Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Savonlinnan oopperajuhlien nuori johtaja Ville Matvejeff lauloi itsensä Karita Mattilan pianistiksi – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros kapellimestari, pianisti, säveltäjä Ville Matvejeffista.
Lassi Rajamaan piirros kapellimestari, pianisti, säveltäjä ja oopperajuhlajohtaja Ville Matvejeffista. Lassi Rajamaan piirros kapellimestari, pianisti, säveltäjä Ville Matvejeffista. Kuva: Lassi Rajamaa Ville Matvejeff

Aloittaessaan nelivuotiskautensa Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana syksyllä 2019, Ville Matvejeff oli poikkeuksellisen nuori, 33-vuotias. Matvejeff on myös poikkeuksellisen monipuolinen muusikko. Hän on Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari, säveltäjä ja ammattipianisti, joka lauloi itsensä Karita Mattilan partneriksi.

Vaikkei Ville Matvejeff enää esiinny solistisena pianistina, kamarimusiikki ja lied ovat mieluisia.

– Opiskeluvuosina tuli harjoiteltua kymmeniä tunteja. Sain hienoa opetusta alan professoreilta. Taidot ovat selkäytimessä ja kyllä ne sieltä nopeasti nousevat.

Yhteistyö Karita Mattilan kanssa alkoi Arnold Schönbergin yksinäytöksisestä monodraamasta Erwartung, jonka Mattila oli ottamassa ohjelmistoonsa.

– Hän kaipasi pianistia, jonka kanssa opettelisi teoksen. Minuun oltiin yhteydessä ja taisi olla kesäkuu 2011, jolloin aloitimme harjoittelun Turussa.

Karita Mattila on kertonut, kuinka Matvejeff harjoituksen alkaessa kysyi, haluaisiko Mattila pianistin vain soittavan vai laulaisiko hän myös? Kysymys ällistytti Mattilan, joka siitä toivuttuaan totesi että laula vaan.

– Ja se oli ihan uskomatonta, uskomaton kokemus! Ja loppu on historiaa.

Viimeksi Karita Mattila ja Ville Matvejeff konsertoivat koronapandemia kutistamilla Savonlinnan oopperajuhlilla kesäkuussa 2020. Taltio on katsottavissa vuoden 2020 loppuun asti.

Juuret Pohjois-Karjalassa

Ville Matvejeffin (ent. Matveinen, s. 22. elokuuta 1986 Hollola) juuret ovat Pohjois-Karjalassa. Hänen isänsä suku on kotoisin Ilmantsista. Jylhä luonto, rauhoittava ja inspiroiva korpimaisema, karjalainen kulttuuri ja perinteet ovat hänelle läheisiä.

Isän Pekka Matvejeffin sukututkimuksen innoittama perhe on ottanut käyttöön alkuperäisen nimensä Matvejeffin Matveisen tilalle. Isän suvussa on ollut kanteletaitureita ja runonlaulutaitureita. Myös ortodoksinen uskonto kertoo karjalaisuudesta. Ville Matvejeff on kuitenkin varttunut Espoossa.

Musiikkiharrastuksen Matvejeff aloitti 5-vuotiaana pianolla, ja siirtyi 7-vuotiaana Espoon musiikkiopistoon. Aloitettuaan koulun, hän liittyi Tapiolan kuoroon. Pianon ja kuorolaulun ohessa teinipojan harrastuksiin kuuluivat koripallo ja partio. Mukaan tulivat vielä sävellysopinnot ja saksofoni. Yläasteella iski vimmattu kipinä ja musiikista tuli välttämättömyys.

– Mietin muutakin mitä maailmassa voi tehdä. Opiskeluaikana kävin pyörimässä kauppakorkeakoulussa, mutta kaikkein onnellisimmillani olen musiikin parissa

– Musiikin tekeminen tuottaa mielihyvää, se on rajattomien mahdollisuuksien maailma, eikä siinä tulla koskaan valmiiksi. Aina löytyy uutta tutkittavaa. Tässä on myös jatkuva itsensä haastaminen, olen koukuttunut ihan täysin.

