Laila Tarpila
Yle
Laura Mikkola on kansainvälisesti menestyneimpiä pianistejamme, joka sai Suomi-palkinnon poikkeuksellisen nuorena, vain 21-vuotiaana vuonna 1995. Pariisilaistumisesta huolimatta Mikkola on tuttu näky myös Suomessa, erityisesti vuodesta 2003 asti järjestämillään Iitin musiikkijuhlilla. – Kuuntele Soivassa arkistossa Laura Mikkola
– Kun Pariisissa avaa oven ja menee ulos kadulle, ilmassa on heti sähköä, on pianisti Laura Mikkola todennut.
– Estetiikka näkyy kaikessa, ranskalaiset vievät asiat pitkälle vaikkapa näyteikkunoissa.
Ranskalaisen koulun käynyt Laura Mikkola on asunut Pariisissa yli 20 vuotta ja perustanut sinne perheen. Kaksi kouluikäistä tytärtä pitää Mikkolan mahdollisimman paljon kotona, vaikka konsertointi kuljettaa kansainvälistä taiteilijaa ympäri maailmaa.
Ylen musiikkistudio tuli tutuksi pienestä pitäen
Laura Mikkola syntyi Helsingissä 3. helmikuuta 1974. Samana vuonna kun Laura syntyi, hänen äitinsä, Budapestin Liszt-Akatemiassakin opiskellut pianisti Marja Mikkola osti kotiin kuin enteenä hienon Steinwey-flyygelin. Neljän sisaruksen perheessä Lauralle musiikki oli luontevaa.
Piano-opinnot Laura aloitti 4-vuotiaana opettajanaan Meri Louhos.
Ylen musiikkistudio M2 tuli Lauralle tutuksi pienestä pitäen. Meri Louhoksen pikkuoppilaat kävivät tekemässä ohjelmia radioon, ja kerran studiossa olivat 4-vuotias Jani, 5-vuotiaat kaksi Lauraa, joista toinen, Murkku, ilmoitti ryhtyvänsä isona pianistiksi, omia sävellyksiään esittävä 6-vuotias Joonas [pianisti Joonas Pohjonen] ja 6-vuotias Maiju:
Pianisti ja urkuri Tapani Valstan oppilaaksi Laura Mikkola pääsi 8-vuotiaana soitettuaan koesoitossa vappuaattona Valstalle Bachia ja Chopiniä.
Soittotunnit pidettiin kahdesti viikossa, eikä silloin soitettu nuoteista.
– Koko yhdeksän vuoden aikana en kertaakaan käyttänyt nuotteja Valstan tunneilla. Hän oli erittäin vaativa, upea muusikko ja opin häneltä valvavasti. Sain ison määrän ohjelmistoa, ja hän innosti minut muun muassa Bartokiin.
– Haaveenani oli soittaa Beethovenia, mutta Valsta oli tiukka eikä antanut. Vasta noin 10-vuotiaana sain ensimmäisen Beethovenini, ja silloin olin kuin seitsemännessä taivaassa.
Menestyksen takana kova työ
Laura Mikkolan menestyksen takana on paitsi intohimo musiikkiin, erityisesti kova työ. Jo kouluaikona Mikkola oli himoharjoittelija.
– Rakastin viikonloppuja, sillä silloin sai harjoitella 5–6 tuntia päivässä, eikä koulu häirinnyt.
Kuusi tuntia päivässä on ollut myöhemminkin sopiva määrä harjoittelua.
Jo 17-vuotiaana Laura Mikkola muutti Yhdysvaltoihin ja aloitti opinnot Curtis-instituutissa Philadelphiassa Gary Graffmanin johdolla ja kaksi vuotta myöhemmin Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa Menahem Presslerin oppilaana.
Soittamisen tukena Mikkolalla aina ollut liikunta ja sitä kautta saatu hyvä kunto. Takana on muun muassa kolme maratonia. Säännöllisen liikunnan Laura Mikkola aloitti jo 13-vuotiaana ja se mistä hän ei enää luovu, on päivittäinen aamuhetkiin ajoittuva jumppa. Vaikka pitäisi herätä aamuyöllä neljältä, sitä hän ei jätä ikinä väliin.
Kansainvälinen ura alkoi 20-vuotiaana Belgiassa
Laura Mikkolan kansainvälinen ura lähti käyntiin vuonna 1995, kun hän sai toisen palkinnon arvostetussa kansainvälisessä Kuningatar Elisabeth -kilpailussa Belgiassa.
– Olin vasta vähän yli 20 vuotias, ja silloin tuli paljon konsertteja. Sain Belgiassa myös yleisöpalkinnon, ja yhä vielä kun käyn siellä, minut muistetaan.
Jo ennen menestystä Belgiassa, Mikkola oli voittanut Ravel-kilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -kilpailun Pretoriassa Etelä-Afrikassa 1994. Voitokas pianisti sai Suomi-palkinnon poikkeuksellisen nuorena, vain 21-vuotiaana 1995.
