Sebastian Hilli kävi pianotunneilla ja soitti Bachia, Mozartia ja Sibeliusta. Suhde klassiseen musiikkiin jäi kuitenkin etäiseksi, kunnes hän 17-vuotiaana tutustui Magnus Lindbergin musiikkiin. Nuorukainen näki esikuvan ja rohkaistui kokeilemaan säveltämistä. Muutamassa vuodessa Sebastian Hillistä on tullut kansainvälisesti palkittu säveltäjä, jonka teokset peilaavat tarkkanäköisesti aikaamme.
Helsingissä toukokuun 20. päivänä 1990 syntynyt Sebastian Hilli on sukupolvensa lupaavimpia ja kansainvälisesti palkituimpia suomalaissäveltäjiä.
Syksyllä 2019 Hilli osallistui Helsingin Sanomissa tasa-arvokeskusteluun mielipidekirjoituksella Solidaarisuudesta kollegoitani, ja niitä kaikkia ääniä kohtaan joita ei ole kuultu ja kirjoitti muun muassa:
– Mikä sitten saa ihmisen säveltämään? Voimme puhua musiikin vetovoimasta ja intohimosta, mutta kun tehdään konkreettisia valintoja koskien omaa tulevaisuutta, suuri merkitys on sillä, miten nuori ihminen näkee itsensä osana klassisen musiikin jatkumoa. Koetko, että ääntäsi halutaan kuulla? Kun vastaus on kyllä, säveltämisen voi nähdä mahdollisuutena.
Missä ovat elävät säveltäjät?
Sebastian Hilli tapasi käydä pianotunneilla musiikkiopistossa ja soittaa Bachia, Mozartia, Sibeliusta ja Beethovenia, kunnes havahtui huomaamaan, ettei soittanut yhdenkään elävän säveltäjän musiikkia.
– Suhteemme musiikkiin rakentuu kokemustemme myötä. Jos säveltäminen näyttäytyy alusta asti vain historiallisena jäänteenä, tarttumapinta siihen saattaa jäädä syntymättä, ja jo varhaisessa vaiheessa suljetaan joukko ihmisiä ulkopuolelle, Hilli on sanonut.
Hän on peräänkuuluttanut sekä monipuolisia esikuvia että uutta musiikkia osaksi opiskelua jo varhaisvaiheessa.
– Nykymusiikki peilaa aikaa, jossa elämme. Historia peilaa menneisyyttä. On asioita, joita vain oman aikamme musiikki kykenee ilmaisemaan, ja meidän pitäisi olla kiinnostuneita siitä, mitä sillä kerrotaan.
Hilli oli tottunut kuulemaan vanhaa musiikkia lapsuudenkodissaan. Hänen isänsä on kirkkomuusikko, urkuri ja kuoronjohtaja Peter Hilli. Etsiessään omaa tapaansa olla muusikko, Sebastian kapinoi kaikkea sovinnaista vastaan. Hän meni muun muassa laulusolistiksi heavy metal –yhtyeeseen. Tunnetasolla klassinen musiikki puhutteli häntä kuitenkin eniten, ja hän hakeutui takaisin sen pariin. Kuitenkaan siinä klassisessa, jota itse soitti, hän ei tuntenut olevansa kotonaan. Hän ikävöi poikkeuksia ja yllätyksiä, tiettyä abstraktiivisuutta.
"Muistuttaa minusta Magnus Lindbergiä"
Sebastian päätti soittaa pianolla jotain sellaista, joka yksinkertaisesti miellytti häntä ja ryhtyi improvisoimaan.
– Sillä hetkellä tunsin itseni täydellisen luovaksi ja vapaaksi, nautin. Sisälläni oli selittämättömiä asioita, joista halusin tietää enemmän.
Peter Hilli kuuli poikansa improvisoivan ja totesi:
– Tuo kuulostaa aika hyvältä. Muistuttaa minusta Magnus Lindbergiä.
Sebastian ei ollut koskaan kuullutkaan Magnus Lindbergistä. Hän löysi kodin hyllystä CD-levyllisen Lindbergin musiikkia - ja hullaantui.
– Kuuntelin sitä yhä uudestaan ja uudestaan ja jatkoin improvisointiani. Vuosien etäinen suhde klassiseen musiikkiin pirstaloitui tuhansiksi mahdollisuuksiksi, kun löysin Magnus Lindbergin.
