Laila Tarpila
Yle
Alie Lindberg oli kotoisin keskiluokkaisesta ahvenanmaalaisesta kodista. Hän onnistui luomaan upean kansainvälisen konserttipianistin uran 1800-luvun lopun Euroopassa. Lindberg lopetti solistiset esiintymiset vähän yli 30-vuotiaana avioiduttuaan ja asetuttuaan puolisonsa kanssa Tukholmaan.
Pianisti Alie Lindberg-Larsen eli pitkän elämän. Hän kuoli varakkaana leskenä 84-vuotiaana Tukholmassa 27. marraskuuta 1933. Testamentissaan hän muisti vanhaa kotimaataan lahjoittaen varoja Åbo Akademille ja Ahvenanmaan kulttuurihistorialliselle museolle.
Lapsuus Ahvenanmaalla
Kun Alie (Alexandra) Lindberg syntyi Kastelholmassa 19. toukokuuta 1849, hänen isänsä Karl Gustaf Lindberg toimi vankilan vahtimestarina. Isä yleni myöhemmin Kastelholman linnan linnanvoudiksi. Aliella oli musikaalista verenperintöä sekä isän että äidin, Agatha Wilhelmina Jahnin puolelta.
Lindbergien perhe ei ollut varakas, mutta kuului turvallisesti toimeentulevaan keskiluokkaan.
Pianonsoiton alkeet Alie oppi seitsemän vuotta vanhemmalta sisareltaan Amanda Lindbergiltä, joka oli saanut perusteellisen pianistikoulutuksen Tukholmassa ja joka oli antautunut pedagogin uralle.
– Ihaninta kaikesta oli saada istua pianon ääressä, on 5-vuotiaana pianonsoiton aloittanut Alie kertonut.
Soittoinnostus oli niin valtava, että pikku Alie piti kantaa pianon äärestä ruokapöytään, missä soittaminen jatkui sormiharjoituksia rummuttamalla.
Alie herätti huomiota poikkeuksellisen nopealla edistymisellään. Hänen on kerrottu 6-vuotiaana ihastuttaneen saaristoretkelle Ahvenanmaalle saapuneita venäläisiä suuriruhtinaita esittämällä Mozartin ja Beethovenin sonaatteja, joita oli oppinut soittamaan jo muutaman kuukauden kuluttua soitto-opintojen aloittamisesta.
Amanda-sisaren lisäksi Alieta opetti Ahvenanmaalla paikallinen kapellimestari.
Kouluun Helsinkiin 10-vuotiaana
Kymmenvuotiaana Alie lähetettiin kouluun Helsinkiin, missä hän sai opettajakseen ensimmäisen ammattimaisen piano-opettajan Philip Jackobsonin.
Alie opiskeli Jacobsonin johdolla 1860–1865 ja jo silloin soittaminen alkoi muodostua hänelle taiteilijauraksi.
– Alie ei välttämättä ollut ihmelapsi, mutta hänet voidaan määritellä varhaiskypsäksi, luonnehtii Alie Lindbergiä tutkinut ja hänestä kirjoittanut pianisti Margit Rahkonen.
Kymmenvuotiaana Alie piti ensimmäisen varsinaisen konserttinsa, kun hän esiintyi vanhemman serkkunsa, Tukholmaan asettuneen viulistin Johan Lindbergin kanssa Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa.
Alien soitossa oli sellainen voima, että erään läsnäolleen mukaan luulisi täysikasvuisen miehen eikä hennon tytön istuneen pianon ääressä.
Dresdeniin opiskelemaan pianonsoittoa 16-vuotiaana
Helsingin opintojen päättyessä Alie Lindbergillä täytyi olla jo melko vankka pianistinen ammattitaito, päättelee musiikintutkija Matti Huttunen:
– Hänen ainakin ulkoisessa katsannossa lähes rakettimainen etenemisensä ulkomaisissa opinnoissa olisi tuskin ollut muuten mahdollista.
