Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Taneli Kuusisto syntyi Helsingissä 19. päivänä kesäkuuta 1905 kuusilapsisen sisarussarjan neljäntenä. Isä, kappalainen Antti William Kuusisto oli kansakouluopettaja, director cantus Antti Granholmin poika Etelä-Pohjanmaalta.
– Isäni kuuluu hyvien messupappien joukkoon ja hänen musikaalisuutensa ilmenee mm. tavattomana haluna saada kuulla kotona laulua ja soittoa. Kaikki lapset jouduimme ikäjärjestyksessä ottamaan soittotunteja, Taneli Kuusisto on kertonut isästään.
Pappilan äiditön sisarusparvi
Äidistään Helmi Åkermanista Taneli Kuusistolla oli vain hämärä muistikuva.
– Hänet mainitaan musikaalisten lahjojensakin puolesta Voipion suuren sisaruspiirin ensimmäisiin kuuluvana. Hän lauloi ja soitti sekä viulua että pianoa. Lapsuuden kodissani toimi perheenemäntänä isäni sisar, Saimi-täti.
Taneli oli 8-vuotias, kun hän aloitti pianotunnit Greta Nevanlinnan johdolla. Myöhemmin hän ryhtyi soittamaan myös viulua, mutta viulu jäi, kun perhe muutti Helsingistä maaseudulle.
Isoveli esikuvana
Vuonna 1915 Tanelin ollessa 10-vuotias Kuusistot muuttivat Salon lähelle Uskelaan. Taneli kävi Salon Yhteiskoulua ja toimi säestäjänä koulussa ja Uskelan kirkossa. Ollessaan 12-vuotias vuonna 1917 hän merkitsi nuottipaperille ensimmäisen sävellyksensä.
– Esikoisteoksena syntyi Vallankumous, syksyn 1917 tunnelmia kuvasteleva, draamallista järjestystä tavoitteleva, pituudeltaan kolmen kokonaisen rivin mittainen pianokappale.
Isoveli Paavo oli perheen musiikkimies ja Tanelin esikuva. Paavo oli aloittanut soittotunnit 5-vuotiaana ja kehittynyt vuosien myötä taitavaksi pianistiksi.
– Hänen soittointonsa, johon liittyi myös säveltelemisen oireita, syttyi jälleen juuri niihin aikoihin, jolloin minä olin ehtinyt herkimpään ikääni. Siitä lähtien alkoi musiikki minullekin muodostua vakavimmaksi mielenkiinnon kohteeksi.
Paavon ohjelmisto oli laaja ja harvinaisen monipuolinen.
– Se käsitti jonkinlaisen mallivalikoiman pianokirjallisuutta Bachista aina Arnold Schönbergiin, puhumattakaan Debussystä, Sibeliuksesta ja Palmgrenista, joiden lähes kaikki pianokappaleet sekä Sibeliuksen kirjaimellisesti kaikki pianolle sovitetut orkesterisävellykset löytyivät veljeni nuottihyllyltä.
Aikuisena Paavo Kuusistosta ei tullut kuitenkaan muusikkoa, vaan lääkäri.
Koululaiset musisoivat Savonlinnassa
Kun Taneli tuli lukioikään, Kuusiston perhe muutti Varsinais-Suomesta Savoon, Säämingin Pihlajaniemen pappilaan.
Taneli kävi Savonlinnan lyseota ja asui viikot kaupungissa kortteerissa äidin sukulaisten luona. Tohtori Hällströmin perheessä harrastettiin kamarimusisointia. Serkku Jorma Hällström - myöhemmin Helasvuo - oli lahjakas sellisti, ja myös Tanelin nuorin veli Viljo soitti selloa. Päiviö-veli soitti pianoa, Taneli itse tarttui alttoviuluun ja johti myös lyseon orkesteria.
Jo lukiopoikana Taneli perehtyi sellaisiin säveltäjänimiin kuin Debussy, Ravel, Musorgski, Skrjabin, Reger ja Schönberg. Abiturienttikesänä 1922 hän sävelsi Eino Leinon runon Nocturne ja lähetti teoksensa Nuoren Voiman Liitolle.
– Sävellystyöni aloin modernistina, Kuusisto on kertonut varhaisesta tyylistään.
Teologia vai musiikki?