Kun Sebastian tutustui ensi kerran Magnus Lindbergin musiikkiin, hän oli 17-vuotias.
– Luin kirjan Lindbergin urasta, ja pystyin luomaan mielikuvan siitä, että säveltäminen on jotain, mitä voin tavoitella, sillä näin esikuvan, joka oli onnistunut siinä ennen minua.
Teorianopettaja musiikkiopistossa kannusti Sebastiania säveltämään. Musiikin kirjoittamisen kautta nuorukainen sai kosketuksen sisäiseen maailmaansa.
– Yksittäisen ihmisen yksittäisellä teolla tai kommentilla voi vaikuttaa positiivisesti ja muuttaa jopa mahdollisen tulevan säveltäjän suunnan. Minulle se ihminen oli teorianopettaja musiikkiopistossa.
Seuraavaksi Sebastian Hilli hakeutui opiskelemaan sävellystä Sibelius-Akatemiaan.
Vapaus koittaa Wienissä
Sebastian Hilli opiskeli Sibelius-Akatemiassa aluksi Lauri Kilpiön sävellysoppilaana ja suoritti kandidaatin tutkinnon 2013. Sitten hän matkusti Wieniin, missä opiskeli vuoden Univeristät für Musik und darstellende Kunst’issa Michael Jarrellin oppilaana.
– Vietin Wienissä vuoden vaihto-oppilaana ja opiskelin sellaisen opettajan johdolla, joka ei ollut kiinnostunut siitä, millaista musiikkia kirjoitin. Sain vähän, jos lainkaan opetusta ja palautetta. Olin täysin vapaa kokeilemaan uusia ilmaisutapoja. Kokonaiseen vuoteen minulla ei ollut myöskään pianoa käytössäni. Ensimmäisen kerran luodessani musiikkia jouduin luottamaan vain mielikuvitukseeni. Olosuhteet olivat ihanteelliset aloittaa matka kohti luovuuden vapautumista, oman tyylin ja säveltäjän identiteetin löytymistä.
Voitot Tokiossa ja Palermossa
Wienissä Sebastian Hilli sai valmiiksi ensimmäisen orkesteriteoksensa. Vuonna 2014 syntyi 13-minuuttinen Reachnings, jonka Hilli sävelsi Tore Takemitsu –sävellyskilpailua varten. Teos herätti huomiota, ja ennen kaikkea hämmästeltiin sitä, kuinka taitavasti nuori sävellyksen opiskelija kirjoitti orkesterille.
– Oli inspiroitunut olo, kun kirjoitin teosta Wienissä. Mielikuvitus vapautui. Oli myös hyvä orkestraation opettaja.
Teoksen tarkka rakenne ei ollut säveltäjällä mielessä etukäteen, vaan muoto syntyi sävellystyön edetessä. Reachings on matka jonnekin, vaikka ei tiedetä minne. Nimi tarkoittaa kurkottamisia, kurkotetaan eteenpäin ja juuri kun musiikki on saavuttamaisillaan päämääränsä, se vetäytyy.
– Näen siinä asioita, jotka ovat pysyneet. Toisaalta olen kehittynyt vähän eri suuntaan. Mutta tunnistan siinä vahvan tunnelatauksen ja dramaturgian, jotka ovat pysyneet tärkeinä minulle.
Reachings oli heti menestys. Tokion filharmoninen orkesteri kantaesitti teoksen Kazumasa Watanaben johdolla Tokion Opera City Concert Hallissa toukokuussa 2015. Hilli jakoi Takemitsu–sävellyskilpailun ensimmäisen palkinnon.
Kilpailun tuomarina toiminut säveltäjä Kaija Saariaho luonnehti Hillin teosta:
– Musiikilla on suunta, kuitenkin se yllättää. Äärimmäinen keskittäminen kantaa läpi teoksen. Musiikki haluaa edetä, mutta se tapahtuu kontrolloidusti, niin että musiikillinen energia on balansoitua ja musiikki hengittää luonnollisesti. Erilaisten musiikillisten karaktäärien joukko on laaja ja emotionaalisesti täyteläinen. Musiikin raikkaus ulottuu teoksen loppuun asti. Orkestrointi on läpikotaisin tehokasta, ja kirkasta partituuria on nautinto lukea.
