hengenvaarassa - Jean Sibeliuksen päiväkirja 13.1.-9.6.1918

Jean Sibelius - vaarallisen Jääkärimarssin säveltäjä
13.1. Kansalaisjuhla ilman vasemmistoa
19.1. Kielitaistelu Jääkärimarssin tahdissa
28.1. Mikä häpeä kansallemme ja maallemme
29.1. Luonto riemuitsee ja ihmiset ovat pahempia kuin eläimet
2.2. Minun vuoroni tulee kyllä pian…
5.2. On kielletty menemästä ulos
9.2. Jälleen yksi päivä murhetta ja surua
12.2. Punakaarti tulee Ainolaan
14.2. Punaiset jälleen Ainolassa
17.2. Veli Christian vangittu
19.2. Pako Ainolasta
20.3. Oma maa
23.3. Näe nälkää ja vaikene
9.4. Väärää rahaa
11.4. Saksalaisten kanuuna jylisee Leppävaarassa
14.4. Keskellä pommituksia
20.4. Jääkärimarssi soi saksalaisten upseerien kunniaksi
22.4. Näyttelijä Elli Tompuri saa idean
30.4. Gösta Schybergsonin muistoksi
2.5. Soitannollis-draamalliset iltamat hädänalaisten hyväksi
4.5. Aino Ackté tulkitsee Sibeliusta
13.5. Pysynkö hengissä kaikesta huolimatta eikä minua murhata?
20.5. Kuin olisin aikeissa jättää elämän ja hautaan laskeutuessani ampuisin kotkan lennosta
28.5. Tänään haudataan ystävä Toivo Kuula maan kylmään poveen
3.6. Minä en voi enää nykyisin osallistua hautajaisiin
8.6. Pelkään että kuolen ennen kuin sinfoniat ovat valmiit
9.6. Jääkärien lähetystö ylistämässä minua marssistani

Koulutytön haikea rakkaustarina - Katarina Sibeliuksen päiväkirja 28.1.-22.7.1918

Katarina Sibelius - säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä
28.1. Luotisade koulumatkalla
29.1. Rakastuneen ylioppilaan jäähyväiset
31.1. Sankarittaren kotiinpaluu
1.2. Voi, miksi en ole mies!
2.2. En pelkää punakaartilaisia!
6.2. Parasta että punakaartilaiset olisivat ampuneet minut!
8.2. Ainola on kuin vankila
9.2. Rakastunut valkokaartilainen tervehtii
11.2. Salaiset aseet hameiden alla
12.2. Punakaarti tulee Ainolaan
14.2. Voisiko punakaartilaisten asia sittenkin olla oikea…
16.2. Toivoin, että olisin kuollut heidän sijastaan…
19.2. Pako Ainolasta
21.2. Salaa ruumishuoneella
24.2. Onko Erik kaatunut?
25.2. Pappa kehuu Erikiä
27.2. Voit olla ylpeä Erikistä!
28.2. Nyt se tapahtui
3.3. Miksi juuri hänen piti kuolla?
7.3. Tunne jota ei näytä muille
8.3. Kyllä meillä sentään oli taivaallista!
10.3. Millä olisin lohduttanut, kun itsekin olin niin surullinen?
14.3. Joka yö näin hänestä unta
17.3. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu
21.3. Rakastan musiikkia
22.3. Bobi Sivén kutsuu kahvilaan
4.4. Bobi Sivénin kanssa Kaivopuistossa
5.4. Se ei voi enää kestää kauan
7.4. Oma rakas pappani, jota jumaloin
8.4. Erikin olisi täytynyt tulla takaisin kevään ihanuuden mukana
9.4. Toivorikasta jännitystä
11.4. Voi näitä onnettomia punaisia!
12.4. Salaman iskulla käsitimme: saksalaiset!
13.4. Iloa ja surua voittajien ja voitettujen kaupungissa
14.4. Nyt jos koskaan on oltava luja sekä ajatuksissa että töissä
15.4. Kyllä työ on sentään ihanaa!
17.4. En unohda häntä, en koskaan
18./22.4. Ruthin palvelija löydetty ruumiina barakeilta
23.4. Partiotyttö siivoamassa sotasairaalaa
25.4. Ei luulisi että olen neitonen sivistyneestä perheestä
26.4. Pianonsoitto vai sairaalatyö?
29.4. Kaikki on niin ihanaa!
1.5. Bobi Sivén kutsuu tanssiin
7.5. Musiikin kaikuessa kantoivat sotilaamme tovereittensa kirstut
9.5. Itkin kun pappa johti
22.7. Minulla oli jalassa Eerikin tennistossut

