Heinäkuussa BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana aloittaneen Dalia Stasevskan ura on tiiviissä nousukiidossa. Taiteilijana hän puhuu raja-aitojen ylittämisestä ja ylistää haastatteluissa niin Puccinia kuin yhdysvaltalaista rap-artistia Kanye Westiäkin. Rauhan kapellimestari on aina löytänyt luonnosta.
Joulukuun 30. päivänä 1984 Kiovassa, Ukrainassa syntynyt kapellimestari Dalia Stasevska asui lapsuutensa ensimmäiset viisi vuotta Tallinnassa, kunnes perhe muutti Helsinkiin ja asettui sitten Tampereelle.
Kuvataiteilijavanhempien Andrij Stasevskij’n ja Maarit Blomqvistin kotiin kuuluivat eri taiteenlajit, muun muassa ukrainalainen kansanmusiikki ja Tarkovskin elokuvat. Viulua soittanut Dalia kirjoitti runoja ja sävelsi jo varhain ja lopulta kaikista sisaruksista tuli muusikoita. Lukas Stasevskij (s. 1987) on sellisti ja Justas (s. 1989) ja Sofia (s. 2001) ovat pianisteja.
Dalia Stasevska on korostanut kapellimestarin työn olevan partituureihin perehtymisen lisäksi jatkuvaa syventymistä myös kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, historiaan ja filosofiaan.
– Asiat avautuvat usein jonkin toisen taiteen tai ilmiön kautta. Tietyt taiteilijat ovat vaikuttaneet minuun todella paljon. Voisin oikeastaan kutsua Fernando Pessoaa isäkseni, hänen runoutensa on merkinnyt minulle hirveästi. Mun täytyy olla fanaatikko, innostua aina täysillä, muuten homma ei toimi.
Viulu kaniin ja kapellimestariksi
Ennen kapellimestarin uraa viulun alttoviuluun vaihtanut Stasevska soitti Tampere Filharmoniassa ja Helsingin kaupunginorkesterissa. Johtamisen kipinä syttyi Jorma Panulan kapellimestarikurssin harjoitusorkesterissa:
– Sieltä tuli naispuolinen kapellimestari vispaamaan. Hän oli Eva Ollikainen.
Johtamisesta innostunut Stasevska osui Panulan kanssa samaan hissiin, ja kysyi miten hänkin pääsisi kiinni tahtipuikkoon.
– Panula kirjoitti jonkin kuitin taakse puhelinnumeron ja sanoi että soita tuonne, minulla alkaa siellä kapellimestarikurssi.
Dalia Stasevska on todennut, ettei muusikko voi etukäteen tietää riittävätkö hänen fysiikkansa ja henkinen kanttinsa kapellimestarin työhön. Stasevskalle ei Panulan tunneilta ollut kuitenkaan enää paluuta orkesteripulttiin. Hän panttasi välillä viulunsakin kustantaakseen osallistumisen mestarikursseille.
– Parhaimmat oppitunnit Jorman kanssa olivat silloin, kun keskustelimme pikkutunneille asti taiteesta ja teatterista.
Muodolliset opintonsa Stasevska suoritti ensin Panulan johdolla Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa ja sitten Leif Segerstamin opissa Sibelius-Akatemiassa.
Tärkeimmistä opettajistaan Stasevska on todennut:
– Jos Jorman kanssa opin istumaan oksalla, tarkkailemaan ympäristöä ja tein ensilentoni, niin Leif teki minusta pääskysen. Hän näytti temput ja koko maailman.
Sibelius-Akatemiasta valmistumista 2012 seurasivat tärkeät oppivuodet Paavo Järven assistenttina Orchestre de Paris’ssa ja Esa-Pekka Salosen assistenttina Los Angelesin filharmonikoissa ja Lontoon Philharmonia-orkesterissa. Tärkeä etappi oli myös sopimus merkittävän kansainvälisen HarrisonParrott -agentuurin kanssa.
Suomalaisille kapellimestareille on muodostunut tapa vetää yhtä köyttä. Tätä on korostanut myös Stasevska:
– Vaikka tapaamme harvoin, se tuki on taustalla.
