Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Viuluprofessori Réka Szilvayn pitkä taistelu – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros viulisti Réka Szilvaysta.
Lassi Rajamaan piirros viuluprofessori Réka Szilvaysta. Lassi Rajamaan piirros viulisti Réka Szilvaysta. Kuva: Lassi Rajamaa Réka Szilvay

Réka Szilvay, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian viulumusiikin professori oli pikkutyttönä mukana suositun Viuluviikarit musiikkimaassa –televisiosarjan kaikissa 55 osassa. Viulunsoitosta tuli Réka Szilvaylle intohimo, mutta se, että hän pystyy nykyään soittamaan, on pitkän taistelun tulos.

– Kun olin lapsi, isäni ei sanonut minulle koskaan, että olen lahjakas. En edes tiennyt, mitä lahjakkuus tarkoittaa. Uskon sen olleen minulle hyväksi.

Kun Réka Szilvay puhuu isästään, hän ei puhu kenestä tahansa, vaan tv:stä tuttujen, huippulahjakkaiden pikku viuluviikareitten johtajasta, Géza Szilvaysta.

Ote Viuluviikarit musiikkimaassa -ohjelmasta (1979).
Géza Szilvay ohjaa Rékaa Viuluviikareiden tv-kuvauksissa. Ote Viuluviikarit musiikkimaassa -ohjelmasta (1979). Kuva: Håkan Sandblom / Yle. Viuluviikarit musiikkimaassa

Esiintymistä Réka on rakastanut aina.

– Musiikki on upeimmillaan täydellistä kommunikaatiota yleisön ja soittajan välillä. Kun kaikki virtaa, syntyy flow, ja elämän totuudet alkavat avautua.

On traagista, että Réka Szilvay on joutunut 19-vuotiaasta ankarasti taistelemaan sen puolesta, että saa soittaa:

– Jokainen ääni, jonka saan irti viulustani, merkitsee minulle soittajana jatkoaikaa. Se, että pystyn taas soittamaan, on minulle loputtoman kiitollisuuden aihe.

Viuluviikari ei saa kutsua Gézaa isäksi

Unkarilainen musiikkipedagogi, Colourstrings –metodin kehittäjä, oikeustieteen tohtori Géza Szilvay tuli itävaltalaisen vaimonsa kanssa Suomeen aluksi vain pariksi vuodeksi. Szilvayt viihtyivät pohjoisessa kuitenkin niin hyvin, että päättivät jäädä.

Tytär Réka syntyi Helsingissä 16. huhtikuuta 1972. Réka oppi puhumaan kotona unkaria ja saksaa, mutta suomesta tuli hänen äidinkielensä. Réka onkin kertonut tuntevansa itsensä sataprosenttisen suomalaiseksi.

Réka oli 4-vuotias, kun hän aloitti musiikkiopinnot isänsä johdolla Itä-Helsingin Musiikkiopistossa. Myös hänen kolme veljeään pantiin kaikki soittamaan, mutta vain Rékasta tuli muusikko. Veljet työskentelevät nykyään biokemistinä, lääkärinä ja liikennesuunnittelijana.

Yleisradio teki 1970–80-luvuilla suositun Viuluviikarit musiikkimaassa -televisiosarjan, jossa Géza Szilvay opetti lahjakkaille lapsille musiikkia. Mukana olivat sellaiset tulevaisuuden nimet kuin viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto, viulisti Jan Söderblom, sellisti Marko Ylönen, kapellimestari-viulisti Sakari Oramo ja viulisti Linda Lampenius. Réka Szilvay oli mukana 55-osaisessa sarjassa sen alusta loppuun.

– Olin niin villi, ettei isä antanut minulle käsikirjoituksessa lainkaan vuorosanoja, koska tiesi, että avaisin suuni joka tapauksessa. En myöskään saanut kutsua televisiossa Gézaa isäksi.


Viuluviikarit musiikkimaassa - Luostarissa. Osa 5/16. Viuluviikarit tutustuvat alkukristillisyyden ajan musiikkiin ja nuottikirjoituksen kehitykseen. (12.10.1986).

Myöhemmin Réka soitti isänsä johdolla Helsingin juniorijousten konserttimestarina. Rékan mukaan kotioloissa rento ja hauska isä oli musiikkipedagogina vaativa. Gézalla oli luontainen kyky olla lasten kanssa.

Kymmenvuotiaana 1982 Réka esiintyi ensimmäisen kerran Radion sinfoniaorkesterin solistina. Pari vuotta myöhemmin hän jatkoi viuluopintojaan Sibelius-Akatemiassa professori Tuomas Haapasen johdolla.

Vuosina 1992–1998 Réka opiskeli Wienin musiikkikorkeakoulussa Alban Berg –kvartetin viulistin Gerhard Schulzin johdolla.

Musiikkikorkeakoulussa Réka tutustui myös itävaltalaiseen Kurt Kopeckyyn, joka opiskeli valmistuakseen kapellimestariksi ja korrepetiittoriksi.