Työväenkuoromies nälänhädän Helsingissä - Väinö Pesolan päiväkirja 21.1.-9.6.1918

Väinö Pesola - musiikkielämän sillanrakentaja
Väinö Pesola - työväenkuoron johtaja kahden tulen välissä
21.1. Odotetaan yhteiskunnallisen kumouksen alkua
26.1. Tuli Työväentalon tornissa
28.1. Punakaarti on vallannut pankit, senaatin, yliopiston…
30.1. Ajan jättiläisryöpyissä
3.2. Hän joko häpesi tai piti minua kirottuna porvarina
5.2. Sosialistit ovat syöneet oman oksennuksensa
10.2. Häpeä, että venäläinen taistelee suomalaisen rinnalla suomalaista vastaan
13.2. Yht’ äkkiä alkoi kuulua voimakas kuuluruiskun rätinä...
14.2. Edessä pikainen nälkäkuolema koko kansalle
16.2. Kallistun suuresti punaisten leiriin…
17.2. Leipä oli niin pahanmakuista, että täytyi syönti jättää kesken
22.2. Kadun menoani, näky oli liian hirveä
23.2. Pako Pariisiin
25.2. Veljet vastakkain
26.2. Mikä lopettaa traagillisen maan katastrofin?
28.2. Thomén veljesten murha
3.3. Kirkkonummen ”sankarit” vankeina reaalilyseolla
4.3. Suomen Sosialistinen Työväentasavalta
6.3. Räjähdys yöllä
7.3. Hermoherkkä kämppäkaveri
9.3. Kevättunnelma purkautuu säveliksi
10.3. Musiikkianalyysin välttämättömyys
11.3. Punaiset hautajaiset
12.3. Vanhemmat vastakkain
13.3. Vallankumousrunoja säveltämään, kävi punaisten kuinka tahansa
14.3. Säveletär suhtautuu viileästi
16.3. Bolshevismi tappaa koko sosialismin!
17.3. Räätäli senaattorina
18.3. Kuoronjohtaja Heikki Klemetin vapaaehtoinen vankeus
19.3. Kiristetään nälkävyötä vaikka kylkiluut paistaa
20.3. Huomenna ne tulevat
21.3. Porvarit boikotoivat raitiovaunuja
22.3. Toverit kyvyttömiä yhteiskunnan pyörittämiseen
24.3. Miksi suunnittelen tulevaisuutta, kun voin milloin tahansa olla kuollut?
26.3. Vallankumousseikkailu taitaa lähetä loppuaan
28.3. Itsekkäät ja röyhkeät
23.3. Ei kuoroa, ei musiikkia, ei taidetta, vain mustaa
30.3. Yksityiset telefoonit suljetaan
31.3. Häpeä Aarne Orjatsalo!
1.4. Vuokraemännän tositarina
2.4. Satu Tampereen valloituksesta
4.4. Saksalaiset tulevat!
5.4. "Senaatti" siirtynyt Viipuriin
6.4. Porvariston hulluus on nyt kiehumapisteessä
7.4. Kansamme historian verisimpiä lehtiä kirjoitetaan
9.4. Suomalainen bolshevismi on nyt kuolinhorroksessa
11.4. Punakaartin surma, mutta samallako myös itsenäisyytemme maahanpanijaiset?
14.4. Elämäni vaiherikkaimmat hetket
16.4. Helsingin valtaus
19.4. Mitenkä tällaisissa oloissa elävä voi ymmärtää köyhälistön hätää?
21.4. Työväentalo tulessa!
22.4. Saksalaisen sotilaan ylistys
23.4. Olen hoippunut nälästä
24.4. Kaatuneita laulajasankareita
25.4. Laulua olenkin jo kovin kaivannut
26.4. Taantumus tulee
28.4. Narrien paraati
30.4. Rakkaustarinan yllättävä käänne
2.5. Synkkä vappu
4.5. Selviääkö prof. Ilmari Krohn elävänä?
6.5. Nainen osaa liverrellä
8.5. Saako Työmiehen entinen musiikkiarvostelija töitä?
9.5. Toivo Kuulaa on ammuttu luoti silmästä sisään
11.5. Jääkärimarssin runoilija kihloihin
12.5. Vain muutamat kykenevät erottamaan sosialismin anarkismista
15.5. Suorat muistosanat laulajatovereista
24.5. Mikä seuraa tätä hirveää aikaa?
2.6. Maisteri on virallinen tittelini!
9.6. Griegin, Chopinin tai Tschaikowskyn sävelet yhtyivät lintusten lauluun