Keväällä 1923 Taneli Kuusisto kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta. Syksyllä hän matkusti Helsinkiin ja ryhtyi opiskelemaan sekä yliopistossa että konservatoriossa, myöhemmässä Sibelius-Akatemiassa.
Konservatoriossa Taneli sai piano-opettajakseen Egbert Grapen. Myöhemmin häntä opettivat Ilmari Hannikainen ja Ingeborg Hymander. Musiikinteoriaa hänelle opetti säveltäjä Arvo Laitinen. Yliopistolla hän kuunteli professori Ilmari Krohnin ja musiikintutkija, kapellimestari Toivo Haapasen luentoja sekä soitti Akateemisessa Orkesterissa.
Tuomiorovasti Kuusistolla oli poikansa ammatillisen tulevaisuuden suhteen omat toiveensa.
– Elämänurani lopullinen valinta muodostui minulle kaikesta huolimatta sangen pulmalliseksi, Taneli Kuusisto on muistellut.
Nuorukainen ilmoitti isälleen ryhtyvänsä opiskelemaan musiikin ohella myös teologiaa. Ensimmäisenä syksynä hän ehti suorittaa teologiassa vain kreikan alkeiskurssin. Teologia jäi.
Modernisti
Konservatorion rehtorin, Erkki Melartinin johdolla Taneli opiskeli soinnutusta ja kontrapunktia. Toisena opiskeluvuonna oppilas rohkaistui näyttämään Melartinille sävellyksiään.
– Mielisäveltäjäni oli vähin erin Skrjabin, minkä seikan kyllä opus ykköseni, Kuusi lyijykynäpiirrosta pianolle, kavaltaa.
Keväällä 1925 nuori Kuusisto kirjoitti radikaaleimman teoksensa:
– Quartettino jousille Op. 2 ei kelvannut näytteisiin – Melartin itse oli matkustanut ulkomaille – ja se on yhäkin esittämättä, Kuusisto muisteli teoksensa kohtaloa vuonna 1945.
Kuusisto tunnustaa Quartettinonsa esikuvaksi viisi vuotta vanhemman Uuno Klamin Kääpiötragedian ja on todennut Quartettinostaan:
– Se on modernistinen pääteokseni johon vuodatin vahvan annoksen vaellusvuosieni pessimismiä.
Tulenkantaja
1920-luvun puolivälissä Taneli Kuusisto aloitti myös pitkäjänteisen uransa musiikkikirjoittajana. Hän avusti muun muassa nuorten, eurooppalaisista virtauksista kiinnostuneiden taiteilijoiden Tulenkantajat-lehteä ja kirjoitti uuden musiikin kehityksestä ja orastavasta radikalismista.
– Äkkijyrkimmätkään musiikki-ilmiöt eivät jättäneet minua kylmäksi. Mutta vastavaikutus seurasi opintovuosien mukana. Tunteeni modernismia kohtaan jäähtyivät huomattavasti minun kuitenkaan ummistamatta silmiäni uuden musiikin kaikille ilmiöille.
Kyllikki
Vuonna 1928 Taneli Kuusisto osallistui Helsingin Sanomien musiikkiarvostelijana Suomen Laulun Euroopan kiertueelle. Matkalla hän tutustui hammaslääkäri Kyllikki Waltoseen, joka kuului kuoron sopraanoihin. Taneli ja Kyllikki solmivat avioliiton seuraavana vuonna 1929.
Kyllikki Kuusistosta tuli miehensä laulujen tulkki. Seuraavina vuosina Taneli Kuusisto sävelsikin lähinnä yksinlauluja. Vuonna 1932 hän omisti puolisolleen Einari Vuorelan runoihin säveltämänsä laulusarjan Keväästä kesään. Myöhemmin Kyllikki Kuusisto esitti radiossa lähes kaiken miehensä laulutuotannon.
Perhe kasvaa
Perheen perustamisen jälkeen Kuusisto hankki ansiotöitä ja toimi muun muassa Töölön kirkon ylimääräisenä kanttoriurkurina. Aikaa säveltämiselle jäi yhä vähemmän.
Vuonna 1931 syntyi perheen esikoistytär Irmeli, Taneli sai kirkkomusiikkiopiston päästötodistuksen sekä suoritti Elis Mårtensonin johdolla urkudiplomin.