Toukokuussa 2017 Yleisradio lähetti Reachings-teoksen Unescon säveltäjärostrumiin Palermoon. Kilpailussa on kaksi kategoriaa, yleinen sarja ja alle 30-vuotiaiden säveltäjien sarja. Sebastian Hillin Reachings voitti alle 30-vuotiaiden sarjan. Voitto merkitsi teokselle maailmanlaajuisia esityksiä eri radioasemien lähetyksissä.
Suomessa Reachings kuultiin ensi kerran Musica nova –festivaalin avajaiskonsertissa Musiikkitalossa helmikuussa 2017, jolloin Radion sinfoniaorkesteri esitti teoksen André de Ridderin johdolla.
Hilli, Sebastian: Reachings. Radion sinfoniaorkesteri joht. André de Ridder. Musica nova -festivaalin avajaiskonsertti Musiikkitalossa 1.2.2017.
Mammutti Affekt
Wienin vuoden jälkeen Sebastian Hilli palasi jatkamaan opintojaan Sibelius-Akatemiaan professori Veli-Matti Puumalan johdolla. Musiikin maisteriksi Hilli valmistui 2016, minkä jälkeen hän on toiminut vapaana säveltäjänä.
Vuonna 2017 valmistui Affekt, Hillin ensimmäinen kuoroteos. Affekt on 45-minuuttinen mammutti 250-henkiselle suurkuorolle ja sinfoniaorkesterille. Affekt oli sekä Helsingin kaupunginorkesterin että Helsingfors sång- och musikförbundin 100-vuotisjuhlan tilausteos. Affektin teksti kertoo kariutuvasta parisuhteesta ja irtaantumisen kokemuksesta.
Helsingin kaupunginorkesterin konsertin 20.10.2017 väliajalla tutustutaan kantaesityksensä saaneen Affekt-teoksen säveltäjään Sebastian Hilliin ja käväistään Helsingfors sång- och musikförbundin 100-vuotisjuhlakuoron harjoituksissa.
Hillin mielikuvituksellinen, rohkea, polyrytmiikkaa ja äänimattoja sisältävä musiikki oli kuorolaulajille kova haaste. Suurkuoron valmensi Kari Turunen ja kantaesityksen Musiikkitalossa lokakuussa 2017 johti Leif Segerstam.
– Sekä orkesterin käsittely että tyylien synteesi olivat hämmästyttävän omaperäisiä. Hillillä on selvästi jotain suurta ja jännittävää työn alla, Hufvudstadsbladetin arvostelija kirjoitti kantaesityksestä.
Affektia tervehdittiin vaikuttavana kamarimusiikillisena kuorosinfoniana. Samalla harmiteltiin, että laajan, vaativan teoksen toista esitystä voidaan joutua odottamaan kauan.
Snap Music – kasautuminen, kaaos ja hallinnan menettäminen
Seuraavaksi Sebastian Hilli ryhtyi työskentelemään Yleisradion sävellystilauksen parissa.
– Affektin jälkeen Radion sinfoniaorkesterin 15 minuuttia kestävä tilausteos tuntui hyvältä ja tiiviiltä muodolta, jossa kiteyttää nämä asiat. Minulla on pidemmän aikaa muodostunut kiinnostus musiikin intensiteetistä. Tässä teoksessa otin sen yhdeksi lähtökohdaksi. Halusin tehdä teoksen, joka on ulospäin suuntautunut. Alusta loppuun siinä olisi sellainen intensiteetti ja voima joka kantaisi sitä, Hilli on avannut Snap Music -teoksensa taustoja.
Säveltäjän omasta mielestä Snap Music huipensi hänen siihenastisen tuotantonsa.
– Siinä kiteytyy monia ilmaisullisia asioita, jotka ovat kehittyneet jo pidemmän aikaa.
Radion sinfoniaorkesteri kantaesitti Snap Musicin Hannu Linnun johdolla itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 2018. Snap Musicin lisäksi ohjelmassa kuultiin Joonas Kokkosen Requiem ja Sibeliuksen kolmas sinfonia. Tässä seurassa Snap Music edusti Linnun mukaan iskevällä tavalla sitä, mihin uusi musiikki on menossa; melodiat ovat kadonneet ja teosta hallitsevat kompleksiset rytmit.
Hilli, Sebastian: Snap Music. Radion sinfoniaorkesteri joht. Hannu Lintu. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Musiikkitalossa 6.12.2018. Ennen teosta Janne Palkisto haastattelee Sebastian Hilliä.
