Beethoven on ollut Paavali Jumppasen suosikkisäveltäjä lapsesta lähtien. Kansainvälisesti menestyneimpiin muusikoihimme kuuluva Jumppanen on ensimmäisenä Suomessa levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia. Pianotaiteilija on konsertoinut myös Kiteen Puhoksen seurojentalolla esittäen Beethovenia Jumppasten sukuseuralle.
Pianotaiteilija Paavali Jumppanen syntyi Espoossa 17. heinäkuuta 1974. Hän vietti lapsuutensa Espoon Tillinmäessä, mutta hänen vanhempiensa juuret ovat Pohjois-Karjalassa. Äiti on kotoisin Outokummusta, ja isä Kiteen Puhokselta.
Vanhemmat eivät ole muusikoita, mutta kotona kuunneltiin paljon levyjä, ja isot veljet soittivat pianoa.
– Äitini vei minua aina Finlandia-talon konsertteihin. Ensin hän lahjoi minut mukaan lupaamalla leivoksen väliajalla, Jumppanen on kertonut.
Beethovenia Puhoksen seurojentalolla
Lapsuuden kesänsä 1970–1980-luvuilla Paavali Jumppanen vietti isovanhempiensa luona Puhoksella. Isovanhemmat olivat evakkoja rajan taakse jääneestä Jaakkimasta. Paavali on muistellut, kuinka isovanhemmilla oli tapana istua yleisön joukossa, kun hänen isänsä ja tämän veli soittivat tanssiorkesterissa Puhoksen seurojentalolla.
Kesällä 2019 Puhoksen seurojentalossa järjestettiin konsertti, jossa esiintyi ikäpolvensa kansainvälisesti menestyneimpiin suomalaismuusikoihin kuuluva Jumppanen. Järjestelyistä vastasivat Kiteen Jumppasten sukuseura ja Puhoksen Marttayhdistys.
Konserttia varten vuokrattiin flyygeli Helsingistä. Seinien puupinnat ja yksinkertainen, suorakaiteen muotoinen sali sopivat esityspaikaksi hienosti.
– Tuli fiilis, että se on mahtava konserttipaikka. Tila on tunnelmallinen ja kaunis, ja siinä on ajan patinaa. Siellä aisti, että tänne on tultu viihtymään ja että seinät ovat nähneet paljon, Jumppanen on kertonut.
Konsertin ohjelmassa oli Beethovenin Myrsky-sonaatti, Schubertin Wanderer-fantasia, Sibeliusta, Debussy’tä ja Bachia.
Kuuntele Areenassa Beethovenin tarina. Konsertteihin liittyvissä ohjelmissa Lotta Emanuelsson keskustelee Jumppasen kanssa Beethovenin elämästä ja tuotannosta.
Beethovenin juhlavuosi 2020
Beethoven on ollut Paavali Jumppasen suosikkisäveltäjä aivan lapsesta saakka. Mestarin 250-vuotisjuhlavuonna 2020 Jumppanen on keskittynyt Beethovenin sooloteoksiin, kamarimusiikkiin ja konserttoihin useina konserttisarjoina Suomessa ja ulkomailla. Hän on suunnitellut muun muassa kahdeksan konsertin sarjan otsikolla Beethovenin tarina ja kutsunut Helsingin Ritarihuoneelle joukon kotimaisia ja ulkomaisia muusikoita.
– Haluan olla musiikintulkitsijana vähän samanlainen kuin kielenkääntäjä: ei riitä, että osaa kääntää sanasta sanaan. Kun mennään piilomerkityksiin ja huumoriin, pitää olla myös vainua siitä kulttuurista, missä musiikki on syntynyt, Jumppanen on sanonut.
Paavali Jumppanen kuuluu niihin taiteilijoihin, jotka soittamisen lisäksi myös tutkivat musiikkia ja puhuvat ja kirjoittavat siitä. Jumppanen pitää muun muassa suosittua Paavali’s Studio -blogia.
– Tekstillä on kyky eritellä, mutta teksti voi musiikin tavoin myös herättää tunteita ja koskettaa selittämättömällä tavalla.
Hurahtaminen on tärkeää
Vuonna 1979 Paavalin ollessa 5-vuotias hän alkoi käydä pianotunneilla Espoon Musiikkiopistossa. Kesäisin hän osallistui Kuhmon Kamarimusiikin kesäkursseille. Kuhmossa hän tutustui muun muassa venäläiseen, Pariisissa asuvaan pianotaiteilija Konstantin Boginoon, josta tuli hänelle tärkeä mentori.
Paavalin ollessa 12-vuotias Mahlerin ensimmäinen sinfonia ”kolahti lujaa”.