Minusta tuli oopperamaailman kautta kapellimestari

Sibelius-Akatemiaan Ville Matvejeff lähti opiskelemaan pianonsoittoa. Pian hän toimi oopperaproduktioiden harjoituspianistina ja joissakin harjoituksissa häntä pyydettiin apulaiskapellimestariksi.

– Se olikin sitten se juttu. Minusta tuli oopperamaailman kautta kapellimestari.

Toimiessaan korrepetiittorina ja apulaiskapellimestarina Tukholman kuninkaallisessa oopperassa ja kapellimestarina ja pääkorrepetiittorina Malmön oopperassa, Matvejeff sai seurata, kuinka isoja asioita otetaan haltuun.

– Tukholmassa sain hyvän näköalan ison talon johtamiseen, ja Malmössa kapellimestari Leif Segerstamin assistenttina saatoin seurata, miten laajaa ohjelmistoa hallitaan. Ruotsissa rakensin perusrepertoaarini ja sain johtaa tunnettuja klassikkoja.

Syyskuusta 2014 lähtien Matvejeff on toiminut Rijekassa Kroatian Kansallisoopperan musiikillisena neuvonantajana ja päävierailijana. Vuosina 2016–2018 hän toimi Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana ja ehti toimia pari vuotta Heinäveden musiikkipäivien taiteellisena johtajana.

Ville Matvejeffin teosluetteloon kuuluu muun muassa viulukonsertto, joka sai kantaesityksensä Radion sinfoniaorkesterin konsertissa 2011, sellokonsertto sekä kuoro- ja orkesteriteoksia.

Kuuntele Spotifyssä Ville Matvejeffin sävellyksiä: Sellokonsertto, Ehtooveisu, Ad Astra, Kuolemattomuuden toivo:

Työt vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja aikatauluttamista

Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina Ville Matvejeff aloitti tammikuussa 2014. Savonlinnan oopperajuhlien johtajuus sopii hyvin yhteen Jyväskylän kanssa.

– Molemmat vaativat pitkäjänteistä ennakkosuunnittelua, mikä on erityisesti Savonlinnaan liittyvä ominaisuus. Taiteellisena johtajana saan itse määritellä projektit, joissa olen mukana, ja siten pystyn aikatauluttamaan kalenterin. Tässä vaiheessa uraa ylikapellimestarin hommat ja taiteellinen suunnittelu sopivat yhteen, koska näiden aikataulut pystyy hallitsemaan.

Jyväskylä Sinfonialtalta puuttuvat vielä ammattimuusikoiden olosuhteet. Orkesteri on kuitenkin noussut "Killerin raviradan kellarista kauppakeskuksen vintille" ja Matvejeff toivoo, että kaupunkiin saadaan pian uusi sali. Orkesteri esiintyy kaupunginteatterissa, joka on akustisesti meluisa, pieni ja kuuma.

– Käytännössä sinne päästään soittamaan vain konserttipäivänä. Tämä on muusikoille epämieluisaa, ja erityisesti vierailijoille. Kun konsertti on eri paikassa kuin harjoitukset, konserttipäivänä tuntuu kuin aloittaisi alusta.

Ooppera on suuri intohimoni

– Savonlinnan oopperajuhlien johtajuus tuntuu hyvältä ja erittäin mielenkiintoiselta. Paljon on ajatuksia siitä mitä uutta voisi tehdä ja mitä tulen tekemään. Kyseessä on erittäin hieno ja perinteikäs festivaali. Itselle keskeistä ovat muun muassa teokset, joita ei ole esitetty Suomessa, esimerkiksi Karol Szymanowskin Kuningas Roger.