Belgian menestyksen jälkeen Mikkola jätti kilpailemisen ja keskittyi kansainvälisen konserttipianistin uran luomiseen.
Laura Mikkola on pystynyt omaksumaan valtavan ohjelmiston, kiitos vaativien opettajien ja sen, että hänen on helppo oppia soittamaa ulkoa. Ohjelmistossa on peräti 63 pianokonserttoa – joista suurimman osan hän on myös esittänyt – soolopianoteoksia ja kamarimusiikkia.
Mikkola pitää suurista kokonaisuuksista. Urotyönään hän pitää kahta samana päivänä pidettyä konserttia Belgiassa, joilloin ohjelmassa oli yksi pianokirjallisuuden kaikkein vaikeimmista, Rahmaninovin 3. pianokonsertto.
Jo Kuningatar Elisabeth -kilpailussa Mikkola kumosi sen uskomuksen, että vain nuorissa miehissä on tarpeeksi latausta Prokofjevin toisen pianokonserton esittämiseen.
Tunisialainen kissa kuunteli lumoutuneena Rautavaaraa
Säveltäjä Einojuhani Rautavaara on ollut tärkeä Laura Mikkolalle. Hän on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianoteokset, myös pianokonsertot, ja Rautavaara on omistanut kaksi teostaan Mikkolalle, Passionalen ja Fuocon.
Katso: Pianisti Laura Mikkola esittää Einojuhani Rautavaaran teoksen Passionale. Musiikkitalo 24.3.2017.
– Olen soittanut Rautavaaran teoksia vaikka missä ympäri maailmaa, pianokonserttoja muun muassa Amerikassa.
Mikkolalla on ohjelmistossaan myös Rautavaara-erikoisuus, pianisti Peter Lönnqvistin tekemä sovitus Rautavaaran orkesterikappaleesta Cantus Arcticus.
Sovitus on Rautavaaran hyväksymä, hän oli siitä hyvin tarkka. Mikkola käyttää esityksessä samaa ääninauhaa kuin mikä kuullaan orkesterikappaleessa. Kerran Tunisissa kenraaliharjoituksessa Karthagon katedraalissa eturiviin tuli kissa. Se näytti kuuntelevan keskittyneesti ja näytti myös lumoutuneen kuulemastaan.
Rautavaaran lisäksi Laura Mikkola on levyttänyt Einar Englundin koko soolopianotuotanto sekä muun muassa Ravelin, Šostakovitšin, David Matthewsin ja Erkki-Sven Tüürin musiikkia.
Laura Mikkola Thomas Adèsin pianokonserton solistina. Suomen ensiesitys. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Nicholas Collon. Musiikkitalo 24.3.2017.
Musiikkijuhlat lapsuuden kesäpaikkakunnalla Iitissä
Vaikka Laura Mikkolan koti on Pariisissa, ja konserttimatkat ulottuvat ympäri maailmaa, hän konsertoi vuosittain myös Suomessa.
Kamarimusiikkiin keskittyvät nelipäiväiset Iitin musiikkijuhat hän on suunnitellut vuosittain jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Ensimmäiset juhlat lapsuuden kesäpaikkakunnalla, jossa hänen isoäitinsä isä Yrjö Onni Siukonen toimi kanttorina 40 vuotta, pidettiin 2003 ja siitä lähtien juhlat on vietetty aina viikkoa ennen juhannusta.
Soittaminen ja muusikkous jatkuvat myös perheen sisällä, sillä tulevana kesänä iitin musiikkijuhlilla esiintyy myös 12-vuotias Fredrika Mikkola, esikoistytär, joka opiskelee viulunsoittoa Pariisin konservatoriossa. Nuorempi tytär Melissa tanssii balettia.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Maasalo, Katri: Mikkola, Laura kirjassa Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. Toim. Haapakoski– Heino–Huttunen–Lampila–Maasalo. WSOY. Jyväskylä 2002.
Hannikainen, Helena: Laura Mikkolan haastattelu Helsingin kaupunginorkesterin konsertin väliajalla. Yle 16.2.1996.
Kahila, Satu: Laura Mikkola
Sovijärvi, Sini: Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä
Iitin musiikkijuhlat
Pianistiäidin viulistitytär — Fredrika Mikkola, 10, ihaili pikkutyttönä televisiosta Wienin filharmonikkojen viulisteja, nyt hän opiskelee konservatoriossa Pariisissa ja esiintyy äitinsä Laura Mikkolan rinnalla Iitin musiikkijuhlilla. Kouvolan Sanomat 16.6.2018.
Taneli Mäkelä vihdoinkin Iittiin — Mukana Iitin musiikkijuhlilla on jo toista kertaa viulisti Linda Lampenius. Kouvolan Sanomat 3.1.2020.