Alie haki 16-vuotiaana senaatilta apurahaa piano-opintoihin Dresdenissä. Dresden valikoitui kohteeksi henkilösuhteiden vuoksi, vaikka Leipzig olisi ollut musiikkimielessä ykköspaikka.
Pienissä piireissä Ahvenanmaalla ja Helsingissä varttunut Alie Lindberg opiskeli Dresdenissä kolme vuotta eri opettajilla 1865–1868.
Lopulliseksi taiteilijakäännekohdaksi Alie Lindbergin elämässä muodostui kuuluisan pianovirtuoosin ja -pedagogin Carl Tausigin konsertti, jota hän oli kuuntelemassa.
Ystävätteren kuvauksen mukaan Tausigin soittoa kuultuaan Alie meni aivan tolaltaan, hän itki, eikä pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin pääsyä Tausigin oppilaaksi Berliiniin.
Eurooppalaisen huippupianistin Carl Tausigin suosikkioppilaaksi Berliiniin
Teoriaopettajana toiminut hoviurkuri Theodor Berthold esitteli Alien Carl Tausigille ja piano-opiskelijan unelma täyttyi.
Tausigia pidettiin sekä esiintyjänä että opettajana fanaattisena perfektionistina, mikä sopi hyvin Alien kunnianhimoiselle luonteelle. Tausig uskoi Alie Lindbergiin niin, että opetti tätä ilmaiseksi, piti häntä parhaana oppilaanaan ja suosikkinaan.
Suosikkiasema aiheutti myös kateutta, sillä erään opiskelijatoverin mukaan Aliella on niin rumat kädet ja hän kannattelee niitä niin kammottavasti, että kun katson häntä, en voi nauttia hänen soitostaan.
Läpimurto Berliinissä 1871
Carl Tausigin mukaan Alie Lindberg oli korkeimman luokan pianisti, jolla on suuret lahjat ja ylittämätön tekniikka. Tausig arvosti Alien taitoja niin paljon, että valitsi hänet korvaamaan itsensä eräässä esiintymistilaisuudessa Berliinissä vuonna 1871.
Tästä esiintymisestä – eurooppalaisen huippupianistin korvaamisesta – tuli 21-vuotiaan Alie Lindbergin pianistinen läpimurto, josta Saksassa opintomatkalla ollut tuleva teatterinjohtaja Kaarlo Bergbom kirjoitti matkakirjeessään:
– Alie Lindberg on herättänyt tavatonta huomiota soitannollisissa piireissä. Seuraava tapaus todistaa, kuinka suosittu hän on. Paronitar Schleinitz, eräs johtava grande dame täkäläisessä musiikkimaailmassa, toimeenpani toissa päivänä patrioottisen konsertin sosieteen crème de la crèmeä varten.
– Esiintyjinä olivat Berliinin etevimmät taiteilijat: Lucca, Betz ja Tausig. Sattumalta Tausig tuli sairaaksi ja silloin käännyttiin Alien puoleen, joka ilmeisesti oli arvokkain täyttämään hänen sijansa. Berliinissä, instrumenttisoitannon toisessa pääkaupungissa (Leipzig on toinen) tämä jotakin merkitsee, sillä Tausig on arvattavasti Rubinsteinin jälkeen Euroopan etevin soittava pianisti.
Carl Tausig esittelee huippuoppilaansa Euroopan huumanneelle Franz Lisztille
Keisarillinen hovipianisti Carl Tausig vei suosikkioppilastaan Alie Lindbergiä eteenpäin ja esitteli hänet Weimarissa asuneelle, Euroopan arvostetuimmalle pianovirtuoosille Franz Lisztille, jonka oppilaana Tausig oli ollut itsekin.
Myös Liszt innostui Alie Lindbergin soitosta, jopa niin, että kutsui Alien esiintymään järjestämäänsä matineaan.