Onnettomuus Alpeilla

Laskettelu oli kuulunut liikunnallisen Rékan harrastuksiin lapsesta asti. Talvella 1991 hän oli laskettelemassa Itävallan Alpeilla, kun kaatui rinteessä oikean kätensä päälle. Olkapäätä hoidettiin tulehduskipulääkkeillä, fysioterapialla ja laserhoidolla. Kuntoutuksen jälkeen Réka palasi soittamisen pariin.

– Motivaationi oli korkealla, sillä olin juuri päässyt opiskelemaan Wienin musiikkikorkeakouluun.

Vähitellen selvisi, että Rékan loukkaantuminen oli vakavampi kuin miltä aluksi näytti. Käsi oli leikattava.

– Irronnut rustorengas ommeltiin kiinni titaniumista tehdyillä ankkureilla, jotka jätettiin pysyvästi olkapäähän. Seurasi rankka kuntoutus.

Kuntoutuksen aikana viuluun ei saanut koskea puoleen vuoteen.

– Aloitin mentaalityöskentelyn tähtäimessäni debyyttikonsertti. Tein päässäni samat liikkeet, jotka normaalisti olisin tehnyt soittaessani. Minulla oli vaikeuksia päästä g-kielen tasolle, joka on viulussa ylimpänä ja vaatii olkavarren kohottamista. Soittaessani jouduin tekemään korvaavia liikkeitä.

Olkapään kuntoutus kuitenkin epäonnistui, sillä harjoitteet olivat liian rajuja.

– Onneksi sain kuulla ortopedisestä manuaaliterapiasta, OMT-fysioterapiasta. Aivan aluksi OMT-fysioterapeutti totesi, että minulle oli kehittynyt leikkauksen jälkiseurauksena niin sanottu jäätynyt olkapää, jota liian raju kuntoutus oli vain pahentanut. Hän sanoi suoraan, että edessä olisi pitkä ja malttia vaativa hoito.

Läpimurto Wienissä - nouseva tähti syttyy

Samaan aikaan, kun Rékaa kuntoutettiin, hän sai kutsun konsertoimaan kuuluisaan Wienin Musikverein’iin. Debyytti Musikvereinin kultaisessa salissa 1999 oli Réka Szilvayn kansainvälinen läpimurto. Hän esiintyi Helsingin kaupunginorkesterin solistina soittaen Sibeliuksen viulukonserton.

Läpimurron seurauksena Musikverein Wien ja Konzerthaus Wien valitsivat Rékan vuonna 2001 edustajakseen kansainväliseen Rising Stars –sarjaan. Réka Szilvay esiintyi omin konsertein Wienin Konzerthausin lisäksi New Yorkin Carnegie Hallissa ja Amsterdamin Concertgebouw´ssa.

– Kun konsertti päättyi, ja yleisö osoitti suosiotaan, tiesin onnistuneeni. Menestys poiki kutsuja ympäri maailman. Vastasin niihin tietenkin myöntävästi.

Käsi tuntui olevan hyvässä kunnossa, ja Réka jatkoi uraansa. Hän vietti kansainvälisen viulutaiteilijan ylellistä elämää, kiersi konsertoimassa eri puolilla maailmaa, muun muassa Salzburgin musiikkijuhlilla yhdessä entisen opettajansa Gerhard Schulzin kanssa.

Vesilasikin on liikaa

Tiedostamattaan Réka soittaessaan suojasi oireilevaa olkapäätään. Kipu kädessä alkoi paheta, ja pian särkylääkkeet eivät enää tehonneet.

– Käteni väsyi, tuli hitaaksi ja kömpelöksi. Ilmaantuivat ensimmäiset puutumisoireet. Veitsenterävä kipu vaihtui jomottavaan hermosärkyyn.

Syksyllä 2006 Réka ei kyennyt enää nostamaan vesilasia huulilleen. Hampaiden pesu oli mahdotonta.

– Oli saavutettu pohja. Oltiin nollapisteessä.

Réka oli saanut käyttöönsä Pohjola-pankin Taidesäätiön omistaman Stradivarius Iiriläisen vuodelta 1702. Se oli viipurilaisen arvosoitinten keräilijän, Harry Wahlin kokoelman helmi. Koska ei voinut enää soittaa, Réka palautti Stradivariuksen Taidesäätiölle.

Samoihin aikoihin Suomessa kävi vierailulla saksalaisspesialisti, joka tutki Rékan käden. Hän arvioi, että leikkauksessa rustorengas oli vedetty liian tiukalle, käden hermot olivat jääneet puristuksiin.

– Itkin lohduttomasti. Kaikki tuntui toivottomalta. Tulenko koskaan terveeksi? Voinko enää ikinä soittaa?

Hetki harkittiin uutta leikkausta, mutta lääkärit tulivat siihen tulokseen, että se olisi liian suuri riski. Leikkauksen sijasta Rékalle määrättiin säännöllinen hermokipulääkitys. Hoitoon kuuluivat myös lihasrelaksantit ja kortisonipiikit.