– Tällä kertaa halusin säveltää eteenpäin menevää ja ulospäin suuntautunutta musiikkia, ja aika pian keksin nimen ja konseptin. Lähdin hakemaan inspiraatiota sanasta snap – sille on suomen kielessä noin 90 merkitystä: katketa, räsähtää, välähtää, pompata… sen voi tulkita todella monella tavalla, Hilli on kertonut.
Snap Music kertoo tunteiden kasautumista, kaaoksesta ja hallinnan menettämistä.
– Dramaturgisesti ohjaava tekijä oli idea snäppäämisestä, eli psykologisen hallinnan menettämisestä. Sitä kautta musiikissa on tilanteita, jotka kuvastavat sitä, miten eri tunteet kasautuvat ja johtavat kaaosmaiseen tilanteeseen. Viime aikoina on tullut tärkeäksi ajatus, että teosteni taustalla on jokin henkilökohtainen inspiraationlähde.
Teosto-palkinto 2019
Keväällä 2019 Teosto-palkinto – yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja - jaettiin Color Dolor -yhtyeen ja säveltäjä Sebastian Hillin kesken. Teosto-palkinnon esiraati luonnehti Hillin Snap Musicia seuraavasti:
– Hilli maalaa teoksessaan häkellyttävän tarkan kuvan turboahdetusta, omaa ääntään nopeammasta ja informaatioähkyyn taipuvaisesta, rajattua huomiokykyä raastavasta ajastamme. Sävellys tanssii taitavasti kaaoksen veitsenterällä, imien siitä energiaa ja inspiraatiota.
Teosto-palkintoa seurasi kutsu presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle 2019. Säveltäjä Sebastian Hilli ja puolisonsa, oikeustieteen opiskelija, muusikko Sara Kokko olivat yksi linnanjuhlien näyttävimpiä pareja.
Gaudeamus Award –voitto 2018
Säveltäjä Sebastian Hillin kalenteri täyttyy tilauksista. Työn alla ovat kantaesitykset Suomalaiselle kamariorkesterille ja suurelle ensemblelle Hollantiin. Uusi teos esitetään syksyllä 2020 Gaudeamus-festivaalilla Hollannin Utrechtissa. Tilaus liittyy Hillin voittamaan Gaudeamus Award –sävellyskilpailuun syyskuussa 2018. Voitto on sekä suuri tunnustus että lähtölaukaus Sebastian Hillin kansainväliselle uralle. Aikaisemmin kilpailun ovat voittaneet sellaiset huomattavat säveltäjänimet kuin Michel van der Aa ja Louis Andriessen.
Riikan tähtitarhan vlogi: Säveltäjä Sebastian Hilli toi tärkeänä esineenään romanialaisen rescue-koiransa kumiluun.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Gaudeamus Award 2018: Music pioneer Sebastian Hilli wins Gaudeamus Award 2018.
Hilli, Sebastian: Solidaarisuudesta kollegoitani, ja niitä kaikkia ääniä kohtaan joita ei ole kuultu. Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat 24.11.2019.
Hilli, Sebastian: On my music and beyond: Freedom within limits. Finnish Music Quarterly 13.12.2018.
Ihana Sara! Tuntematon opiskelija vastaa Linnan häikäisevimmästä lookista. Iltalehti 6.12.2019.
Kostiainen, Pasi: Teosto-palkintoehdokas: Sebastian Hillin sävellys Snap Music taiteilee kaaoksen veitsenterällä. TeoStory 27.2.2019.
Kostiainen, Pasi: Sebastian Hilli: "On velvollisuuteni keksiä jokaiseen teokseen uusi tekniikka". Haastattelu Teosto säv.sov.san. podcast.
Kotisivut: Sebastian Hilli.
Music Finland – Composers & Repertoire: Sebastian Hilli.
Riikan tähtitarha: Sebastian Hilli ei salaile sävellystensä taustoja. Radio-ohjelma Yle Radio 1 14.2.2019.
Rostrum – International Music Council 20.5.2017.
Tiikkaja, Samuli: Color Dolorin levy Love ja Sebastian Hillin sävellys Snap Music toivat tekijöilleen Teosto-palkinnot. Helsingin Sanomat 25.4.2019.
Toru Takemitsu Composition Award 2015.
Wikipedia: Sebastian Hilli.
