Työkulttuuri ja osaamisen kehittäminen 2020
Jatkoimme vuonna 2020 johtamis- ja työkulttuurimme määrätietoista kehittämistä. Kuulimme yleläisten kokemuksia ja näkemyksiä, kun muotoilimme arvomme osana uutta strategiaamme.
Kirkastimme hyvän johtamisen periaatteemme ja veimme ne osaksi arkea esimerkiksi esihenkilövalmennuksiin, henkilöstökyselyihin ja rekrytointeihin. Toteutimme laajoja organisaatiouudistuksia, joiden avulla selkeytimme johtamista, loimme uusia työrooleja ja lisäsimme sisäistä työkiertoa.
Ylen arvot
Olemme luotettavia ja vastuullisia – toteutamme tehtäväämme riippumattomasti.
Innostamme luovuuteen – annamme rohkeasti tilaa uusille ideoille.
Arvostamme ihmistä – yhdessä saamme aikaiseksi parempaa.
Työ koronapandemian aikana
Koronan myötä noin 80 prosenttia työyhteisömme jäsenistä siirtyi keväällä joko kokonaan tai osittain etätöihin. Opimme ja kokeilimme rohkeasti yhdessä uusia virtuaalisia työtapoja.
Perustimme poikkeusajan tiedonkulkua varten sisäisen foorumin, josta kasvoi Ylen tulevaisuuden työtapoja rakentava Tie tulevaisuuteen -hanke. Tiedotimme aktiivisesti koronaan liittyvistä ohjeista, minkä johdosta vältyimme työyhteisön sisäisiltä tartuntaketjuilta.
Osaamisen kehittäminen
Kartoitimme ja määritimme Ylelle keskeisiä tulevaisuuden osaamisalueita, joiden kautta toteutamme uutta strategiaamme. Ne ohjaavat meitä jatkossa, kun teemme henkilöstösuunnittelua ja valitsemme osaamisen kehittämisen toimenpiteitä.
Ylen keskeiset osaamiset on ryhmitelty seuraaviin osa-alueisiin: sisältöosaaminen, asiakasosaaminen, julkisen palvelun osaaminen, teknologiaosaaminen, työelämätaidot ja johtamisosaaminen.
Yleläisten kehittymisen tukena on monipuolinen verkko-oppimisympäristö Into, johon tuotimme uusia oppimissisältöjä. Innossa opimme muun muassa erilaisia kerronnan muotoja, työelämätaitoja sekä strategiamme kulmakiviä. Rakensimme Intoon virtuaalisen perehdytyskurssin uusien yleläisten työssä aloittamisen tueksi.
Ylen oma journalistien koulutusta tukeva Journalismin akatemia jatkoi vuonna 2020 työtä journalismin moniäänisyyden ja yleisösuhteen parantamiseksi. Koulutuksissa käsiteltiin muun muassa uusia kerrontamuotoja, vuorovaikutusta yleisöjen kanssa, visuaalista journalismia, dataa ja algoritmeja sekä sosiaalisen median käytäntöjä toimittajan työssä.
Kaikkiaan koulutuksiin osallistui vuoden aikana noin 460 henkilöä. Koska Journalismin akatemia siirsi koronan siivittämänä sisältönsä verkkomuotoiseksi, koulutuksiin osallistui aiempaa enemmän myös aluetoimituksissa ympäri Suomea työskenteleviä journalisteja.
