Laila Tarpila
Yle
Kun kapellimestari Juha Kangas palasi viuluopintojen jälkeen Helsingistä takaisin Keski-Pohjanmaalle, hän ryhtyi Kokkolassa viuluopettajan työn ohessa Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston oppilasorkesterin kapellimestariksi. Työskentely lapsiorkesterin kanssa oli alusta pitäen tavoitteellista ja johti lopulta Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin syntymiseen ja orkesteritoiminnan vakiintumiseen Kokkolassa.
Kaustisella 27. marraskuuta 1945 syntynyt kapellimestari Juha Kangas ymmärtää klassisen musiikin lisäksi kansanmusiikin päälle. Hän aloitti viuluopinnot varsin myöhään, vasta teini-iässä, mutta jo sitä ennen kansanmusiikki oli syöpynyt hänen mieleensä.
Kangas muistaa kansanmusiikin ajalta, jolloin ei itse soittanut. Silloin isä, kanttori Eino Kangas soitti paikallisessa yhtyeessä.
– Silloin Kaustisella toimi salonkiorkesterityyppinen kokoonpano, jossa Elias Kentala ja Konsta Jylhä soittivat viulua, isä soitti pianoa, Veli Valo selloa ja Veikko Järvelä bassoa. Tilapäisesti mukana oli muitakin, mutta tämä oli runko joka kokoontui meille harjoittelemaan. Kuuntelin heitä mielellään.
Eino Kangas yritti saada poikansa soittamaan pianoa – huonolla menestyksellä.
Soittokipinä syttyi naapurin poikien viulusta
– Soitin pianon kanssa samaan aikaan vähän trupettia, olin silloin vähän toisella kymmenellä. Varsinainen soittokipinä lähti meidän naapurista, kun kaksi poikaa sai yhteisen viulun. He alkoivat tapailla kaustislaista pelimannimusiikkia, joka herätti heti minun kiinnostukseni.
Kotona oli viulu, joka ei ollut kunnossa. Joustakaan ei ollut, mutta isälle ei tarvinnut vihjata isostikaan viulun laittamisesta soittokuntoon.
– Aluksi soitin korvakuulolta, ja vasta myöhemmin tajusin, että tätäkin voisi soittaa oikein nuoteista kuten pianoa. Kaustisella ei ollut silloin saatavissa minkäänlaista opetusta, mutta isä oli soittanut sen verran viulua, että pystyi korjaamaan karkeimmat asentovirheet. Ettei kaikki mennyt ihan pieleen heti alussa.
– Soitin pari vuotta itsekseni, kunnes rupesin käymään Kokkolassa viulutunneilla. Olin siinä 14-15-vuotias ja sain opettajaksi Anna-Liisa Fordellin, joka oli hirmuisen työllistetty. Hänellä oli paljon oppilaita, mutta sain käydä hänen tunneillaan joka toinen sunnuntai. Olen siitä hyvin kiitollinen.
Kaustisen pikkupelimanneista Kankaan pelimanneihin
Jo ennen viulunsoiton ammattiopintoja Sibelius-Akatemiassa, Juha Kangas aloitti kansanmusiikin yhtyesoiton. 1950-luvun lopulla syntyneessä kokoonpanossa olivat aluksi mukana Kimmo Anttila ja Teuvo Anttila, alkuvaiheessa hetken aikaa Jussi Pesola sekä Juhan veljet Olli Kangas harmonissa ja Timo Kangas sellossa.
– Ensimmäinen esiintyminen oli kesällä 1960, kun kehdattiin esiintyä yksissä häissä.
Nuorten poikien yhtyeestä, Kaustisen pikkupelimanneista kiinnostuttiin ja se alkoi kiertää esiintymässä. Toiminta päättyi 1964, kun Juha Kangas lähti opiskelemaan Helsinkiin.
Kuuluisa Kankaan pelimannit, 1970-luvun eräänlainen kulttiyhtye syntyi, kun Kankaan veljesten Juhan, Ollin ja Timon mukaan liittyi viulisti Mauno Järvelä vuonna 1966. Nimen yhtyeelle antoi Aaro Kentala kokoonpanon esiintyessä Kaustisen ensimmäisillä kansanmusiikkijuhlilla 1968.
Kankaan pelimannien maine kasvoi, kun yhtyeen laulajaksi liittyi Heikki Laitinen 1972. Yhtye esiintyi yli 20 vuotta ja sen jokakesäiset konsertit Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla olivat monelle vuoden kohokohta.
Kankaan pelimannit hylkäsi kansallispuvut, koska sen jäsenet arvelivat musiikkinsa puhuttelevan kuulijoita paremmin ilman "kansallisia rasitteita". Heikki Laitinen ja Kankaan pelimannit esittävät kappaleen "Oi lumi liitele". Yle 1.12.1979. – Katso lisää Elävässä arkistossa.
Onni Suhosen oppilaaksi Sibelius-Akatemiaan ja pesti Helsingin kaupunginorkesteriin
Kun Juha Kangas aloitti viulun ammattiopinnot Sibelius-Akatemiassa, hän sai opettajakseen aikansa gurun Onni Suhosen.
– Minulla oli suuri onni päästä hänen oppilaakseen. Jo ennen Sibelius-Akatemiaa olin parilla kesäleirillä hänen oppilaanaan ja viimeisenä lukiovuonna kävin jo tunneilla Helsingissä.
