Säveltäjä Outi Tarkiaisen teoksissa jazz ja moderni taidemusiikki elävät syvässä vuorovaikutuksessa. Samalla kun Outi Tarkiainen on noussut nopeasti kansainväliseksi säveltäjäksi, hän on palannut juurilleen pohjoiseen: ”Kun on Lapista, sydän kaipaa sinne”.
Outi Tarkiaiselle, nuoren polven omintakeiselle säveltäjälle musiikki on jotain luonnonvoiman kaltaista, joka vyöryy ihmisen yli ja muuttaa kohtaloita. Tarkiaisen musiikissa yhdistyy kaksi perinnettä, jazz ja moderni taidemusiikki elävät hänen teoksissaan syvässä vuorovaikutuksessa.
Sydän Lapissa
Lappi vetää Outi Tarkiaista vahvasti puoleensa.
– Kun on Lapista, sydän kaipaa sinne. Ei tarvitse olla kauaa poissa, kun tulee olo, että pitää päästä takaisin. Lapissa sisuskalut muljahtavat paikalleen. On jopa sanonta: ihminen voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde ihmisestä, säveltäjä on kertonut.
Outi Tarkiainen saa voimaa Lapin luonnosta, vuodenajoista ja ihmisistä.
– Täällä on ollut lapsesta asti käsitys miten asiat menevät, kun on marjastettu ja liikuttu luonnossa sekä kävelty korven keskellä.
Pohjoinen on läsnä myös säveltäjän teoksissa.
– Se kuuluu ehkä jossain laajassa mielessä myös musiikistani, jossa tilalla ja avaruudella on tärkeä sija.
Pariisi
Vastapainoksi Tarkiainen viettää pitkiä aikoja Euroopan suurkaupungeissa - usein Pariisissa – nuuhkimassa uusia tuulia ja imemässä vaikutteita. Varsinkin Pariisissa hän on tutustunut lukuisiin taiteilijoihin ja taidealan ihmisiin.
– Olen viihtynyt Ranskassa ensimmäisestä hetkestä saakka ja aion viettää siellä jatkossakin runsaasti aikaa. Pariisi kuhisee ihmisiä, ideoita ja impulsseja, mikä haastaa mielikuvitusta irrottelemaan. Ilmapiiri on vapautunut ja avoin. Kotiin palatessa pää on täynnä ideoita, jotka rupeavat sitten loksahtelemaan paikalleen.
Mutta Pariisissa ollessaankin Tarkiainen kaipaa pohjoiseen, ajatukset rientävät Lapin maisemiin.
- Pariisissa menee päivässä yhtä monta ihmistä ohitse kuin Ivalossa kahdessa kuukaudessa. Ihmisiä kohtaa vähemmän, mutta kohdatut ihmiset ovat paljon tärkeämpiä.
Metsästä laulun kanssa takaisin
Outi Tarkiainen syntyi Rovaniemellä 7. helmikuuta 1985. Säveltäminen oli alusta alkaen luontainen osa häntä. Outi oli 4-vuotias, kun perheeseen hankittiin piano. Ennen kuin aloitti koulunkäynnin, hän kirjoitti jo nuoteiksi ensimmäiset sävellyksensä.
– Esitin oman sävellykseni ensimmäistä kertaa 6-vuotiaana serkkuni häissä. Muistan vieläkin tuon kappaleen, jonka nimi taisi olla Keijujen tanssi.
Luonto inspiroi Outia varhain.
– Kun lähdin lapsena metsään kävelemään, tiesin, että minulla on takaisin tullessa mukanani laulu, jonka voin kirjoittaa ylös.
Outi aloitti piano-opinnot Lapin musiikkiopistossa Hannele Vaaraman johdolla. Teini-iän kynnyksellä hän löysi jazzin.