Hirsimökki asettaa perspektiivin
Kapellimestarin tielle astuttuaan Stasevska asui jonkin aikaa Tuusulassa askeettisessa hirsimökissä, jonka oli kunnostanut viiden vuoden aikana. Paikka oli tuttu lapsuuden kesistä, ja kun Stasevska palasi sinne aikuisena, hän ymmärsi, että mökki olisi hankittava – puulämmitteisenä ja ilman juoksevaa vettä.
– Luonto on minulle suurin inspiraatio ja voimavara. Se inspiroi ja samalla muistuttaa, ettei millään ole oikeastaan mitään väliä. Stressi, oma ego, omat pyrkimykset, kaikki se on tarpeetonta.
Itsekorostusta Stasevska on kertonut vierastavansa myös kapellimestarin roolissa. Rooliin kuuluu tietty vastuu ja hierarkia, mutta äänen tuottavat muut. Kyse on joukkuepelistä.
Kapellimestarin työhön kuuluu dynamiikka, joka täytyy tiedostaa, kun työpaikka ja satapäinen kollegajoukko vaihtuu viikoittain:
– Toisaalta minun täytyy olla todella määrätietoinen, ehdoton ja itsevarma. Toisaalta en pystyisi tekemään tätä työtä, ellen koko ajan sanoisi itselleni, että täytyy olla nöyrä. Muuten tulee sokeaksi.
Avioliittoon hevibasistin kanssa
Kapellimestariuran lähdettyä nousuun Stasevska muutti Tuusulasta Helsinkiin.
– Kun tulee illalla mökkiin, jossa on kymmenen astetta pakkasta, ja aamulla pitää taas lähteä seuraavaan paikkaan, se ei ole hauskaa. Ehkä se on hauskaa ensimmäisellä kerralla, mutta ei sen jälkeen.
Toinen syy Helsinkiin muuttoon oli tulevan aviomiehen, basisti-säveltäjä Lauri Porran kohtaaminen.
Vaikka Stasevska ja Porra ovat molemmat muusikoita, heidän tiensä eivät ristenneet musiikkiympyröissä vaan öisessä hampurilaisravintolassa. Avioitumistaan he juhlistivat puolestaan Eiran rantakallioilla samppanjalla ja ystävän serenadilla.
Kiireiset muusikot ymmärtävät tarpeen itsenäiselle työskentelylle, mutta ovat kertoneet antavansa toisilleen ammatillisia virikkeitä:
– Tämä on ollut pelkkää plussaa, sillä koko menyytä ei yksin voi millään hallita. Sekä Lauri että minä olemme hyvin kaikkiruokaisia musiikin suhteen.
Luovaa ohjelmistosuunnittelua ja vastuuntuntoa
Stasevska on painottanut haluavansa pitää ohjelmistonsa vireänä ja avoimena eri suuntiin. BBC:n sinfoniaorkesterin konserteissa Stasevska toivoo pääsevänsä tekemään myös poikkitaiteellista yhteistyötä. Ammattikuntansa tärkeimpiin velvollisuuksiin hän näkee erityisesti uuden musiikin esittämisen.
– Haluan pitää huolta siitä, että soitamme musiikkia, joka heijastaa yhteiskuntaamme. Sen täytyy olla monipuolista ja vetää ihmisiä puoleensa. Mutta innoitun jatkuvasti myös suurista klassikoista, joilla on niin paljon tarjottavaa vielä vuosisatojen jälkeenkin.
Tuore kotimaassa koettu esimerkki Stasevskan luovasta ohjelmistosuunnittelusta oli Tapiola Sinfoniettan kausikonsertti syyskuussa. Siinä yhdistettiin Hanns Eislerin elokuvamusiikki alkuperäiseen vuoden 1929 kokeelliseen dokumenttielokuvaan ja Debussy Disneyn piirroselokuvaan Fantasia. Helsingin juhlaviikoilla hän taas johti kesällä Vantaan viihdeorkesterin, rap-artisti Pyhimyksen ja post-progebändi Saimaan yhteistyön.
