Laila Tarpila
Yle
Margaret Kilpinen tuli tunnetuksi Euroopassa saksalaisen lied-laulajan Gerhard Hüschin pianistina ja miehensä Yrjö Kilpisen teosten esittäjänä. Esiintymiset ja levytykset kamarilaulaja Hüschin kanssa tarkoittivat konsertteja Euroopan tärkeissä saleissa ja työskentelyä radio- ja levytysstudioissa. – Kuuntele Soivassa arkistossa Margaret Kilpinen
Margaret Kilpinen esitti miehensä Yrjö Kilpisen laajan liedtuotannon lisäksi hänen pianomusiikkiaan sekä pientä kamarimusiikkituotantoa, esiintyi orkestereiden solistina ja soitti cembaloa, mikä ei ollut vielä tavallista.
Sibelius-Akatemian pitkäaikaisena pianonsoiton opettajana Margaret Kilpinen toimi vuodesta 1922, lehtorina vuodesta 1950. Pro Finlandia -mitalin Kilpinen sai 1962. Hän kuoli Helsingissä 24. elokuuta 1965.
Lapsuuskoti
Margaret Darling Maria Alfthan syntyi varakkaaseen teollisuussukuun Helsingissä 25. toukokuuta 1896. Margaret oli perheen esikoinen ja sai parin kolmen vuoden välein kolme pikkusiskoa.
Kemiaa Helsingin yliopistossa opiskellut ja filosofian maisteriksi valmistunut isä Anton Alfthan työskenteli aluksi kemian- ja sokeritehtaiden palveluksessa Saksassa, Itävallassa ja Venäjällä, kunnes palasi Suomeen 1882.
Margaretin ollessa 14-vuotias vuonna isä nimitettiin Töölön Sokeritehtaan toimitusjohtajaksi. Anton Alfthan kehitti Suomen Sokerin toimintaa ja sai sen menestymään, saaden vuorineuvoksen arvon vuonna 1919.
Äidin Selma Maria Josefinan puolelta Margaret Alfthan kuului Tawaststjerna-sukuun, jonka esivanhempia oli 1700-luvulta lähtien ollut armeijan palveluksessa.
Lahjakas pianistityttö Margaret
Margaret Alfthan opiskeli pianonsoittoa Helsingin Musiikkiopistossa ja esiintyi ensimmäisen kerran opiston oppilasnäytteissä 10-vuotiaana. Berliinissä itsensä Ferrucio Busonin johdolla opiskelleen, arvostetun Sigrid Schnéevoigtin oppilaaksi Margaret pääsi 12-vuotiaana. Sigrid Sundgren-Schnéevoigt oli ensimmäinen Helsingin musiikkiopiston pianonsoiton pääopettajan virassa toiminut nainen 1912–1916.
Lehtikritiikeissä 1916, joissa kirjoitettiin Musiikkiopiston oppilasnäytteistä, 20-vuotias Margaret Alfthan huomioitiin opiston parhaimpiin pianisteihin kuuluvana.
Uusi Säveletär -lehti uutisoi 1. kesäkuuta 1917:
"...Paraiden esitysten taso oli huomattavan korkea... Pianisteista lienevät huomattavimmat neidit Margaret Alfthan, Ann-Mari Jägerskiöld ja Elina af Hällström..."
Vanhemmat eivät hyväksy Margaretin avioliittoa Yrjö Kilpisen kanssa
Margaret Alfthan opiskeli Helsingin Musiikkiopistossa vuoteen 1918 asti. Sisällissodan myrskyjen laannuttua hän avioitui – vanhempien vastustuksesta huolimatta – syyskuussa 1918 säveltäjä Yrjö Kilpisen kanssa. Yrjö Kilpinen oli vielä tuntematon 26-vuotias säveltäjä ja Margaret 22-vuotias Musiikkiopistosta valmistunut pianisti.
Kahden vuoden kuluttua avioitumisesta Margaret jatkoi piano-opintoja Berliinissä rouva Margaret Kilpisenä. Samana vuonna hän konsertoi Suomessa ainakin säveltäjä Toivo Kuulan lesken Alma Kuulan kanssa. Eräässä konsertissa Berliinissä 1920 mukana esiintymässä oli mukana Alma Kuulan sisko Oili Siikaniemi, taiteilijanimeltään Oili Sinimi.
Wienissä Margaret Kilpinen opiskeli 1926 ja piti ensikonsertin Helsingissä 1927.
Vasta kaksi vuotta ensikonsertin jälkeen Margaret Kilpinen löysi todellisen pianistisen innoittajansa Eduard Erdmannin, jonka johdolla hän opiskeli Kölnissä:
– Kukaan ei ole pystynyt yhdessä hetkessä avaamaan niin laajoja perspektiivejä aina uusiin musiikillisiin näkymiin kuin Erdmann, Margaret Kilpinen on kertonut.
Margaret Kilpisestä tulee puolison musiikin esittäjä
Samalla kun Margaret Kilpinen koki pianistisen herätyksen, hän tutustui Kölnissä – yhdessä miehensä Yrjön kanssa – aikansa merkittävimpään saksalaisbaritoniin Gerhard Hüschiin.