Oopperatenori sodassa valkoisten joukoissa Vaasasta Viipuriin - Wäinö Solan muistelmat ja kirjeet 27.1.-25.5.1918

Kalterijääkäri - oopperatenori Wäinö Sola joutuu vankilaan vuonna 1916
27.1. Sisällissota syttyy ja oopperalaulaja juuttuu Vaasaan
9.2. Rahat pelattu, matti kukkarossa eikä sota päättynytkään
18.2. Jääkärit saapuvat Vaasaan
20.2. Nuoteista en hennonnut luopua sillä aavistin tarvitsevani niitä rintamalla
3.3. Tänä onnettomuuden aamuna oli 30 asteen pakkanen
1.4. "Lahtarien laulaja" ei saa esittää Jääkärimarssia Savonlinnan kirkossa
16.4. Ihmettelet varmaan kun saat tämän kirjeen
17.4. Mitenkä ne ipanat voivat siellä?
21.4. Kohta lähdemme Viipuria ottamaan, siitä tulee kai verinen leikki
23.-24.4. Kuka luuli että se näin kauan kestää
26.4. Hyvä jos voi säilyttää itsensä täihin tulemasta
28.4. Wapaus on verellä ostettava
29.4. Koko kaupunki oli jalkeilla vastaanottamassa kun joukkomme marssi Viipuriin
1.5. Raju vappujuhla Viipurin Seurahuoneella
2.5. Aamulla sain tiedon Seurahuoneella tapahtuneesta onnettomuudesta
4.5. Odotan upseeripolettiani
9.5. En ole saanut mitään tietoa sinulta, tokko teitä enää onkaan!
11.5. Viimeinkin yhteys perheeseen!
17.5. Oopperalaulajan puolison vaaran viikot punaisessa Helsingissä
25.5. Oopperalaulaja vapautuu palveluksesta, palaa Helsinkiin ja jatkaa elämäänsä taiteilijana

Säveltäjä punaisten vankina - Aarre Merikannon kirjeet Reaalilyseon vankilasta 27.2.-10.5.1918

Säveltäjä Aarre Merikanto liittyy valkoisiin ja ryhtyy taistelijaksi
27.2. "Nuori Merikanto soitti kaaoksen keskellä säveltämäänsä Svidjan marssia."
28.2. Kuuden viikon vankeus Kruununhaassa alkaa
1.3. Nykyinen Sibelius-lukio on vajaan viidensadan valkokaartilaisen vankila
2.3. Toistaiseksi ei tarvis muuta, jos jokunen tupakka ja makeinen
4.3. Aika menee tupakoidessa ja kirjoja lukiessa
5.3. Kiitos plummoneista ja fünf-sikaareista, kyllähän suklaakin joskus maistuisi
9.3. Kukka on kateederilla ja kaikin 49:n miehen voimalla sitä haistellaan ja ihaillaan!
10.3. Ohjeitten mukaan saa nyt aina lähettää n.k. "Liebesgaben"
11.3. Makean lähettäminen vankilaan kielletään ja säveltäjä pyytää nuottipaperia
12.3. Kaupungilla huhutaan hyökkäyksestä Kruununhaan vankilaan, luokassa III B tarvitaan hinskelin-kannattimet
13.3. Kuinka hauskaa, että on taas kodak!
14.3. Wiime yönä nukuttiin ensi kertaa kuuteen viikkoon madrassilla!
15.3. Hauskaa että ooppera harjoittelee huolimatta nykyisestä ajasta!
16.3. Kunpa, kunpa vaan pian täältä pääsisi!
19.3. Tänään aamiaisella saimme syödä perunoita vaikka kuinka paljon
20.3. Vankilassa podetaan vatsavaivoja
24.3. Hemmoteltu valkoinen vanki
26. & 28.3. Nuori viulistipoika, vasta 13-vuotias Erik Cronvall avustaa kuplettitaiteilija Alfred J. Tanneria
29.3. Oletteko saaneet mämmiä? Sitä saisi nyt lähettää.
3.4. Mämmilähetys saapuu ja viulusävellys valmistuu
6.4. Ei tämä sitä kaikkein kauheinta tämä vankina olo ole
9.4. Toisinaan hiukan hermostuttaa, toivoisi niin helkkaristi ulos vapauteen
10.4. Ruotsalainen kapteeni Sigurd af Ekström käy jälleen Kruununhaan vankilassa
11.4. Valkoisten mahdollinen rynnäkkö vankilaan herättää suurta levottomuutta
12.4. Ruotsalaisen reaalilyseon vankilan katolla liehuu yhä punainen lippu
13.4. "Laittautukaa kuntoon! Tunnin kuluttua olette vapaat!"
10.5. Aarre Merikanto osallistuu Vöyrin kurssille. Mitä hänelle sen jälkeen tapahtui?