– Olimme soittaneet musiikkiopistossa verrattain vähän kamarimusiikkia. Big bandissä soitto opetti paljon yhdessä musisoinnin ilosta. Todenteolla jazz teki minuun vaikutuksen pari vuotta myöhemmin, kun kuuntelin Maria Schneiderin jazzorkesterin Allegresse-levyä. Schneiderin levyn kautta löysin portin moderniin jazzorkesterikirjallisuuteen. Hankin ja tutkin partituureja noina vuosina paljon. Jazzissa teki vaikutuksen se, että siinä voi vielä esityshetkelläkin keksiä mitä soittaa.
Helsinkiin, Lontooseen ja Miamiin opiskelemaan
Lukioikäisenä Outi Tarkiainen siirtyi Rovaniemeltä Helsinkiin. Hän opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa ensin jazz-osastolla ja sitten taidemusiikki-osastolla opettajinaan Eero Hämeenniemi ja Veli-Matti Puumala.
Vuonna 2008 ollessaan vielä opiskelija Outi Tarkiainen sai teoksellaan Oglütz ensimmäisen palkinnon Ruotsin Sandvikenissä järjestetyssä Jazzverk Big Band –sävellyskilpailussa.
Tarkiainen, Outi: Oglütz. Norbotten Big Band ja Aili Ikonen, laulu.
Täydennettyään opintojaan Lontoon Guildhall School of Music’issa ja University of Miamissa Tarkiainen valmistui 2010 Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi.
Esikuvana Kaija Saariaho
Outi Tarkiaiselle on ollut koko ajan täysin luontevaa tähdätä säveltäjäksi.
– Nykyajan muutamat vahvat, menestyneet naissäveltäjät ovat tehneet minuun valtavan vaikutuksen. Ennen kaikkea he ovat antaneet tärkeän esimerkin siitä, että tytötkin voivat pyrkiä säveltäjän uralle.
Suurimmaksi esikuvakseen Tarkiainen mainitsee Kaija Saariahon.
– Minuun on tehnyt vaikutuksen hänen kykynsä säveltää musiikkia, joka kuulostaa kuin hidastuneelta ajalta, mutta pysähtyneisyydessäänkin saa jokaisen sekunnin tuntumaan merkitykselliseltä.
Tarkiaisen mielestä silloin, kun tekee taidetta, ei pidä olla tietoinen sukupuolestaan.
– Vapain ja luovin mieli on aina tavalla tai toisella androgyyninen.
Metsän hiljaisuuteen
Outi Tarkiaisen läpilyöntiteos on Metsän hiljaisuuteen vuodelta 2010. Tässä jazzmezzosopraanolle tai kansanlaulajalle ja jazzorkesterille sävelletyssä teoksessa Tarkiainen on käyttänyt omia, Eeva-Liisa Mannerin ja Sirkka Turkan tekstejä. Metsän hiljaisuudessa hän yhdisti ensimmäisen kerran kaksi eri maailmaa, modaalisen jazzin ja modernin taidemusiikin, joten teos on myös käännekohta Tarkiaisen säveltäjän uralla.
– Minulla on kuitenkin vain yksi estetiikka, eli en sävellä eri genreissä. 2010-luvulla en ole tehnyt juurikaan sävellyksiä jazzmuusikoille. Nykyisin jazzmusiikin vaikutus näkyy teoksissani korkeintaan metatasolla. Sävellän modernia klassista musiikkia, jossa on ehkä kuitenkin merkillinen, jazziin oudolla tavalla assosioituva tuoksu.
Jazzorkesteri UMO kantaesitti Metsän hiljaisuuden vuonna 2010 solistinaan jazzlaulaja Aili Ikonen.
Tarkiainen, Outi: Metsän hiljaisuuteen. Tuuli Lindeberg, laulu & Lauri Sallinen, klarinetti & Markus Hohti, sello & Emil Holmström, piano.