Hüschistä tuli Yrjön laulujen uskollinen esittäjä ja samalla Margaretista Hüschin säestäjä. Erityisesti 1930-luvun puoliväli oli Kilpisille vilkasta ja voittoisaa aikaa Keski-Euroopassa. Esiintymisiä oli muun muassa Lontoon Wigmore Hallissa ja Berliinissä.
Kun Lontoossa perustettu Kilpinen Society alkoi levyttää Yrjön lauluja, työ aloitettiin His Master's Voice -studiossa Lontoossa Margaretin toimiessa laulujen säestäjänä. Levytyksiä jatkettiin yhtiön Berliinin studiossa.
Kuuntele Spotifyssä: Gerhard Hüsch laulaa Yrjö Kilpisen lauluja, pianistina Margaret Kilpinen.
Kilpisten taiteilijapariskunnan ja Gerhard Hüschin yhteistyö kesti kauan. Laaja konsertointi Euroopassa tarkoitti myös tutustumista moniin eurooppalaisiin taiteen ja tieteen alan merkkihenkilöihin, joita vieraili runsaasti Kilpisten kotona, huvilassa Meilahdessa.
Aikansa julkkikset
Taiteilijapari Margaret ja Yrjö Kilpinen olivat aikansa julkkiksia, joiden elämää ja taiteen tekemistä seurattiin kiinnostuneina lehdissä. Jo 1930 Helsingin Sanomat kertoi kuulumisia taiteilijaparin ulkomaanmatkalta, tosin Margaretin kannalta harmillisesti vain Yrjö nostettiin otsikkoon, vaikka jutussa kerrotaan molemmista. Kilpiset olivat olleet puoli vuotta Kordelinin stipendiaatteina ainakin Berliinissä, Kölnissä, Pariisissa ja Sveitsissä.
Helmikuussa 1935 Helsingin Sanomat uutisoi pariskunnan saavutuksista: "Kilpinen on valloittanut Lontoon."
Maine kasvoi edelleen seuraavina vuosina, ja samalla vahvistuivat Kilpisten Saksan-suhteet: "Taiteilijapari Kilpinen on oleskellut koko kevään Saksassa."
Taiteilijaparin läheiset Saksan-suhteet 1930- ja 1940-luvuilla ovat jättäneet varjon heidän ylleen. Yhteistyö Gerhard Hüschin kanssa lisäsi heidän kytkeytymistään kansallissosialismin aatemaailmaan. Yrjö Kilpisen mahdollisia natsisympatioita ei ole vieläkään käsitelty Suomessa perinpohjaisesti. Lue lisää Yrjö Kilpisestä.
Pianomusiikkia Margaretille
Yrjö Kilpisen poikkeuksellisen laajan lied-tuotannon lisäksi valmistui myös muuta musiikkia, muun muassa sarja jousiorkesterille ja joitakin marsseja. Margaret-puolison ohjelmistoon syntyi ainakin kuusi pianosonaattia, muutama pianosarja ja vähän kamarimusiikkia.
Margaret Kilpinen kävi 1957 Ylen studiossa äänittämässä puolisonsa Yrjö Kilpisen säveltämän sonaatin nro 3 op. 85
Pianomusiikin ystävien harmiksi tiedetään, että esimerkiksi 1918-1919 syntyneet kolme preludia b-molli, c-molli ja h-molli ovat kadonneet ja ne tunnetaan vain Margaretin ulkomuistista kirjoittamina kopioina. Samoin epäselvää on viimeistään vuonna 1927 syntyneen sarjan nro 2, jonka Margaret esitti ensikonsertissaan, kohtalo.
Margaret ja Yrjö Kilpisellä oli tytär, nyt jo edesmennyt 1931 syntynyt Siipi Saari. Hänellä on kolme tytärtä.
Lue myös säveltäjäpuolisosta Yrjö Kilpisestä artikkelissa Natsisympatioista syytetty säveltäjä Yrjö Kilpinen vailla elämäkertaa ja uudelleen arviointia sekä lisää Margaret Kilpisestä Arvostettu pianoleidi Margaret Kilpinen uinahteli tutkinnoissa – pianisti Meri Louhos muistelee
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Elmgren-Heinonen, Tuomi: Margaret Kilpinen kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. (Toim. Maire Pulkkinen). Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Yrjö Kilpinen. Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen musiikkikirjastoyhdistys Helsinki 2011. Ladattava pdf-tiedosto musiikkikirjastot.fi-sivustolla.
Pullinen, Erkki: Arktinen puritaani – kurkistuksia Yrjö Kilpisen liedien maailmaan. Ladattava pdf-artikkeli sulasol.fi-sivustolla.
Salmenhaara, Erkki: Kilpinen, Yrjö (1892–1959). Kansallisbiografia 22.2.1999.
Margaret Darling Maria Alfthanin sukupuu. Geneanet.
Laulumusiikin ystävät ry: Kuka oli Yrjö Kilpinen.
Wikipedia: Margaret Kilpinen.
Wikipedia: Gerhard Hüsch.
Kuuntele Spotifyssä: Jouni Somero soittaa Yrjö Kilpisen pianosonaatin nro 6 op. 81.