Kuningas Roger oli Savonlinnan oopperajuhlien ohjelmistossa kesällä 2020, kunnes kunnes koronapandemia muutti kaiken ja juhlat jouduttiin siirtämään seuraavaan kesään.

– Kun tuli esiin mahdollisuus ryhtyä Savonlinnaan johtajaksi, havahduin siihen että taiteellisen suunnittelun ja säveltämisen yhdistävä palapeli on se, mitä olen tehnyt koko ajan tehnyt. Ooppera on suuri intohimoni, monestakin eri näkökulmasta: siinä ihmisääni ja teksti tulevat musiikin osaksi, on suuri koneisto ja kaikki tapahtuu livenä. Sen hienompaa taidemuotoa ei ole.

Kaikessa taiteessa Ville Matvejeffia kiehtoo ennen kaikkea taituruus ja rehellisyys.

– Että joku on jossain pirun kova ja tekee rehellisesti, oli kyse mistä taiteesta vaan. Kun kyse on tekniikasta ja oman persoonan likoon laittamisesta. Erityisesti jäi mieleen Savonlinnasta Milanon La scala [kesällä 2019], ja erityisesti Rosvot oli sen verran huikea esitys. Sen parempaan ei tehdä missään maailmassa, sen parempia laulajia niihin rooleihin ei saada missään maailmassa. Karvat nousi pystyyn.

Onnellinen se joka voi elättää itsensä taiteella

Matvejeffin mielestä klassisessa musiikissa ihmisiä lokeroidaan liian herkästi. Jotta voi tulla joksikin, pitää mennä sinne, sinne ja sinne, pitää mennä tuon bändin kautta tuohon agentuuriin, tehdä näiden kanssa töitä jne.

– Hirveän paljon esimerkiksi kapellimestarimaailmassa homma menee isojen agentuurien kautta. Jos saat oopperakapellimestarin leiman, niin enää ei kysytä johtamaan sinfoniaorkesteria. Jos teet nykymusiikkia, ei pyydetä johtamaan romanttista ohjelmistoa. Olen tätä vastaan, koska se ei sovi musiikin tekemisen maailmaan ollenkaan. Sillä ei ole mitään tekemistä niiden karaktäärien kanssa mitä musiikissa tehdään. Se on enemmänkin bisnestä.

– Tästä johtuen olen enenevässä määrin alkanut ajatella, että urassa tai miksi sitä haluaa kutsua, ei ole oleellista se mihin päädyt vaan loppupeleissä esimerkiksi se, että saa johtaa näin hienoja instituutioita kuten nyt Jyväskylä sinfonia ja Savonlinnan oopperajuhlat. Niissähän ei ole enää kyse minusta vaan taiteesta, minua suuremmista asioista, ollaan palvelemassa taidetta. Se on myös osa jatkumoa. Meillä on perinteet, meitä ennen on ollut suuria ihmisiä tekemässä näitä asioita ja suuria ihmisiä tulee meidän jälkeenkin. Meidän tehtävä on jakaa mahdollisimman paljon hyvää ympärillemme ja saada mahdollisimman moni ihminen osalliseksi siitä. Siinä ei enää ole kyse siitä mitä minä itse haluan.

– Tosi taiteilija tekee taidetta huolimatta saako siitä palkkaa vai ei. Onnellinen se joka voi myös elättää itsensä.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Ville Matvejeff Aamu-tv:n haastattelussa 2013.

Lähteet ja linkit
Talvitie, Liisa: Savonlinnan Oopperajuhlien nuori johtaja Ville Matvejeff luo uusia tuulia. Apu-lehti 2019.
Ville Matvejeff Riikan tähtitarhan vieraana. Radio-ohjelma. Yle 19.9.2019.
Ylen aamu-tv: Vieraana musiikin monilahjakkuus Ville Matvejeff. Yle 23.8.2013.
Ville Matvejeff. Kotisivut.
Ville Matvejeff Fazer-konserttitoimiston sivuilla.