Vuoden 1933 huhtikuussa Taneli Kuusisto piti ensimmäisen laulu- ja kamarimusiikkia sisältävän sävellyskonserttinsa. Huhtikuussa syntyi perheen toinen lapsi Ilkka. Syyskuussa Taneli piti pianoensikonserttinsa.
Keväällä 1934 Kuusisto vietti kolme kuukautta Pariisissa Kordelinin apurahan turvin. Hän opiskeli sekä soitinnusta venäläisen Wladimir Pohlin oppilaana että urkuja Notre-Damen urkurin Léonce de Saint-Martinin johdolla.
Ulkomailla oleskelun jälkeen Kuusiston sävellystyyli muuttui:
– Yhä tietoisemmin aloin palvoa absoluuttisen musiikin ja lineaarisen tyylin ihanteita. Tämä lyö leimansa enimpään osaan tuotantoani. Klassillisten mestarien ja ylinnä heistä J.S. Bachin suuruutta olin oppinut käsittämään yhä selvemmin. Uudemmista säveltäjistä palvoin mm. César Franckia. Yhdeksi ihailemiani esikuvia kohosi suomalainen Leevi Madetoja hiottuine kirjoitustapoineen.
Syksyllä 1934 oli Kuusiston urkuensikonsertin vuoro ja 1935 hän suoritti sävellysdiplomin.
Suomalainen rukous
Vuonna 1936 Taneli Kuusisto valmistui filosofian maisteriksi ja sai työpaikan 10 vuotta toimineesta Yleisradiosta. Kuusistosta tuli Yleisradion musiikkipäällikön, opettajansa ja ystävänsä Toivo Haapasen apulainen.
Vuonna 1937 syntyi perheen kolmas lapsi, Anja. Saman vuoden kesällä Kuusisto teki opintomatkan Leipzigiin, missä hän opiskeli urkujen soittoa Günter Ramin johdolla ja suoritti fuugakurssin Leipzigin konservatorion kontrapunktinopettajalle Johann Nepomuk Davidille.
Uuno Kailas oli kirjoittanut vuoden 1930 itsenäisyyspäiväksi kolmiosaisen isänmaallis-uskonnollisen runon, joka julkaistiin hänen kokoelmassaan Uni ja kuolema vuonna 1931. Sarja sisälsi runon Suomalainen rukous. Vuonna 1938 Yleisradion toimittaja, kirjailija Olli Nuorto pyysi Kuusistoa säveltämään Suomalaisen rukouksen isänmaallista kuulokuvaelmaa varten. Kuusisto ryhtyi työhön vuonna 1939, ja tuloksena oli hänen tunnetuin ja rakastetuin sävellyksensä.
Suomalainen rukous teki voimakkaan vaikutuksen, kun se esitettiin reserviläisten omaisten ja evakuoitujen hyväksi pidetyssä juhlassa Messuhallissa marraskuussa 1939. Kun radiossa talvisodan jälkeen maaliskuussa 1940 kerrottiin Moskovan rauhasta, Suomalainen rukous soitettiin ilmoituksen jälkeen. Vuoden 1986 uudistettuun virsikirjaan Suomalainen rukous päätyi virreksi 584.
Sodan aikana Taneli Kuusisto joutui kahdeksi kuukaudeksi asepalvelukseen. Lopun aikaa hän oli nostomiehenä ja sai tilaisuuden säveltämiseen.
– Uusimmissa sävellyksissäni en ole enää pelännyt suomalaista mollia enkä romantiikkakaan, Kuusisto on kertonut myöhemmästä tyylistään.
Töölön urkuri
Vuoden 1942 alussa Taneli Kuusisto sai vakituisen paikan Töölön seurakunnan urkurina. Samalla hän ryhtyi johtamaan Suomalaisen Oopperan kuoroa ja sanoutui irti Yleisradiosta.
– Radiotoimi vei sekä ajan että voimat, Kuusisto totesi.
Töölön kirkon urkurin virasta tuli Kuusistolle elämän kiintopiste. Hän toimi Töölössä urkurina aina vuoteen 1964, jolloin oli ollut jo useita vuosia Sibelius-Akatemian rehtorina.