Paluu pohjoiseen
Outi Tarkiainen muutti takaisin Rovaniemelle 2013, kun hänen klarinetistimiehensä Lauri Sallinen sai vuoden pestin Lapin kamariorkesterista. Tarkoitus oli jäädä vain vuodeksi, mutta kohta pariskunta huomasi asuneensa Rovaniemellä jo viisi vuotta.
Vuosina 2014-2018 Outi Tarkiainen toimi Kittilän Kaukosen kylässä järjestettävän kansainvälisen ja monitaiteellisen Hiljaisuus-festivaalin taiteellisena johtajana.
Elokuussa 2015 hänet kutsuttiin ranskalaisen Festival de Musique Classique d’Uzerche –tapahtuman residenssisäveltäjäksi.
Maa, kevään tytär
Seuraava käännekohta Outi Tarkiaisen säveltäjän uralla oli Maa, kevään tytär, orkesterilaulusarja, joka valmistui 2015. Laaja 45-minuuttinen saamenkielinen sarja on kirjoitettu mezzosopraanolle ja kamariorkesterille, ja todistaa jälleen säveltäjän monipuolisesta kiinnostuksesta ihmisääntä kohtaan. Teos oli norjalaisen Arctic Philharmonic Orchestran, ruotsalaisen Norrbottens Kammarorkesterin ja Lapin kamariorkesterin yhteistilaus. Kantaesityksessä syyskuussa 2016 Lapin kamariorkesteria johti John Storgårds ja solistina esiintyi Virpi Räisänen.
– Siitä piti tulla kymmenminuuttinen, mutta se lähti sitten paisumaan. Se biisi on täynnä kaikkea, mutta kappaleen kantaesittänyt John Storgårds sanoi minulle, että partituureista näkee, että minulla on enemmän sanottavaa kuin mitä olen siihen mennessä sanonut, säveltäjä on kertonut.
Lisää tilauksia ja kansainvälinen kustantaja
Lokakuussa 2016 Outi Tarkiainen valittiin Oulun Uuden musiikin lokakuu –festivaalin fokus-säveltäjäksi.
Vuoden 2017 hän toimi Norrbotten Big Bandin residenssisäveltäjänä. Yhteistyön tuloksena julkaistiin levyllinen Outi Tarkiaisen musiikkia otsikolla Unpainted Portraits. Otsikkoteos maalaa musiikillisen muotokuvasarjan eri aikoina eläneistä taiteilijoista ja naisaktivisteista.
Tarkiainen, Outi: Sufragette Dance. Norbotten Big Band.
Vuonna 2017 valmistui Saivo, konsertto sopraanosaksofonille, efekteille ja orkesterille. Nimi viittaa saamelaisten muinaisuskoon. Saksofonisti Jukka Perkolle kirjoitettu konsertto oli Tapiola Sinfoniettan tilaus ja kantaesityksen Espoossa marraskuussa 2017 johti Anna-Maria Helsing. Saivo oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi 2018.
Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija Veijo Murtomäki kiinnitti Saivossa huomiota säveltäjän jazz-taustaan ja ”luontevan musikanttiseen otteeseen”:
– On oivallista, että teoksen vaivatta erottuvalla viidellä osalla on omat tunnistettavat karakterinsa, joita tosin sitoo toisiinsa vastakohtien ja muunnellun paluun periaatteet. Näin ei ole aina tapahtunut 2000-luvun vaihteen modernismissa. Tarkiaisen väriaisti on hienostunut, ja hän osaa käsitellä orkesteria lumoavasti. Musiikissa on toki voimallisia ja hehkuvia hetkiä, joissa jyrähdykset ja angstinen mielentila yhdistyvät. Mutta ennen kaikkea voi nauttia kimmeltävistä ja sadunomaisista väreistä, joita luovat celesta, marimba, kellot ja muut lyömäsoittimet.
Vuonna 2017 Outi Tarkiainen sai teoksilleen kansainvälisen levittäjän, kun Edition Wilhelm Hansen ryhtyi kustantamaan hänen teoksiaan.