– Lääkkeiden käyttäminen ei tuntunut hyvältä, mutta se oli siinä tilanteessa pakko. Teimme fysioterapeuttini kanssa päätöksen, että etenisimme kuntoutuksessa hitaasti, vaikka paraneminen veisi vuosia.

Sibelius-Akatemia saa nuoren viuluprofessorin

Jos käsivamma esti Rékaa soittamasta, uusi ovi avautui syksyllä 2006. Réka Szilvay valittiin 34-vuotiaana Sibelius-Akatemian viulumusiikin professoriksi seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Opetustyö toi mukanaan uusia haasteita.

– Koska en pystynyt seisomaan enkä istumaan paikallani pitkiä aikoja, opetin pöydällä maaten niskatuen varassa. Vaikeinta oli opettaa ilman instrumenttia, kun ei pystynyt näyttämään esimerkkiä oppilaille.

Réka ryhtyi opiskelemaan muun muassa Alexander-tekniikkaa virolaisen näyttelijän, Maret Mursa-Tormisin johdolla.

– Hän neuvoi käyttämään kehoa oikealla tavalla ja pohtimaan, miten voisin vapautua kehon ja mielen tottumuksista. Johtavana ajatuksena on pään oikea asento.

Paluu konserttilavoille

Vuodesta 2009 tuli Réka Szilvayn elämässä käännekohta. Hän sai aviomiehensä Suomeen, kun Kurt Kopecky valittiin Suomen kansallisoopperan pääkorrepetiittoriksi ja harjoituskapellimestariksi. Yhteinen koti perustettiin pysyvästi Helsinkiin.

Ihmeeksi Réka kutsuu sitä, että perheeseen syntyi poikavauva Atilla. Käytettyään vuosia vahvoja lääkkeitä, hän ei uskonut voivansa tulla enää raskaaksi.

– Lapsi on minulle peili, josta on hyvä tutkailla elämää. Itsekeskeisyys karisee melkein huomaamatta, kun on koko ajan siirrettävä arjen kapuloita uuteen järjestykseen.


Sibelius, Jean: Souvenir Op. 79. Réka Szilvay, viulu & Heini Kärkkäinen, piano. (23.10.2016)

Myös olkapään kärsivällinen kuntouttaminen tuotti tulosta. Kipulääkkeitä vähennettiin, ja Réka saattoi jälleen aloittaa harjoittelun.

– Aluksi soitin vain kaksi minuuttia päivässä.

Vähitellen täysipainoinen harjoittelu oli taas mahdollista. Vuonna 2011 Réka Szilvay palasi jälleen konserttilavoille, intohimonsa viulunsoiton pariin.

– Tarvitsen soittamista kuin ruokaa. Se on kuin magneetti, joka vetää puoleensa. Se on aika pelottavaakin. Kun persoonallisuus on niin lujasti kiinni soittamisessa, pitää olla varovainen. Minun on opittava olemaan aiempaa lempeämpi itseäni kohtaan.

Vuonna 2012 Réka Szilvay nimitettiin Sibelius-Akatemiaan vakituiseksi viulumusiikin professoriksi. Kun nimitysuutinen julkistettiin, Réka kertoi olevansa terve ja onnellinen, mutta muistutti, että toisinkin olisi voinut käydä:

– Olisin yhtä hyvin voinut joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Viulutaiteilija ja Sibelius-Akatemian viulumusiikin professori Réka Szilvay.
Viulu on Réka Szilvayn intohimo. Viulutaiteilija ja Sibelius-Akatemian viulumusiikin professori Réka Szilvay. Kuva: Mikko Huotari Réka Szilvay

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Castrén, Riitta: Viulisti Réka Szilvay: "Olen taistellut koko aikuisikäni voidakseni soittaa". Eeva 2012.
Fazer Artsits' Konserttitoimisto: Réka Szilvay, viulu.
Himberg, Petra: Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan. Yle Elävä arkisto 6.8.2009.
Kotisivut: Réka Szilvay.
Monto, Riitta: Viulisti Réka Szilvay löysi yhteisen soinnin Stradivariuksen kanssa. Turun Sanomat 22.9.2005.
Opera Musica: Réka Szilvay, Violinist.
Taideyliopisto Sibelius-Akatemia: Réka Szilvay.
Viulisti Réka Szilvaysta professori 34-vuotiaana. Yle Uutiset Kulttuuri 6.6.2006.
Wikipedia: Réka Szilvay.

Katso ja kuuntele
Viuluviikarit Nyt! Viuluviikarit musiikkimaassa -sarjan lapsiesiintyjät Réka Szilvay, Linda Lampenius, Sakari Oramo, Janne Söderblom ovat nyt näkyvällä paikalla Suomen musiikkielämässä. Géza Szilvay kertoo mistä ohjelmaidea sai alkunsa. (12.12.2002)

Viuluviikarit musiikkimaassa. Osa 8/16. Viuluviikarit vierailevat viulunrakentajan työpajassa ja puhuvat soinnista. Mukana lapsioppilaista mm. Pekka ja Jaakko Kuusisto ja Reka Szilvay. (2.11.1986).