Tammikuun 19. päivänä Viipurissa sattuu vakava kahakka Pietisen tehtaalla. Säveltäjä Toivo Kuula kirjoittaa tapahtuneesta veljelleen Arvolle Vaasaan. #musiikinkevät1918
Samana päivänä, 19. tammikuuta, Helsingissä pidettiin Akateeminen itsenäisyysjuhla, jossa esitettiin nimettömänä Jääkärien marssi.
Samana päivänä, 19. tammikuuta, Mannerheim ja hänen johtamansa senaatin sotilaskomitea saapuivat Vaasaan perustamaan valkoisten esikuntaa.
Viipurin Musiikinystävien kapellimestari Toivo Kuula, joka asui perheineen Säiniöllä, 10 kilometrin päässä Viipurista Pietariin päin, kirjoitti veljelleen Arvolle muutamia päiviä Pietisen kahakan jälkeen.
Arvo-veli.
Nyt kun tässä on aikaa eikä oikein tiedä mitä tekisi - sävellystyökin näinä jännittävinä aikoina maistuu puulta - niin kirjoittelen sinulle joitakin tämän paikkakunnan asioita, jotka ehkä intresseeraavat ja ovat nykyänsä koko meidän kurjan maamme ja kansamme mielenkiintona.
Täällä ei tapahtumat kyllä ole saaneet ainakaan vielä sellaista rosvolais-ryöstö luonnetta kuin esim. Turussa, mutta sen sijaan täällä on täydellinen sota ollut jo toista viikkoa.
Olen huomannut sanomalehdistä, että Waasassakin on ollut levottomuuksia ja en tiedä kyllä mitä kaikkea siellä lienee ollutkaan, sillä en puoleen viikkoon ole saanut sanomalehtiäkään, mutta täällä päin ne levottomuudet sittenkin ovat alunpitäen saavuttaneet aika uhkaavan luonteen. Kerrompa niistä vähäsen:
Ne alkoivat ensin Pietisen ja Carboraattorin tehtailta. Siellä, jossa salit ja huoneet ovat erittäin avarat ovat suojeluskuntalaiset pitäneet harjoituksiaan ja niinpä sunnuntaita vasten yöllä, tämän kuun 20. päivää vasten, sen piirittivät punakaartilaiset.
Tehtyään sisään noin sadan miehen suuruisena joukkona seitsemää suojeluskuntalaista vastaan rynnäkön, perääntyivät punakaartilaiset verisin päin menetettyänsä useita miehiä, mm. erään päälliköistään, monasti linnassa istuneen huliganin nimeltä Andersson. Sotaväkeä hakivat avukseen ja niin valloittivat tehtaan.
Suojeluskuntalaisista kaatui kaksi miestä ja kolmas, eräs tehtailija Matti Pietisen pojista, haavoittui.
Tämä tapahtuma oli nähtävästi soihtu, jolla sota sytytettiin ja kuka sen sytytti? Meidän yhteiskunnassammehan ei ole kiellettyä kokousten ja harjoitusten pito. - - -
- - - Toivo Pietinen oli haavoittanut jalkansa Carboraattorin tehtaalla. Kun hän ei haavoittuneella jalallaan kyllin nopeasti päässyt kävelemään, pistettiin häntä pistimillä molemmat takapakarat puhki ja vankina ollessaan häntä potkittiin kasvoihin j.n.e.
Taistelusta kaatuneelta Illukalta oli riisuttu kaikki vaatteet ja kengät; melkein alastomaksi ryövättynä hänen ruumiinsa saatiin tehtaalta. Tällainen oli alku.
Tämä herätti suuttumuksen tunteen koko Karjalassa ja äkkiä oli puhdistettu aseet punakaartilaisilta joka paikasta maaseudulla. Wiipuriin riensi PohjoisKarjalan miehiä täysissä sotavarustuksissa.
Punakaartilaiset saivat puolelleen melkein koko Wiipurissa olevan venäläisen sotaväen - luonnollisesti - monta tuhatta miestä sekä tykistön. - - -
Seuraa Toivo ja Alma Kuulan elämää sisällisodan 1918 kuukausina. Toivon kirje jatkuu tammikuun 20. päivän tapahtumilla. Silloin klarinetisti saapuu soittamaan pää sidottuna.
Lähteet
Kansalliskirjasto. Toivo Kuulan kirjeet.
Kansalliskirjasto. Digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet.
Museovirasto - Musketti. Historian kuvakokoelma. Heckscher Paul, kustantaja. CC BY 4.0
Wikipedia
Linkit
Etelä-Saimaa Viipurista löytää sisällissodan syttymispaikan, punaisten ylöskaivetun hautausmaan ja valkoisten kohtalon sillan
Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Verkkojulkaisu. 1997. Alkoiko sisällissota Viipurista?
Wikipedia Pietisen tehtaan kahakka
Yle Areena Pimeä historia: Verinen Viipuri