Naarasäiti
Alkuvuodesta 2018 Outi Tarkiainen ja klarinetistimiehensä muuttivat Rovaniemeltä vielä pohjoisemmaksi, tunturien keskelle Inarijärven rannalle Ivaloon. Ivalo oli tuttu paikka, sinne oli lähdetty vapaa-aikoina vaelluksille ja siellä asui sukulaisia.
Samoihin aikoihin Outi Tarkiainen alkoi odottaa esikoistaan. Hän kirjoitti viiden laulun sarjan Naarasäiti baritonille, jousille ja pianolle. Runoiksi hän valitsi saamelaista nykyrunoutta, Rauni Magga Lukkarin ja Rose-Marie Huuvan runoja, jotka Kaija Anttonen oli kääntänyt suomeksi. Laulut kuvaavat äidiksi tulemista.
– Mietin, miten äitiys ja seksuaalinen naiseus halutaan erottaa toisistaan, vaikka ne ovat saman voiman eri puolet. Alkuperäiskansojen tapa ajatella tästä asiasta tuntui läheiseltä.
Varsinkin synnytyksestä kertovan osan säveltäminen oli Outi Tarkiaiselle merkittävää, sillä hän kärsi synnytyspelosta. Samana iltana, kun hän sai laulun valmiiksi, hänen oma synnytyksensä käynnistyi.
Naarasäiti oli Rauma Festivon, Hetan musiikkipäivien ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin yhteistilaus. Laulusarjan orkesteriversion kantaesitys oli Rauma Festivossa kesällä 2019, jolloin Outi Tarkiainen oli myös kutsuttu festivaalin teemasäveltäjäksi. Kapellimestarina toimi Anna-Maria Helsing ja solistina lauloi baritoni Aarne Pelkonen.
– Solistina on miesääni. Tämä on taas sitä dualismia, joka on musiikissani tärkeää. Tässä äidiksi tulemisen kokemuksen laulaa mies, ja se tekee teoksesta androgyynisemman. Solistin täytyy nousta sukupuolen yläpuolelle.
Yön auringon variaatiot
Viikkoa ennen esikoisensa laskettua aikaa, syyskuussa 2018 Outi Tarkiainen sai BBC Philharmonic’ilta ja kanadalaiselta National Arts Centre Orchestra’lta orkesteriteoksen sävellystilauksen.
– Tiesin heti, että tällainen teos pitää tehdä, ja haluan tehdä sen, mutta oli hetken aikaa hämärän peitossa, miten se käytännössä tapahtuu. Onneksi mieheni toivoikin saavansa ison roolin vauvan arkielämässä, joten saimme järjestettyä aikaa säveltämiselle.
Petrus-poika oli kahdeksankuinen, kun Yön auringon variaatiot valmistui keväällä 2019.
– Se kertoo pohjoisesta valosta, sen aukeamisesta ja siitä, miten valo vaeltaa pohjoisen taivaan alla ja maalaa maiseman eri sävyillä.
Yön auringon variaatiot kuvaa myös äidiksi tuloa.
– Toisaalta kyse on myös naisen kehon aukenemisesta, kun sen sisälle kasvaa uusi elämä. Se lopulta erkaantuu omakseen syntymässä. Yllätyin itsekin siitä, että kun olin avautunut kehollisesti ja henkisesti vastaanottamaan tuollaisen uuden persoonan, olin ihmisenä enemmän auki kuin koskaan ennen. Ja se kyllä näkyy Yön auringon variaatioiden musiikissa: uskalsin maalata värejä ja luottaa siihen, että se kantaa, säveltäjä on kertonut.
Yön auringon variaatiot sai kantaesityksensä BBC Proms -festivaalilla Royal Albert Hallissa 4. elokuuta 2019 BBC Philharmonicin ja kapellimestari John Storgårdsin esittämänä. Seuraavaksi Storgårds johtaa teoksen Houston Symphonyn, St. Louis Symphony Orchestran ja Detroit Symphony Orchestran konserteissa.
