Maaliskuun 24. päivänä kuoronjohtaja Väinö Pesola kysyy itseltään, mitä järkeä on lukea tenttiin, jos seuraavaksi kuolee sodassa. #musiikinkevät1918
Ensin Helsingin Työväenyhdistyksen kuoronjohtaja Väinö Pesola purki päiväkirjaan tuskaansa siitä, ettei ollut kuoroa, jonka kanssa tehdä musiikkia - kun ei ollut koko musiikkielämää. Seuraavaksi hän ryhtyi itse luomaan musiikkia.
Tenttikirja, jota Pesola luki oli Albert Schweitzerin, saksalaisen lääkärin, teologin ja musiikkitieteilijän Bach-elämäkerta.
Eino Tikkanen, jonka runon Pesola oli valinnut sävellettäväkseen, oli kirjailija ja toimittaja. Vuonna 1918 Tikkanen liittyi monarkisteihin ja hänestä tuli Kokoomuksen ensimmäinen puoluesihteeri.
Pesolan mainitsema Ludwig Bussler (1838-1900) oli taas saksalainen musiikkitieteilijä, joka julkaisi lukuisia musiikkiteoreettisia teoksia.
”Työssä ja taistelussa.
Huolimatta siitä, että silloin tällöin mielessä pälyilee kysymys, miksi luen tenttejäni, miksi suunnittelen tulevaisuutta, voinhan minä päivänä tahansa olla vainaa, rintamahan lähenee ja milloin tahansa voimme olla sotatapausten läheisimmässä pyörteessä, olen työskennellyt miltei kuumeisesti.
Schweitzeria on sujunut noin 60 sivua päivässä, vaikka se on saksaa ranskasta ja samalla teen muistiinpanot. Ja kaupungilla liikkuessani kuiskuttaa ainainen ääni: Schweitzerin ääreen, saat tietoja, katseesi avartuu, saat tutkintosi pois tänä keväänä, pääset omaan luovaan työhösi!
Lukutyön ohella olen sävellellyt. Eino Tikkasen ”Linna” on sävelten tulkittavana. Kolme värssyä sopii hyvin. Mutta järjestyksessä toisen kanssa jatkuu kova tappelu jo kolmatta päivää. Sen sisällyksen suurempi paatoksellisuus ei tahdo sopia muun runon seesteiseen tuntuun ja kadenssit ja sävellajisuhteet ovat ylen vaikeat. Tunnen selvästi, etten hallitse niitä. Se onkin luonnollista. Modulationini on vielä kesken. Ensi työ syksyllä on lopettaa Bussler.
En muutenkaan hallitse vielä ainakaan mieskuorotekniikkaa. Joka puolella on ”seiniä”, melodian kululla, harmonioitten vaihtelulla, eri äänten rajoitetuilla mahdollisuuksilla. Tukalaa!”
Seuraa Väinö Pesolan päiväkirjaa keväällä 1918 ja lue mitä hän kirjoittaa seuraavaksi 24. maaliskuuta.
Lähteet
Pesola, Väinö: Päiväkirja 1918. Käsikirjoitus. Kansalliskirjasto.
Wikipedia: Väinö Pesola.
Linkit
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Wikipedia: Eino Tikkanen.