Maaliskuun 6. päivänä kuoronjohtaja Väinö Pesola ihmettelee öistä räjähdystä, jollaisiin sodan keskellä saa tottua. #musiikinkevät1918
Maaliskuun 6. päivän vastaisena yönä Helsingin Työväentalon naapurissa asuva kuoronjohtaja Väinö Pesola heräsi keskellä yötä kovaan räjähdykseen. Myös Pesolan kämppäkaveri ylioppilas Havia heräsi, ja koko talo - ja koko Helsinki.
”Pamaus. Tyyliä.
Yöllä k:lo ½ 3 (kolme) sain taas ihmeellisen sielullisen kokemuksen, sota-ajalle ominaisen. Suuri humaus täytti yht’ äkkiä koko ilmapiirin, suuri kivimuurimme vavahti perustuksiaan myöten ja (koko) sänkyni tärisi usean kotvan.
Hyppäsin pystyyn, maanjäristyskö, kaiken loppuko? Zeppeliinikö, Työväentaloko ilmassa? Odotin jatkoa. Ei mitään kuulunut.
Hiivin ikkunaan. Työväentalo oli paikoillaan, siellä paloivat kaikki valot.
Bolagistikin heräsi, myös samoin muut talon asukkaat, koska puhetta kuului alhaalta sivulta. Kyselimme, utelimme, arvailimme, odotimme?! Ei mitään. Mutta yö oli pilalla.
Vasta päivän Työmies tiesi, että Tallbergin ruutimakasiini oli räjäytetty ilmaan tehden paljon vahinkoja. Ihmishenkiä ei kuitenkaan mennyt. Komea pamaus!
Työmies ja Työväen Tiedonanto-lehti ovat viime aikoina yhä enemmän ruvenneet tympäisemään röyhkeytensä ja valheellisuutensa takia. Vaikka ihmiset maailmasodan aikana ovat tottuneet ainaisella epäilyllä suhtautumaan varsinkin liittolaisten sotauutisiin, jatkaa Työmies samantapaista peliä.
Seuraava esimerkki kuvatkoon lehtien inhoittavan räikeyden. Esimerkki ei ole ainoa.
Kas näin: Lahtarien tappiot Heinolan taistelussa. Lahdesta ilmoitetaan, että Heinolasta palanneet punakaartilaiset ovat kertoneet siellä löydetyn kaatuneita yli 500. Kun otetaan huomioon, että porvarikaarti paetessaan Heinolasta vei mukanaan kymmeniä hevoskuormia kaatuneita, ja että suuri joukko heittäytyi koskeen, niin voidaan olettaa kaatuneiden porvarikaartilaisten luvun nousevan noin 600 mieheen! Sic!
Toisessa paikassa samaa lehteä puhutaan samassa taistelussa lahtareita kaatui noin 300. Topraa poikaa, se punakaarti! Heiltä itseltään kaatuu tavallisesti 10 kertaa vähemmän kuin lahtareilta!”
Seuraa Väinö Pesolan päiväkirjaa keväällä 1918 ja lue mitä hän kirjoittaa seuraavaksi 7. maaliskuuta.
Lähteet
Pesola, Väinö: Päiväkirja 1918. Käsikirjoitus. Kansalliskirjasto.
Wikipedia: Väinö Pesola.
Linkit
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?