Jään lauluja
Seuraavaksi Outi Tarkiaisella on työn alla Yön auringon variaatioille sisarteos. Jään lauluja on Radion sinfoniaorkesterin ja Islannin sinfoniaorkesterin yhteistilaus.
– Sen teemana on sulkeutuminen, ja se muodostaa Yön auringon variaatioiden kanssa teosparin. Minulle on tosi tärkeää dualismi: asioiden heijastukset, vastaavuudet ja kääntökohdat. Minua kiehtoo asettaa asioita vastakkain ja rakentaa kokonaisuuksia sen avulla. Ehkä tähän on vaikuttanut pohjoisen luonnon polaarisuus, säveltäjä on kertonut.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Eskola, Kare: Nopeimmin nouseva nykysäveltäjämme. Uudet levyt Yle Klassinen 24.10.2017.
Eskola, Kare: Big band -taidemusiikkia Outi Tarkiaisen tyyliin. Uudet levyt Yle Klassinen 15.1.2019.
Lapland. Asuminen.Ivalosta maailman konserttisaleihin - Ivalossa asuva säveltäjä Outi Tarkiaisen sisuskalut muljahtavat pohjoisessa oikeille paikoilleen.
Luukkonen, Markus: Artistic Vision: Outi Tarkiainen between two worlds. Music Finland 18.5.2018.
Mellor, Anthony: The North in Music. Finnish Music Quarterly 7.10.2016.
Murtomäki, Veijo: Mytologisia luontoassosiaatioita tulviva Outi Tarkiaisen saksofonikonsertto on kypsä ja onnistunut teos. Helsingin Sanomat 18.11.2017.
Outi Tarkiainen. Kotisivu.
Outi Tarkiainen: Jazzlegender som Gil Evans och Charles Mingus har inspirerat mig. Norrbotten Big Band 2017.
Outi Tarkiainen. Edition Wilhelm Hansen.
Outi Tarkiainen. Music Finland.
Outi Tarkiainen and Pekka Kuusisto spotlighted at BBC Proms this week. Music Finland 29.7.2019.
Ruokangas, Perttu: Outi Tarkiainen säveltäjävieraaksi Ranskaan. Yle Uutiset 4.8.2015.
Saari, Anni: Naarasäiti soi naiseutta ja äidiksi tulemisen kokemusta – Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri kantaesittää Outi Tarkiaisen teoksen. Keskipohjanmaa 23.9.2019.
Tiikkaja, Samuli: Säveltäjä Outi Tarkiaisen Naarasäiti-teoksessa yhdistyy naisen seksuaalisuus ja uuden elämän syntyminen. Helsingin Sanomat 6.8.2019.
Unkuri, Juhana: Vapain ja luovin mieli on aina tavalla tai toisella androgyyninen. Teosto 3.2.2016.
Wikipedia: Outi Tarkiainen.
Katso ja kuuntele
Riikan vlogivieraana 17.4.2018 on säveltäjä Outi Tarkinen, joka kertoo, että hänelle tärkeät esineet ovat kuulosuojaimet ja muistikirja. Video: Sandra Saulo.
UMO kokosi konsertin naissäveltäjien tuotannosta. Naissäveltäjät ovat edelleen harvinaisia jazzmusiikissa. Uuden Musiikin Orkesteri UMO on koonnut konsertin pelkästään naissäveltäjien tuotannosta. Haastateltavana säveltäjä Outi Tarkiainen 18.3.2010.
KLANG-konserttisarjassa Musiikkitalon Camerata-salissa 5.12.2011 kuullaan mm. Sibelius-Akatemian sävellysoppilaiden teoksia. Outi Tarkiaisen sävellyksen Sanoitta sooloklarinetille kantaesittää Uusinta Emsemblen Mikko Raasakka. Toimittaja Tiina-Maija Lehtonen. Yle Klassinen 3.12.2011.