Toisen sävellyskonserttinsa 1942 Kuusisto omisti kirkkomusiikille. Kolmannessa sävellyskonsertissa 1944 kuultiin sota-aikana syntyneitä sävellyksiä. Ohjelma sisälsi Kuusiston ensimmäisen suuren orkesteriteoksen, Päiviö-veljen muistoksi sävelletyn sinfonisen balladin Laatokka. Luutnantti Päiviö Kuusisto oli kaatunut Laatokan Petäjäsaarella talvisodan viimeisellä viikolla.
Sibelius-Akatemian rehtori
Vuonna 1945 syntyi perheen neljäs lapsi, Tuulikki. Samana vuonna Taneli Kuusisto otti johtaakseen Helsinkiin evakuoituneet Viipurin Lauluveikot.
Vähitellen työ Sibelius-Akatemiassa vei yhä enemmän Taneli Kuusiston aikaa. Vuosina 1948–1957 hän opetti kirkkomusiikkiosastolla liturgista urkujensoittoa ja urkumusiikin historiaa, toimi 1955–1957 kirkkomusiikkiosaston johtajana ja 1956–1959 Sibelius-Akatemian vararehtorina. Rehtoriksi hänet valittiin 1959.
Rehtorina Kuusisto kehitti määrätietoisesti suomalaista musiikkikoulutusta ja soitonopetusta. Korkeakoulun ohjesääntö ja opinto- ja tutkintosäännöt uudistettiin. Tutkintojärjestelmä ulotettiin koskemaan koko maan musiikkioppilaitosverkostoa. Vuonna 1966 Sibelius-Akatemia muuttui valtion ylläpitämäksi musiikkikorkeakouluksi.
Taneli Kuusisto jäi eläkkeelle rehtorin tehtävistä 1971. Hän kuoli Helsingissä 82-vuotiaana 30. maaliskuuta 1988.
Kuusiston musiikkisuku
Taneli ja Kyllikki Kuusiston (1901–2000) esikoistyttärestä Irmeli Niemestä (1931–2008) tuli kirjallisuuden tutkija, Turun yliopiston ja Suomen Akatemian professori sekä opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston ylijohtaja.
Ilkka Kuusisto on luonut isänsä tavoin monipuolisen musiikkiuran toimien muun muassa urkurina, kapellimestarina, säveltäjänä, Yleisradiossa tv-ohjaajana ja radiopersoonana, Musiikkikustantamo Fazerin johtajana ja Suomen Kansallisoopperan johtajana.
Kuopus, pianopedagogi Tuulikki Närhinsalo on työskennellyt muun muassa musiikkitoimittajana, intendenttinä, Lappeenrannan laulukilpailun toiminnanjohtajana, Suomen Kansallisoopperan suunnittelupäällikkönä ja musiikkijuhlajohtajana.
Ilkka Kuusiston pojista vanhempi, Jaakko Kuusisto on toiminut muun muassa viulistina, kapellimestarina, monipuolisena säveltäjänä ja sovittajana sekä lukuisissa musiikkialan asiantuntijatehtävissä.
Ilkka Kuusiston nuorempi poika Pekka Kuusisto on luonut merkittävän uran kansainvälisenä viulutaiteilijana.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Kuusisto, Taneli: Taneli Kuusisto (1905-). Suomen säveltäjiä puolentoista vuosisadan ajalta. Toimittanut Sulho Ranta. WSOY. Porvoo 1945.
Kuusisto, Taneli: Taneli Kuusisto (1905-). Suomen säveltäjiä. Toinen osa Heino Kaskesta Leif Segerstamiin. Toimittanut Einari Marvia. WSOY. Porvoo 1966.
Lähdetie, Ismo: Kuusisto, Taneli (1905 - 1988) säveltäjä, kirkkomuusikko, Sibelius-Akatemian rehtori, professori. Kansallisbiografia. Julkaistu 21.3.2005 - päivitetty 19.9.2008.
Rytsä, Paavo: Suomalainen rukous. Yle Elävä Arkisto 20.3.2008 - päivitetty 21.11.2011.
Wikipedia: Taneli Kuusisto.
Katso ja kuuntele
Rytsä, Paavo: Suomalainen rukous. Yle Elävä Arkisto 20.3.2008 - päivitetty 21.11.2011.
Kuusisto, Taneli: Suomalainen rukous. Radiokuoro, sol. Matti Lehtonen, bairotni. Äänitetty 14.1.1958.