– Opettajana Onni Suhonen oli yksinkertaisesti loistava, ei vain viulunsoitonopettajana vaan erityisesti kamarimusiikkiopettajana. Hän sanoi ettei opeta viulunsoittoa vaan musiikkia. Ei ole ihme, että hänen viuluoppilaistaan on tullut kapellimestareita, kuten vanhemmasta päästä Paavo Rautio ja Eero Bister, heidän jälkeensä Okko Kamu, Ari Angervo, Ylermi Poijärvi ja Pekka Helasvuo.
Samaan aikaan viuluopintojen kanssa Juha Kangas sai paikan Helsingin kaupunginorkesterista alttoviulistina. Hän soitti orkesterissa viisi vuotta 1967–1972 tavoitteenaan soittaa niin kauan, että saisi kahlattua orkesterikirjallisuuden perusohjelmiston läpi.
En palannut ryhtyäkseni kapellimestariksi, palasin opettamaan viulunsoittoa
Selvää kuitenkin oli, että opintojen jälkeen hän tulisi palaamaan kotikonnuille Keski-Pohjanmaalle. Perimmäinen syy paluuseen oli muisto siitä, kuinka Kangas joutui itse hakemaan viuluopin kaukaa.
– Kypsyi ajatus että sille voisi itsekin tehdä jotain. En palannut ryhtyäkseni kapellimestariksi. Kun palasin, tulin opettamaan viulunsoittoa.
Paluu tapahtui vuonna 1972, ja samana vuonna Kangas otti johtaakseen Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston kamariorkesterin. Oppilasorkesterin konserttimestarina aloitti 11-vuotias Jari Valo, nykyisin Radion sinfoniaorkesterin vuorotteleva ensimmäinen konserttimestari.
Orkesteri kasvoi ja kehittyi. 1980-luvun taitteessa se sai kannatusyhdistyksen ja ammattiorkesteri siitä tuli vuonna 1989.
Kesällä 1979 Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa seitsemän vuoden ajan toiminut kamariorkesteri kävi tekemässä äänitteitä Ylen studiossa kapellimestarinsa Juha Kankaan johdolla.
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri nousi Juha Kankaan johdolla tunnetuksi vanhan musiikin esittäjistönä. Vanhan musiikin soittamiseen Juha Kangas sai tärkeimmät sysäykset Wienistä ja Lontoosta.
– En ollut Nicolaus Harnoncourtin henkilökohtaisena oppilaana, mutta syksyllä 1982 kuunneltiin Pekka Helasvuon ja Pehr Henrik Nordgrenin kanssa Concentus musicusta, viikon tiukka periodi, ensimmäisistä harjoituksista konserttiin asti. Se oli käänteentekevä pamaus ja sillä oli aika ratkaiseva merkitys. Jälkikäteen ajatellen se oli kuin voimakas uskonnollinen herätys.
– He soittivat silloin Bachia ja Händeliä. Arvostan vanhaa musiikkia, mutta puhdasoppisuus ei minulle sovi. Ei niistä asioista kuitenkaan voi olla niin varma. Eri hovien orkesterit soittivat omilla tyyleillään ja me olemme yksi hovi, joka soittaa omalla tyylillään.
– Vanhan musiikin soittaminen on verrattavissa kansanmusiikin soittamiseen. Jos haluaa soittaa hyvin, on tietty liikkumavara. Kaikkien ei tarvitse soittaa samalla tavalla, mutta on tietyt rajat, jotka tulee pitää.
Juha Kangas, Mauno Järvelä ja Timo Kangas esittävät kappaleen Sångmenuett sarjasta Oravaismelodier. Yle 1980.
Juha Kankaan johtama Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri ryhtyi alusta lähtien aktiiviseksi musiikin tallentajaksi. Sen ensimmäinen levytys Iltakaiulta koriasti kuuluu on peräisin orkesterin musiikkiopistokaudelta vuodelta 1978. Sen jälkeen orkesteri on julkaissut yli 60 levyä kansainvälisille levymarkkinoille.
Juha Kankaalle myönnettiin säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 1992. Pro Finlandia -mitalin ja Suomi-palkinnon hän sai 1998 ja professorin arvonimen kaksi vuotta myöhemmin.
Turun filharmonisen orkesterin päävierailijana Juha Kangas toimi vuosina 2001–2011. Hän jäi eläkkeelle Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterista 2010, mutta on jatkanut vierailevana kapellimestarina pääasiassa Suomessa ja Baltian maissa.
Juha Kankaan tytär Tiila Kangas on Helsingin kaupunginorkesterin alttoviulisti ja Tempera-kvartetin jäsen ja poika Juho Kangas on säveltäjä.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Heino, Anni: Kangas, Juha kirjassa Suomen musiikin historia, Esittävä säveltaide. Toim. Haapakoski – Huttunen – Heino – Lampila – Maasalo. WSOY. Jyväskylä 2002.
Helistö, Paavo: Lauantain musiikkivieras kapellimestari Juha Kangas. Radio-ohjelma. Yle 9.2.1991.
Koskimaa, Esa: Kankaan juhlakonsertti täyttyi mielisävelillä. Yle Uutiset 19.11.2010.
Sirén, Vesa: Joko saa taputtaa elämäntyölle? Helsingin Sanomat 25.11.2009.
Juho Kangas. Music Finland, Composers & repertoire.