Hufvudstadsbladetin musiikkiarvostelija Karl Wasenius, nimimerkki Bis, kirjoitti Alien esiintymisestä eloisan kuvauksen, jonka mukaan Weimarin musiikkihoviin saapui virtanaan ystäviä ja ihailijoita etäisiltäkin paikkakunnilta.
– Suuremmassa salissa oli upea Bechstein-konserttiflyygeli. Kellon lähetessä yhtä astui saliin maestro Liszt seurassaan Anton Rubinstein, Hans von Bülow, Carl Tausig ym. .. vielä kerran avattiin kaksoisovet, ja hurmaava kreivitär Carolyne Wittgenstein saapui saliin ja vastasi sydämellisesti Lisztin lämpimään tervehdykseen.
– Kun kello lyö yksi, Alie Lindberg saatetaan estradille. Hetki on jännittävä, ratkaiseva, kuulijakunta taiteellisesti niin merkitsevä, että heikommilla tahdonvoimilla varustettu pianisti olisi sellaisen edessä joutunut tuskan ja lamaannuksen valtaamaksi.
Alie aloitti esiintymisen mielisonaatillaan Beethovenin C-duuri-sonaatilla op. 53.
– Viimeisen akordin häivyttyä puhkesi salissa suosiomyrsky… häntä onniteltiin, vieläpä kriitillinen Bülow innostui ja Tausigin kasvoilla näkyi tyytyväinen hymy. Liszt kehotti jatkamaan.
Alie soitti matineassa ison ohjelman: Beethovenin jälkeen Chopinin h-mollisonaatin, As-duuri- ja g-molli-balladit ja loisteliaaksi päätökseksi Anton Rubinsteinin valssiparafraasin Taika-ampujasta.
Maestro Liszt nousi, taittoi oksan laakeriseppeleestään ja ojensi sen Alielle
Suosionosoitusten pauhatessa tapahtui Alie Lindbergin taiteilijauran kohokohta: maestro Liszt nousi, taittoi oksan laakeriseppeleestään ja ojensi sen Alielle. Matinean jälkeen Alie osallistui Lisztin järjestämille päivällisille tämän Hofgärtnerei-huvilassa.
Alie Lindberg opiskeli kahteen otteeseen Franz Lisztin johdolla kesinä 1870 ja 1871, ja sai tältä suosituskirjeen, joka takasi konserttipianistin uran aloittamisen:
Minulle tuottaa suurta iloa saadessani antaa suositukseni pianotaituri, neiti Alie Lindbergille. Hänen suuri lahjakkuutensa, loistava tekniikkansa ja hienostunut makunsa herättävät mitä suurinta ihailua. Kaikkea mahdollista hyvää vastaiselle taiteilijanuralle toivottaa vanha opettaja ja ystävä
Franz Liszt
Weimarissa heinäkuun 15. päivänä 1871
Alie Lindberg konsertoi Suomessa, Saksassa ja Lontoossa 1872–73. Taiteilijaelämä ei ollut helppoa. Konsertit järjestettiin omalla riskillä, ja erityisesti naistaiteilijoiden kiertue-elämää hankaloittivat naisten liikkumista rajoittaneet tekijät.
Opettamisesta tulikin välttämätön osa myös Alie Lindbergin elämää ja hän hankkiutui 1873-75 Venäjälle Harkovaan keisarilliseen tyttökouluun pianonsoiton opettajaksi.
Haluttomien aatelistyttöjen opettaminen ei ollut kuitenkaan palkitsevaa ja kahden vuoden kuluttua merkittävät pianistit Adolf Henselt ja Anton Rubinstein, jotka tunsivat Alien soittotaidot, kehottivat häntä palaamaan pikaisesti lähemmäs Manner-Eurooppaa.