Poikkeuksellinen vankila Helsingissä - tutkija Samu Nyström kertoo

"Ruotsalaisen reaalilyseon valkoiset olivat hyvin kohdeltuja panttivankeja"

Tutkija kertoo taustaa Kruununhaan valkoisista vangeista.

Huhtikuun alussa kun saksalaiset lähestyivät Helsinkiä, käytiin pääkaupungin antautumisesta neuvotteluja punaisten ja saksalaisten välillä. Punaisten radikaalit torjuivat neuvottelut ja kahden päivän kaupunkisodassa vaara oli todellinen: mitä tapahtuu Ruotsalaisen lyseon pojille kun punaiset menettävät vallan?

Asiasanat: Suomen sisällissota

Maanpakolaisena Pietarissa 1918-1920 - punaisen kuoronjohtaja ja säveltäjä Knut Kankaan tarina

Työväenliiton kuoromies, säveltäjä Knut Kangas nimitetään vastoin tahtoaan punaisten tullineuvostoon Helsingissä
Sisällissota rikkoi punaisen säveltäjä Knut Kankaan avioliiton ja katkaisi yhteyden perheeseen
Pakolaisena Venäjällä: Johdannoksi
Pakolaisena Venäjällä: Pietarissa
Pakolaisena Venäjällä: Seuraavat päivät
Pakolaisena Venäjällä: Yksin
Pakolaisena Venäjällä: Elämää kasarmeissa
Pakolaisena Venäjällä: Vankivaunussa
Pakolaisena Venäjällä: Hullujenhuoneessa
Pakolaisena Venäjällä: Ensimmäinen paluuyritys
Pakolaisena Venäjällä: Saunaurakoitsijana
Pakolaisena Venäjällä: Tuntematon auttaja
Pakolaisena Venäjällä: Veturinlämmittäjänä
Pakolaisena Venäjällä: Työkoulu
Pakolaisena Venäjällä: Kesäsiirtolassa
Pakolaisena Venäjällä: Joulu
Pakolaisena Venäjällä: Judenitš hyökkää
Pakolaisena Venäjällä: Samean veden kalastaja
Pakolaisena Venäjällä: Elintarvike- ym. pulat
Pakolaisena Venäjällä: Yleinen järjestys
Pakolaisena Venäjällä: Neuvostoperiaatteen toteuttaminen
Pakolaisena Venäjällä: Kotimatkalle
Pakolaisena Venäjällä: Epilogi Rakastakaa toisianne!
Musiikista rikas mutta ulkoisesti köyhä - Knut Kankaan tarina valtiopetostuomion jälkeen

Lääkärinä Suomenlinnan vankileirillä - Martti Johannes Siiralan päiväkirja 14.1.-20.5.1918

14.1. Yllätyksenä soitettiin Sibeliuksen Jääkärien marssi
20.1. Jääkärien marssi kuunneltiin seisaaltaan
30.1. Ambulanssilääkärinä taistelussa
25.2. Tapaus Sillman
25.2. Hevosambulanssi etsii haavoittuneita
28.2. Thomén veljekset ja muita murhia
6.3. Uutta aikaa ei luoda ilman uhreja
9.3. Ryssät ja punakaarti tukkanuottasilla
10.3. Täytyy ihmetellen katsella historian kulkua
13.3. Nyt alkaa tanssi, jossa tahdin määräävät valkoiset
17.3. Veljessodan syyt
21.3. Mihin työhön vangit pistetään?
30.3. Meiltä porvaripiruilta suljetaan telefonit
3.4. Viisi tuntia täytyy jonossa seistä saadakseen edes leipää
6.4. Vieläkö ne päättömät aikovat antaa itseään kuulain ruoaksi?
11.4. Helsinki odottelee saksalaisten tuloa
14.4. Helsingin historian kaameimmat, katkerimmat päivät
25.4. Suomenlinnan vankileirillä
30.4. Koiranvirka Suomenlinnassa
3.5. Vetoomus vankilan tirehtöörille
10.5. Viaporissa kaikki edelleen sekaisin
20.5. Suomenlinnan jätän keventyvin sydämin

