Maaliskuun 3. päivänä Väinö Pesola silmäilee Kirkkonummen taistelussa antautuneiden valkoisten nimilistaa. Sotavangit on tuotu Helsinkiin ja sijoitettu tilapäiseen vankilaan Liisankadun Ruotsalaiseen reaalilyseoon. #musiikinkevät1918
Maaliskuun alussa Työväenkuorojen johtaja ja Työmies-lehden musiikkiarvostelija Väinö Pesola kirjoittaa kaikesta, mitä kuulee ja mistä huhutaan; punaisten voitoista, saksalaisten tulosta, Helsingin Ruotsalaiseen reaalilyseoon tuoduista vangeista - joiden joukossa on mm. 24-vuotias säveltäjä Aarre Merikanto.
”Sekulia. Punainen hallitus vuotaa verta.
Orimattilassa on punakaarti surmannut 11 paikkakunnan hallitsevinta jäsentä mm. tilanomistaja Veikko Attilan, eläinlääkäri Eskolan, pari Herdeniä jne. Attila oli hyvä tuttu, hieno luonne ja topakka laulaja.
Turun Sosialisti kertoo viattomalla naamalla salamurhista, joitten uhreiksi ovat joutuneet 3 insinööriä Ikurin metsässä. Kukaan järkevä ihminen ei epäile punakaartin olleen asianosaisena.
Turhaa on helsinkiläisen hallituksen ehkä teeskennelty kirjoitustyyli väkivallantekoja vastaan. Annetaanhan pedoille toisella kädellä synninpäästö, kun esitetään valkoiset aloittajiksi ja kaiken pahan alkujuureksi. Raskasta tietä kulkee vallankumous.
Porvarien asia näyttää nykyään heikolta. Viime taisteluissa ympäri maata ovat punakaartit voitolla, kuten Heinolassa ja Kirkkonummella. Tärkeän valtin on sosialistihallitus saanut kiesiinsä solmittuaan Venäjän tasavallan kanssa itsenäisyyssopimuksemme. Samalla se hommasi Suomelle Jäämeren rannalta sataman.
Porvarien kohkauksia ovat vain perättömät huhut. Viime viikolla kerrottiin Uudenkaupungin kiihottuneista, mutta perättömistä porvariverilöylyistä. Samoihin aikoihin Ahvenanmaan, jopa Turun valloituksista.
Nykyään kohistaan saksalaisten tänne tulosta ja viimeksi eilen Viipurin valloituksesta. Kaikki vain tuulenpieksämistä.
Suorastaan skandaali porvaristolle oli Kirkkonummen taistelu. Huolimatta Porvoon varoittavasta esimerkistä kokoontui sanottuun paikkaan muutama sata ruotsalaista koulupoikaa ja ylioppilasta sekä osa seudun talonpoikia mukaan taistelemaan. Aseita oli heillä vähän, vihollinen edessä ja takana, komennosta ei hajuakaan.
Nyt istuvat sankarit vankeina Reaalilyseolla. Tuntuu miltei tyydyttävältä lukea sitä aatelisnimien koristamaa ruotsalais-ylimystönimiluetteloa. Vain kymmenkunta suomalaista nimeä on 600:n joukossa. Luettelo on räikeä todistus siitä, mistä on kysymys.
Kysymys on ruotsalaisen valtaluokan pään menosta. Eli sen luokan, joka hillittömimmin on yläluokkana häikäilemätöntä valta asemaansa väärin käyttänyt ja joka ei pienimmässäkään määrässä ole ymmärtänyt, eikä tahtonut ymmärtää kansaa.
Kansa, työntekijät ovat olleet vain vähän työkalua paremmat, mutta eivät ihmisarvoa ansaitsevat. Olisipa tosiaan ollut kohtalon oikeaan osunut isku, jos nämät ”sankarinuorukaiset” olisivat menettäneet henkensä sanotuissa taisteluissa. Lievänä puolustuksena on heillä isänmaallisuus, tällä kertaa kuitenkin ontuvassa mielessä.
Taisteluissa rintamalla on usea toveri jo menettänyt henkensä. Mutta tunnustan suoraan: Viimeiset uutiset kertovat Kallelan ja Holger Palménin kaatumisesta. Edellinen oli kuuluisan vanhoillis-suometarlaisen Elis Bergrothin poika. Täysi puku- ja espissankari muuten, kaukana kansanomaisesta, normaalisesta ajan tuskannasta, jälkimmäinen samoin nousukasaristokraatti, ruotsalaispuolsuomalaisuutta kannattava. Vähempätä ei voi puhua: oikeaan osui nousevan kansanvallan tuomio ainakin näissä tapauksissa!
Mutta huomaan kirjoittavani täysin vallankumouksellisesti: ehkä vuosien kuluessa kyteneet ajatukset rupeavat löystymään ajan myllertävissä lieskoissa!"
Seuraa Väinö Pesolan päiväkirjaa keväällä 1918 ja lue mitä hän kirjoittaa seuraavaksi 4. maaliskuuta.- Seuraa myös säveltäjä Aarre Merikannon vaiheita keväällä 1918 hänen vankeudessa kirjoittamiensa kirjeiden kautta.
Lähteet
Pesola, Väinö: Päiväkirja 1918. Käsikirjoitus. Kansalliskirjasto.
Wikipedia: Väinö Pesola.
Linkit
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Tilanhoitaja ja tenori Veikko Attila.