– Piti heti saada sinfonia itsellenikin, ja kuuntelin sitä korvalappustereoistani koko kevään.
Päätös ryhtyä pianistiksi kypsyi jo yläasteella. Paavali meni iltalukioon, jotta ehti harjoitella tarpeeksi.
– Piano-opettajanikin jo sanoi, että harjoittelen liikaa.
Jumppasen mielestä ”hurahtaminen” on kuitenkin tärkeää.
– Vain hurahtanut harjoittelee vielä yliväsyneenäkin, ja juuri silloin syntyy hyviä ideoita ja pääsee flow-tilaan. Kaikki huiput hurahtavat jossain vaiheessa.
Lopullisesti Paavali hurahti lukiossa.
– Soitin, opiskelin ja kuuntelin pianomusiikkia yötä päivää.
Vuonna 1992 hän jatkoi piano-opintojaan Sibelius-Akatemiassa, missä suoritti musiikin maisterin tutkinnon.
Maj Lind -voitto ja Zimermanin oppilaaksi Sveitsiin
Kotimaisten konserttisalien ovet avautuivat Jumppaselle vuonna 1994, kun hän voitti Maj Lind –kilpailun. Kilpailua seurasi kuitenkin vaikea aika:
– Voiton jälkeen harjoittelin ihan hulluna: treenasin heti aamusta alkaen, söin sipsejä ja join teetä enkä ollenkaan venytellyt. Lopulta kummankin käteni jänteistö kipeytyi pahoin, ja vaivojen kanssa meni pari vuotta. Se oli raju opin paikka.
Vuodet 1997–2000 Jumppanen opiskeli Sveitsissä Baselin Musiikkiakatemiassa maailmankuulun puolalaisen pianotaiteilijan Krystian Zimermanin johdolla. Hän suoritti Baselissa sekä pianodiplomin että opiskeli klavikordin, fortepianon ja urkujen soittoa.
Jumppasen voitettua vuonna 2000 Concert Artists' International Auditions –kilpailun New Yorkissa hänelle aukesivat ovet kansainvälisiin konserttisaleihin.
Pierre Boulez
Baselin Musiikkiakatemian kautta Jumppaselle tarjoutui tilaisuus yhteistyöhön ranskalaisen mestarin, säveltäjä ja kapellimestari Pierre Boulezin (1925–2016) kanssa. Boulez oli Paavalin mukaan kuin klassisen musiikin Picasso, Salvador Dali tai Jackson Pollock.
– Oli mahtava hetki elämässäni, kun Boulez hyväksyi esitykseni hänen sonaatistaan, jota pidettiin jopa mahdottomana soittaa.
Vuonna 2005 Boulez kutsui Jumppasen levyttämään Deutsche Grammophonille hänen kolme pianosonaattiaan. Nuori pianisti sai valmistautua äänitykseen säveltäjän itsensä johdolla. Levytys sai Ranskassa Diapason d’Or –palkinnon ja Saksassa Deutsche Schallplattenkritik –palkinnon. The Guardian arvioi sen kaikkien aikojen parhaaksi Boulez’in pianomusiikin levytykseksi.
Vuonna 2015 Jumppanen äänitti yhdysvaltalaisen huilistin Paula Robisonin kanssa lisää Boulezia. Levylle tallentui säveltäjän ”pahamaineinen” Sonatiini.
Sydämessä erityinen paikka wieniläisklassikoille
Vuodet 2003–2012 Paavali Jumppanen toimi pianonsoiton ja kamarimusiikin lehtorina omassa vanhassa opistossaan Espoon Musiikkiopistossa. Kansainvälisen uransa ohessa hän on toiminut vierailevana professorina Sibelius-Akatemiassa ja pitänyt mestarikursseja Savonlinnan Musiikkiakatemiassa.
Lukuvuonna 2011–2012 Jumppanen vieraili Yhdysvalloissa Harvardin yliopiston musiikin laitoksella, missä syventyi wieniläisklassiseen musiikkiin.
– Istuin kirjastossa, tutkin musiikkia ja kävin luennoilla, mutta toki soitinkin paljon. Tuo vuosi oli kuitenkin omanlaistaan akkujen lataamista.
Wieniläisklassikoilla on pianistin sydämessä oma erityinen paikkansa.
– Mitä enemmän soitan wieniläisklassikoita, sitä vähemmän minulla on valmiita vastauksia. Musiikki vie mukaansa ja antaa tilaa tulkinnalle.
Jumppanen on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hän on levyttänyt ensimmäisenä pianistina Suomessa Beethovenin 32 pianosonaattia. Äänitykset Ondine-levymerkille tehtiin Kuhmo-talon Lentua-salissa vuosina 2014–2016.
