Säveltäjä ja kuoronjohtaja Knut Kankaan kirjoittaman tarinan "Pakolaisena Venäjällä" seitsemännessä osassa päähenkilö etsii uutta majapaikkaa. #musiikinkevät1918
Punaisten Tullineuvoston jäsen, säveltäjä Knut Kangas oli paennut huhtikuussa Helsingistä Viipurin kautta Pietariin yhdessä neuvoston puheenjohtaja Alfred Blomqvistin kanssa.
Blomqvist oli jatkanut matkaa syvemmälle Venäjälle, kun taas Kangas oli jäänyt Pietariin.
Tullineuvoston muut viisi jäsentä menettivät kaikki henkensä valkoisten astuttua valtaan. Kaksi teloitettin Viipurissa toukokuun alussa ja kolme kuoli vankileireillä kesällä 1918.
Knut Kangas kirjoitti salanimellä Eero Korpi 21-osaisen tarinan Pakolaisena Venäjällä, jossa hän mitä todennäköisimmin kertoo omista kokemuksistaan maanpaossa.
Kertomuksen seitsemännessä osassa Hullujenhuoneessa päähenkilö on vapautunut kolmipäiväisestä pidätyksestä ja etsii nyt uutta majapaikkaa.
"Päästyäni vapauteen menin parakille, missä olin asustanut ja mihin jäivät vähäiset matkatavarani. Tultuani sinne, näin huoneiden olevan tyhjänä.
Menin kansliaan tiedustelemaan minne pakolaiset olivat viedyt. Siellä ei kukaan tiennyt muuta kuin että eilen olivat muuttaneet pois.
Kävelin sen päivää Suomen aseman lähettyvillä tiedustellen, mutta en löytänyt ihmistä, joka olisi voinut neuvoa lähemmin kuin että johonkin mielisairaalaan olivat siirretyt.
Ilta tuli, eikä yöpaikasta tietoa. Harhailin pitkin katuja ja lopuksi menin muutaman ratapihalla olevaan toisen luokan matkustajavaunuun yöksi.
Sinne tuli pari muutakin suomalaista, jotka sanoivat asustaneensa jo viikon päivät tässä samassa vaunussa.
Yön nukuimme rauhassa ja aamun koitteessa menimme tsainajaan, missä tapasin muutaman etsimässäni pakolaisjoukossa olevan miehen, jonka välityksellä löysin tutut turkulaiset ja komissarion, joka ihmetellen kysyi missä olin ollut.
Kuultuaan seikkailuni, kehoitti jäämään taloon, sanoen että tämä tosin on hulluinhuone, vaan eiköpä tämä liene kohtalon viittaus, että mekin ennemmin tai myöhemmin sellaisiksi tulemme.
Mielisairaat olivat siirretyt alakertaan, vaan tämä iso huone, kuten näette, on yksinomaan meidän käytettävänä, toistaiseksi.
Koetin sopeutua oloihin niin epämieluisalta kuin paikka näyttikin.
Kauan emme kuitenkaan saaneet tässäkään huoneessa yksin asustaa. Jo seuraavana päivänä tuotiin nelisenkymmentä vähemmän vaarallista mielisairasta saman huoneen toiseen päähän.
Nyt tuntui, että olisi paras lähteä, mutta pienet rahavarani pakoittivat vielä jäämään. Yön aikana kuoli kaksi mielisairasta.
Viikon kuluttua oli kuolleiden luku lisääntynyt kahdeksalla.
Tuli juhannusaattoilta. Auringon lämpöiset säteet sattuivat sairaalan terassille, jota verhosi äsken lehtivaippaan pukeutuneet poppelit, vaahterat ja monet muut lehtipuut.
Istuin yksin terassin leveällä kaidepuulla tuoreiden, hyväntuoksuisten laakerilehvien hivellessä kuihtuneita kasvojani.
Aatos lensi kauas ilta-auringon maille. Sinne missä punapilvet muodostivat monivivahteisen kudoksen painuvan päivän ylle. Siellä päin oli kotini, ajatusteni ainainen polttopiste.
Olisinpa siivellinen, niin tuokiossa kiitäisin omaisteni luo, kotiin missä ihmiset puuhailivat paraillaan juhannuskokoilla. Nuoret karkeloivat piirissä. Rannalla kiehuu kivien välissä kahvipannut. Naiset häärii eväskoriensa ympärillä. Ilmassa on iloa, uutta elämää, koko luomakunta on ratkennut valtavaan sinfoniaan. Ja minä olen täällä - .
Havahduin haaveiluista kun luokseni rientää eräs pienokainen, tarttuu hätäisesti käteeni sanoen:
- Tetä, tetä, tulkaa kattoon, taat kuoli ykki hullu.
Olin jo tottunut näihin tapauksiin, etten kiintynyt siihen, vaan koetin kääntää lapsukaisenkin huomion tuosta sanoen:
- Tuleppas istumaan tähän sedän rinnalle ja katso kuinka nuo pienen pienet hyttyset lentelevät tuossa ylös - alas, näetkös?
Hän ei malttanut ajatella tuollaisia. Vilkaisi silmiini kuin tuumien, onko tuokin setä jo tullut hulluksi, ja riensi kiireesti huoneeseen takaisin."
Seuraa Knut Kankaan tarinaa päivittäin 11.-31. toukokuuta 2018.
Lähteet
Tulli Sata vuotta sitten: Tullihallitus lakkautetaan, tilalle tullineuvosto
Tulli Sata vuotta sitten: Veri vuotaa Viipurin valtauksen jälkeen
Työväen arkisto. Knut Kankaan arkisto.
Linkit
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Museovirasto CC BY 4.0