Huhtikuun 14. päivänä säveltäjä Toivo Kuula jatkaa kirjettä veljelleen Arvolle kertoen pelosta, pakokauhusta ja levottomuudesta. Kirje päättyy tervehdykseen Hippulivei. #musiikinkevät1918
Helsingistä paennut kansanvaltuuskunta oli pitänyt ensimmäisen kokouksensa Viipurissa 10. huhtikuuta. Se oli nimittänyt uudeksi johtajakseen Kullervo Mannerin, joka pyrki kokoamaan punaisten joukkoja uutta hyökkäystä varten Kannaksella.
llmassa oli kuitenkin jo pakokauhua, eivätkä kaikki paikalliset punakaartilaiset totelleet käskyä vaan joko jäivät paikoilleen tai pakenivat perheidensä kanssa.
Helsingin tilanteesta ei Säiniöllä tiedetty mitään.
Vapaalla jalalla vielä olen, vaikka olenkin piileskellyt jo monta päivää ja viime yön nukuinkin piilopaikassani, kun yö oli lämmin ja asiat näyttivät sitä vaativan.
Täällä näetkös kuuluivat valkoiset käyneen toissa yönä. Sanottiin heitä olleen noin 30 miestä täällä eräässä tienristeyksessä ja eilen puhuttiin koko päivän että niitä oli vahdissa Peron tien haarassa.
Vartijat olivat täällä toissa yönä paenneet aika ryminällä asemalle - pakokauhua on näetkös täälläkin.
Eilinen päivä oli siis levoton. Ankara tykkien jyske kuului Kavantsaaresta päin koko päivän ja täältä värväilivät punaset itselleen joukkoa saadakseen "lahtarit" Peron tieltä pois.
Illalla sitten ratsasti huikea joukko (10 miestä) ja heidän jälessään 35-miehinen jalkajoukko meidän huvilamme ohi, mutta parin tunnin kuluttua iltapimeässä kuuluivat tulleen takaisin ampumatta laukaustakaan.
Sitä ei sitten tietty missä asti tämä joukko kävi, mutta ilman tulosta palasivat. Kertovat myös, että toissa yönä olisi ollut laukausten vaihtoa radan eteläpuolella.
Hei. (Kirje jatkuu kuvan jälkeen...)
Tällainen on sapiska eräässä täkäläisessä lehdessä jonka nimenä on Suomen Kansanvaltuuston Tiedonantoja ja joka on vastaavinaan Suomen virallista lehteä.
Kumpi nyt riehuvassa kansalaissodassa on näyttänyt todellisen mitättömyytensä ja moraalittomuutensa, työläisten armeija vai porvarien armeija? Kumpi on todella tehnyt roistontöitä ja vähemmän sankaritöitä?
Tähän voi jokainen vähänkin asioita seurannut vastata. Porvarikaartin osalle jää ryöstöt, vankien ja sairaanhoitajien surmaamiset, kidutukset ja omaisuuden hävittäminen.
Porvariston synteinä on lainvastainen asevelvollisuuden voimaan saattaminen heidän hallussaan olevalla alueella ja isänmaansa kaupustelu.
Mitään mainittavampaa eivät he ole kyenneet sotilaalliseltakaan kannalta katsottuna aikaansaamaan. Vieraan maan upseerit ja Saksassa kouluttamansa jääkäritkään eivät ole kyenneet heille voittoa lahjoittamaan.
Työläisarmeija, jonka vallankumous tapasi miltei valmistumattomana, on jo kyennyt hyvinkin suuria aikaansaamaan.
Hyvän järjestyksen ja kurin avulla kykeni punainen armeija pysäyttämään porvari-armeijan etenemisen ja uusia joukkoja harjoitelleen kyettiin saavuttamaan monta loistavaa voittoakin vihollisesta.
Punakaarti tulee päivä päivältä entistä ankarammin ahdistamaan vihollista, kunne se on täydellisesti murskannut porvarien lahtariarmeijan.
Teräskynä
Tämä on ollut painettuna 12 p. huhtikuuta 1918, tahi sen jälkeen jolloin valkoiset ovat valloittaneet Tampereen, Loviisan, Hangon, Tammisaaren ja kenties muutakin joista ei täällä vielä ole tietoja.
- Jotta siinä nyt kuulette te "lahtarit" mitenkä huonoa väkeä te olette ja samalla saatte tietää mitenkä loistavasti punaset ovat tehneet tehtävänsä sodankävijöinä.
On kerrassaan ero miehissä.
Hippulivei.
Seuraa Alma ja Toivo Kuulan elämää sisällissodan kuukausina 1918 Säiniöllä ja Viipurissa.
Lähteet
Kansalliskirjasto. Toivo Kuulan kirjeet.
Koivisto, Juhani: Tuijotin tulehen kauan, Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY. Porvoo 2008.
Linkit
Tampereen yliopiston historiatieteen laitos Suomi 80 Itsenäistymisen vuodet 1917-1918
Wikiwand Säiniö - Yläsäiniö
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Museovirasto CC BY 4.0