Piilottelua, asekuljetuksia ja voitonparaateja - oopperalaulaja Aino Acktén perheen muistot keväältä 1918

Piilottelua punaisessa Helsingissä

Lapset silminnäkijöinä sisällissodan Helsingissä.

Helmi-maaliskuussa oopperalaulaja Aino Ackté piilottelee kotonaan punaisten hallitsemassa Helsingissä. 17-vuotias Glory salakuljettaa aseita valkoisille ja 10-vuotias Mies käy keskusteluja punaisen sisäkön kanssa.

Asiasanat: Suomen sisällissota

14.4. Mummo ei ammuksia kumarra

Lapset silminnäkijöinä sisällissodan Helsingissä.

Huhtikuun 14. päivänä 10-vuotias Mies Renvall on mummonsa Emmy Achtén kanssa katsomassa saksalaisten voitonparaatia, kun punaiset avaavat yllättäen tulen.

Asiasanat: Suomen sisällissota

Vallankumous musiikissa - musiikinopiskelija Elmer Diktoniuksen ja vallankumousjohtaja Otto Wille Kuusisen ystävyys

Musiikin ja runon ultramoderni ekpressionisti - osa 2

Modernistisäveltäjä sisällissodan Suomessa.

Valkoisten voitettua sodan Elmer Diktonius jatkaa musiikkiopintojaan ja yrittää Arnold Schönbergin sävellysoppilaaksi Wieniin. Diktoniuksen oma sävellysoppilas, vallankumousjohtaja Otto Wille Kuusinen pakenee Moskovaan, missä perustaa Suomen Kommunistisen Puolueen.

Asiasanat: Suomen sisällissota

Isoisän isoisä vallankumousjohtaja Edvard Gylling - pianisti Kristoffer Gylling kertoo

"Meidän suvun piirissä Edvard Gylling on totta kai suurmies"

Suomalaisen vallankumousjohtajan traaginen kohtalo.

Pariisissa opiskeleva pianistilupaus Kristoffer Gylling piipahti huhtikuussa 2018 Helsingissä. Hän kertoi opinnoistaan ja elämästään Pariisissa, mutta myös suomalaisista sukujuuristaan. Kevään 1918 vallankumousjohtaja Edvard Gylling oli Kristofferin isoisän isoisä.

Asiasanat: Suomen sisällissota

Heikki Klemetin marssi kertoo sisällissodan tarinaa

Laurilan työ sekä Vilppulan vaihe - Heikki Klemetin marssilaulu kertoo yhden sisällissodan tarinoista

Sisällissota synnytti tarinoita ja uutta marssilaulustoa.

Jo ennen sisällissodan syttymistä valitsivat Lapuan suojeluskuntalaiset päällikökseen Matti Laurilan. Heikki Klemetin Vilppulan urhojen muistolle -marssissa kerrotaan "Laurilan töistä", joilla viitataan Matti Laurilaan ja hänen poikiinsa.

Asiasanat: Heikki Klemetti

Otaniemen Kaiku esittää johtajanaan Tapani Länsiö

Hengenkohotukseksi musiikkia - tutkija Saijaleena Rantanen kertoo

Vuoden 1905 suurlakko politisoi työväenmusiikin

Suurlakon jälkeen työväenmusiikki alkoi elää omaa elämäänsä

Mitä musiikkia harrastettiin työväenliikkeessä ennen vuotta 1918? Tutkijatohtori Saijaleena Rantanen kertoo, että vuoden 1905 suurlakko oli käännekohta, sen jälkeen työväenmusiikki politisoitui.

Asiasanat: työväenmusiikki

Punaisten hautajaisissa soi Kansainvälinen

Sisällissodan aikana syntyi aika vähän musiikkia.

