Laila Tarpila
Yle
Helmikuun 28. päivän vastaisena yönä 467 Kirkkonummella antautunutta suojeluskuntalaista kuljetetaan kahdella junalla Helsinkiin. Vangit sijoitetaan Ruotsalaiseen reaalilyseoon Liisankadulle, nykyisen Sibelius-lukion tiloihin Kruununhakaan. #musiikinkevät1918
Ensimmäinen vankijuna saapui Helsinkiin klo 2 aamuyöllä ja toinen klo 4. Matka asemalta Reaalilyseoon kuljettiin jalan riveihin järjestäytyneenä. Vankien edellä ajoi panssariauto ja vahteja oli kaikkialla ympärillä.
Vangit sijoitettiin aluksi koulun voimistelusaliin. Lattialle ei jäänyt ainuttakaan tyhjää kohtaa, kun kaikki kävivät makuulle. Joukossa oli useita koulun entisiä ja nykyisiä oppilaita ja mukana oli myös ainakin yksi koulun opettaja.
Joukko oli väsynyttä ja nälkäistä. Ensimmäinen vuorokausi koetteli kärsivää ja hiljaista joukkoa, sillä vangeille annettiin ensimmäinen niukka ateria, silakka ja leipäpala kullekin, vasta kuudelta illalla.
Ensimmäisenä päivänä punaiset tekivät vankiluettelon.
Vankeusaika oli hyvin järjestäytynyttä. Kaikkiin vankitiloihin valittiin huonepäälliköt, aluksi tarvittiin huonepäällikkö voimistelusaliin ja tähän tehtävään valittiin pomologi Lindberg.
Heti vankeuden ensimmäisenä päivänä Aarre Merikanto sai kirjoitettua ensimmäisen pienen viestin kotiin. Tupakka-askin kannesta syntyi "Carte postale", postikortti, johon sai liimattua postimerkit.
"H:ki ruotsalainen Reaalilyseo.
Olemme nyt täällä. Hyvin voimme. Kohta tänne voi tulla tapaamaan. Sänkyvaatteita, vaatteita, ruokaa, litteratuuria ja tupakkaa saa tuoda. Tavaroistani ei ole jäljellä kuin pelssi ja reppu huivineen. Toiste enemmän.
Rakkaat terveiset
Aarre"
Lue Aarre Merikannon kirjeitä punaisten vankilasta 28.2.- 9.4.1918.
Kuka oli päiväkirjaa pitänyt Sjundbyn kartanon isäntä Henrik Lindeberg?
Siuntiolaisen Sjundbyn kartanon 24-vuotias isäntä Henrik Lindeberg oli sijoitettu samaan vankihuoneeseen, luokkaan III B Aarre Merikannon kanssa.
Lindeberg osallistui Kirkkonummen taisteluihin muonituspäällikkönä Sigurdsin kartanossa. Hän kirjoitti päiväkirjaa koko Kirkkonummen tapahtumien ja Ruotsalaisen reaalilyseon vankeuden ajan keväällä 1918. Lindeberg oli myös taitava piirtäjä, ja päiväkirja täydentyi maisemilla, kartoilla ja muilla piirroksilla.
Erityisiä olivat karikatyyrit, jotka kertovat omaa kieltään Lindebergin taidosta katsoa maailmaa omasta persoonallisesta näkökulmastaan.
Henrik Lindeberg syntyi seitsenlapsisen katraan kolmantena 21.6.1893. Vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ja Selma Adlercreutz.
Selma oli ostanut Pikkalan kartanon 1887 ja pariskunnan omistukseen tuli myös nuorena kuolleen Selman velipuolen Henrik Adlercreutzin omistama Sjundbyn kartano 1892.
Lindebergin sisaruskatras varttui Pikkalan kartanossa. Henrik kävi Brobergskan yhteiskoulua ja asui viikot Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1912 ja aloitti opinnot Polyteknisessä korkeakoulussa, mutta diplomi-insinööriä hänestä ei koskaan tullut. Jo vuonna 1915 Henrik Lindebergistä tuli Sjundbyn kartanon isäntä.
Sisällissodan puhjettua Henrik Lindeberg halusi muiden siuntiolaispoikien tapaan liittyä Svidjassa, Suitian kartanossa perustettuun suojeluskuntaan. Aseeseen hän ei kuitenkaan halunnut tarttua, ja hänestä tulikin Sigurdsin kartanon joukkojen muonituspäällikkö.
Myöhemmässä elämässään Henrik Lindeberg oli suuri kulttuuripersoona Siuntiossa. Hän kehitti maanviljelystä monin tavoin ja oli tulisieluinen paikallishistorian vaalija. Suuri tragedia oli Porkkalan luovutus Neuvostoliitolle 1944, jonka myötä myös Lindebergit joutuivat muuttamaan pois Sjundbyn kodistaan.
Lindeberg sai kuitenkin kokea myös palauttamisen ilon 1956 eikä säästänyt voimiaan kartanon ennallistamisessa.
Henrik Lindeberg kuoli 67-vuotiaana 13.2.1961. Sisällissodan muistot on yksi hänen päiväkirjoistaan, jotka ovat säilyneet Sjundbyn kartanossa.
Lähteet
Hortling, Ivar: Kirkkonummen taistelut. Muistelmia ja vaikutelmia punakaartikapinan ajoilta v. 1918. Kustannusosakeyhtiö Kirja Helsinki. Tampere 1918.
Lindeberg, Henrik [toim. Lindholm, Sture]: Sigurds saga. Berättelsen om den västnyländska Sigurdskårens kamp våren 1918. Proclio. Tammisaari 2008.
Kansalliskirjasto. Aarre Merikannon arkisto.
Wikipedia.
Linkit
Wikipedia Kirkkonummen taistelut
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