Kahdesta Venäjän opettajavuodesta oli Alielle kuitenkin kaksi hyötyä: työ oli hyväpalkkaista ja hän sai hankittua itselleen flyygelin. Toinen hyöty oli tutustuminen Adolf Henseltiin. Lopetettuaan opettamisen Harkovassa, Alie täydensi muutaman kuukauden ajan omia opintojaan Henseltin johdolla Pietarissa 1875–76.
Alie Lindbergin henkilökohtaiseen elämään tuli muutos 1878, kun hän kihlautui norjalaisen laulajan kanssa. Pari tapasi pitkällä, noin vuoden kestäneellä Skandinavian kiertueella, joka alkoi Tanskasta ja eteni Osloon ja Bergeniin.
Taiteilijakohokohtiin lukeutuivat vielä Edvard Griegin pianokonserton esittäminen säveltäjän itsensä johdolla Bergenissä 1879 sekä vuosina 1880–81 pidetyt Berliinin-konsertit. Alie Lindberg esiintyi urallaan varsin arvovaltaiselle yleisölle, Berliinissä Charlottenburgissa keisarinnalle ja hoville sekä Tukholmassa kuningas Oscar II:lle.
Avioliiton Alie Lindberg solmi 1882, muttei kuitenkaan ensimmäisen kihlattunsa kanssa, joka oli hukkunut, vaan amatöörilaulaja-liikemies Severin Larsenin kanssa, joka hänkin oli norjalainen.
Vähän yli kolmenkymmenen ikäinen Alie lopetti sooloesiintymiset avioiduttuaan ja asettui asumaan Tukholmaan. Miksi näin tapahtui? Margit Rahkonen on arvellut avioliiton olleen kohtuullinen vaihtoehto esiintymisten oravanpyörä kanssa. Opetuspaikkojakin oli äärimmäisen vähän.
Yksi opetuspaikka Alien mielessä olisi saattanut olla Martin Wegeliuksen Helsinkiin 1882 perustama Musiikkiopisto. Wegelius ei kuitenkaan kutsunut Alieta opistonsa opettajaksi, vaan luotti ulkomaisiin nimiin.
Matti Huttunen on arvellut yhdeksi Alie Lindbergin solistiuran lopettamisen syyksi tämän puolisoa Severin Larsenia, jonka hämäräperäiset lääkekaupat olivat saattaneet viedä Alien maineen.
Avioliitossaan Alie Lindberg-Larsen eli hiljaista elämää. Hän esiintyi jonkin verran Tukholmassa, soitti pianoa päivittäin, opetti, kävi konserteissa miehensä kanssa, muttei enää niissäkään puolisonsa kuoleman jälkeen.
– Ei tiedetä oliko Alie tyytyväinen vai tyytymätön elämäänsä, mutta toisinkin kaikki olisi voinut mennä, toteaa Margit Rahkonen.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Rahkonen, Margit: Alie Lindberg : suomalaisen pianistin taiteilijaura 1800-luvulla. Sibelius-akatemia, DocMus-yksikkö, 2004.
Rahkonen, Margit: Lindberg, Alie (1849 - 1933). Kansallisbiografia 4.5.2001.
Tarasti, Eero: Arvio: Liszt saapui Suomeen I – Margit Rahkosen esitelmä HYMSin pianopiirissä 20.11.2019.
Huttunen, Matti: Teksti Alie Lindbergistä kirjassa Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. (Toim. Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo). WSOY. Jyväskylä 2002.
Virtanen, Aimo Pentti: Alie Lindberg kirjassa Sävelten taitureita. Esittäviä taiteilijoita kahden ja puolen vuosisadan ajalta. (Toim. Sulho Ranta). WSOY. Porvoo 1960.
Musiikkiklubi: Esittävän taiteen historiaa miesten varjossa. Osa 1/3. - Pianisti Alie Lindbergin (1849-1933) jalanjäljillä Margit Rahkonen ja Outi Paananen. Yle. Radiolähetys 19.5.2007.