Sisällissodan taistelujen tuoksinnassa ei laulujen sepittämiselle ollut aikaa. Musiikkia käytettiin hengen kohottamiseen ja viihtymiseen iltamien yhteydessä, joita vielä sodan alkuvaiheessa järjestettiin kaupungeissa. Valkoisilla ja punaisilla oli omat tunnelman nostatuskappaleensa, mutta musiikki oli osaltaan myös yhteistä.

Asiasanat: Suomen sisällissota

Vankileireillä laulettiin - tutkijat Saijaleena Rantanen ja Timo Tuovinen kertovat

Vankileirilaulut - kansanlaulun viimeinen aalto

Kotiväki kirjoitti leirillä syntyneet laulunsanat vihkoon.

Vankileirit ovat musiikillisesti osoittautuneet tärkeäksi kansalliseksi aarteeksi siinä mielessä, että siellä ovat syntyneet vankileirilaulut, jotka ovat kansanlaulun viimeinen kerrostuma.

Asiasanat: kansanlaulu

Muistoja sisällissodasta - kerro oma sukutarinasi!

Väinö Pesola - Työväenkuorojen johtaja ja Työmies-lehden musiikkiarvostelija

Väinö Pesola - musiikkielämän sillanrakentaja

Säveltäjä Tapani Länsiö kertoo isoisästään.

Keväällä 1918 Väinö Pesola, 32-vuotias poikamies, työväenkuorojen johtaja, sävellyksen ja filosofian opiskelija seurasi aitiopaikalla Helsingin Työväentalon naapurissa sisällissodan tapahtumia ja piti niistä päiväkirjaa. Mitä Väinölle sodan jälkeen tapahtui, millaisen elämän hän eli? Kuoronjohtaja ja säveltäjä Tapani Länsiö kertoo isoisästään. #musiikinkevät1918

Asiasanat: Suomen sisällissota

Aarre Merikanto - nuori säveltäjä, valkoinen taistelija ja punaisten vanki

Säveltäjä Aarre Merikanto liittyy valkoisiin ja ryhtyy taistelijaksi

Keväällä 1918 nuori Merikanto on jo nimeä luonut taiteilija.

Syksyllä 1917 uraansa aloitteleva säveltäjä Aarre Merikanto on osallistunut valkoisen kaartin harjoituksiin. Hän on valmis puolustamaan ase kädessä 6. joulukuuta julistettua itsenäisyyttä. Helmikuussa 1918 joukot joissa Merikannon taistelee, antautuvat Kirkkonummella ja heidät kuljetetaan vankilaan Ruotsalaiseen reaalilyseoon Helsingin Kruununhakaan. Lue juttu ja seuraa Aarre Merikannon tarinaa keväällä 1918.

Asiasanat: Aarre Merikanto

Taiteilijapari Alma ja Toivo Kuulan rakkaustarina

Katarina Sibelius - pianonsoittoa harrastava koululainen

Katarina Sibelius - säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä

Jaakko Ilves ja Timo Kilpi muistelevat isoäitiään.

Keväällä 1918 säveltäjä Jean Sibeliuksen 15-vuotias tytär Katarina joutuu sisällissodan silminnäkijäksi. Päiväkirjassaan hän kertoo mm. koulumatkasta luotisateessa, rakastetustaan, joka kaatui rintamalla, saksalaisista Helsingissä, punavangeista Kauppatorilla, ja isästään sinfoniakonsertin johtajana. Lue mitä lapsenlapset viulutaiteilija Jaakko Ilves ja toimittaja Timo Kilpi kertovat Katarinan myöhemmistä vaiheista. Lue Katarinan päiväkirjaa 28. tammikuuta alkaen.

Asiasanat: Jean Sibelius

Jean Sibelius - Jääkärimarssin säveltäjä

Wäinö Sola - oopperalaulaja, vänrikki ja sotakonserttien solisti

Seuraa koko sarja tammikuusta kesäkuulle

Mitä tapahtui musiikkielämässä, kun Suomi ajautui sisällissotaan 1918?

Musiikin kevät 1918

Missä olivat tunnetut musiikkivaikuttajat Jean Sibelius, Toivo Kuula, Oskar Merikanto, Aino Ackté ja monet muut sodan keskellä? Mikä oli musiikin roolin sodan eri osapuolilla? Seuraa musiikkielämän kohtaloita sadan vuoden takaa Musiikin kevät 1918 -artikkelisarjassa lähes päivittäin tammikuun 13. päivästä kesäkuun 9. päivään. #musiikinkevät1918

Asiasanat: taidemusiikki