Tehtävä Melbournessa
Vuodesta 2015 Paavali Jumppanen on toiminut joka toinen vuosi järjestettävän Piano-Espoo-festivaalin taiteellisena johtajana.
Ylen aamu-tv 2.10.2015: Pianotaiteilija ja taiteellinen johtaja Paavali Jumppanen kertoo PianoEspoo-festivaalista.
Puoli Seitsemän. Vieraana Paavali Jumppanen, joka kertoo, miten pianokonsertti vaikuttaa soittajaan fyysisesti. 4.11.2019.
Keväällä 2020 julkaistun uutisen mukaan Paavali Jumppanen nimitettiin Melbournessa musiikinopiskelijoita kouluttavan ja konsertteja järjestävän Australian National Academy of Musicin taiteelliseksi johtajaksi. Tehtävä on kolmivuotinen ja alkaa tammikuussa 2021.
Intohimona Lappi
Vuosien myötä Paavali Jumppanen on ymmärtänyt, miten tärkeää on olla myös vapaana, tehdä irtiottoja. Lappi on ollut hänelle jo pitkään intohimo.
– Sinne on päästävä useamman kerran vuodessa kalastamaan, hiihtämään, marjastamaan, vaeltamaan ja melomaan. Siellä olen yleensä ilman musiikkia.
Jumppanen on rakentanut perheelleen toisen kodin Enontekiön Kelottijärvelle.
– Vanhempani ovat retkeilleet alueella jo ennen syntymääni ja paikka on tullut minullekin hyvin tutuksi. Olen viettänyt siellä paljon aikaa puolisoni kanssa.
Lapissa Jumppanen on osallistunut myös Tornionjokilaakson kulttuuritoimintaan. Hän toimii monitaiteellisen Väyläfestivaalin taiteellisen toimikunnan puheenjohtajana.
Koronakeväänä toukokuussa 2020 Jumppanen ja viulutaiteilija Jaakko Kuusisto esiintyivät Enontekiön kirkossa Hetassa. Kirkko oli tyhjä, mutta virtuaalinen Beethoven-juhlavuosikonsertti oli verkossa kaikkien nautittavissa.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Fazer Artists’ konserttitoimisto: Paavali Jumppanen, piano.
Hiiri, Miia: Menestyneen suomalaispianistin liika harjoittelu kostautui – käden jänteistö vaurioitui. Ilta-Sanomat 4.10.2015.
Honka, Niina: Konsertti on huippupianistille vaativa fyysinen suoritus: "Se on pumpulle raskasta, vaikka ei välttämättä tule hiki”. Yle Uutiset 4.11.2019.
Huida, Kaija: Paavali Jumppasen Beethoven-konserttisarjan aloituksessa kuulija pääsi suuren taiteen makuun. Satakunnan kansa 20.1.2020.
Jormalainen, Anu: Etäkonsertti Suomen huipulta: Pianisti Paavali Jumppasen ja viulisti Jaakko Kuusiston konsertti lähetetään virtuaalisesti Enontekiön kirkosta. Kaleva 12.5.2020.
Kojo, Hanneliina: Takaisin Puhokseen - Seurojentalon akustiikka ja tunnelma houkuttivat Paavali Jumppasen lapsuuskesien maisemiin. Karjalainen 7.8.2019.
Kotisivu: Paavali Jumppanen.
Kuhmon Kamarimusiikki: Paavali Jumppanen.
Kuvaja, Sini: Riittäisikö oma kärsivällisyytesi tähän: huippupianisti harjoitteli yhtä teosta kymmenen vuotta ennen ensiesitystä. Aamulehti 5.5.2018.
Musiikki&Media: Paavali Jumppanen.
PianoEspoo: Paavali Jumppanen.
Portland Piano International 2016-2017: PAAVALI JUMPPANEN.
Savonlinnan Musiikkiakatemia: Paavali Jumppanen.
Tainola, Rita: Pianisti Paavali Jumppasella on kaksi rituaalia ennen estradia: ”Muuten en pysyisi alerttina”. Ilta-Sanomat 16.12.2017.
Tiikkaja, Samuli: Pianisti Paavali Jumppasesta Australian National Academy of Musicin taiteellinen johtaja. Helsingin Sanomat 11.5.2020.
Tuominen-Halomo, Anneli: Maailmaa kiertävä pianisti viihtyy Tapiolassa. Länsiväylä 2.2.2016.
Wikipedia: Paavali Jumppanen.
Katso ja kuuntele
Pohjola, Seppo: Pianokonsertto (kantaesitys). Radion sinfoniaorkesteri, joht. Olari Elts, sol. Paavali Jumppanen, piano. Musiikkitalo 20.11.2015.