Stasevska on kertonut inspiroituvansa esimerkiksi räppäri Kanye Westin kokonaisvaltaisesta taiteilijuudesta ja hiljentyvänsä mielellään Brian Enon ambientin ääreen.
Tyylilajia olennaisempaa on kuitenkin musiikin yhdistävä voima:
– Tänä päivänä enemmän kuin koskaan on tärkeää, että meillä on paikka, johon kaikki voivat tulla yhdessä ja jättää politiikan sikseen. Musiikki on paikka, johon pahimmat viholliset voivat istahtaa rinnakkain ja tuntea samalla tavalla.
Stasevskan kalenteri täyttyy tällä hetkellä debyyteistä kansainvälisten orkestereiden edessä. Tulevaisuudessa hän haluaa työskennellä myös nuorten kanssa. Tähän mennessä takana ovat esimerkiksi nuorten muusikkojen festivaalin Kamarikesän taiteellinen johtajuus (2010-2015) sekä Radion sinfoniaorkesterin Nuorten solistien konsertin kapellimestarin tehtävät.
– Tieni on vasta alussa, mutta haluisin todella antaa panokseni koulutukseen. Haluan mennä konserttisalien ulkopuolelle ja opettaa nuoria mahdollisimman paljon. Kaikki osaavat lyödä kolmeen tai neljään, joten haluan näyttää, kuinka hauskaa kapellimestarina oleminen voi olla.
Ooppera on Dalia Stasevskan suuri rakkaus
Stasevskan suurimpiin intohimoihin kuuluu ooppera. Kansallisoopperan ja Kokkolan Oopperakesän lisäksi hän on johtanut produktioita muun muassa Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa ja Malmön oopperassa.
Tammikuussa 2020 kalenterissa on kuitenkin aivan erityinen tuotanto. Silloin Stasevska johtaa Oslossa Norjan Kansallisoopperan Madama Butterflyn, Puccinin oopperan, joka sai hänet aikoinaan ryhtymään muusikoksi.
– Oopperassa on kaikki. Ja se puhe: tässä musiikissa kaikki on kielellistä, ja orkesterinkin tulee soittaa kuin se kuulostaisi italialta, ranskalta... Siinä on sen ero orkesterirepertuaariin.
Teksti Justus Pitkänen
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Davis, Hazel: Dalia Stasevska: On role models, Kanye and why Puccini is punk as anything. The Telegraph/BBC 25.11.2019.
Eskola, Kare: Conductor Dalia Stasevska: “Everything has gone the way it should”. Finnish Music Quarterly 19.9.2019.
Hujanen, Minna: Dalia Stasevska: ”Kapellimestarin on oltava itsevarma ja nöyrä”. Eeva 1.10.2018 (julkaistu alun perin 2015).
Kaipiainen, Santeri: ”Jokaisen keikan täytyy koskettaa”. Rondo Classic 4/2019.
Suokko, Elisa: Kapellimestari Dalia Stasevskan esimerkki osoittaa, että joskus todella kannattaa luopua kaikesta muusta tavoitellakseen unelmiaan: ”En ajatellut tekeväni uhrauksia”. Gloria 21.10.2019.
Särkiö-Pitkänen, Auli: Elämänhimo vie tuntemattomaan. Rondo Classic 10/2013.
Tiikkaja, Samuli: Kaikki rakastavat Daliaa. Helsingin Sanomat 20.7.2013.
Tiikkaja, Samuli: Kapellimestari ja hevibasisti sattuivat yöllä samaan pikaruokapaikkaan – nyt Dalia Stasevska ja Lauri Porra ovat erottamattomat. Helsingin Sanomat 13.1.2018.
Tilden, Imogen: Dalia Stasevska joins BBC Symphony Orchestra as principal guest conductor. The Guardian 25.1.2019.
Katso ja kuuntele
BBC:n sinfoniaorkesterin konsertti. Benjamin Britten: Sinfonia da Requiem; Igor Stravinsky: Psalmisinfonia; Sergei Rahmaninov: Sinfoniset tanssit, op. 45. BBC Singers ja BBC:n sinfoniaorkesteri, joht. Dalia Stasevska. 4.12.2019.
Radion sinfoniaorkesterin Nuorten solistien konsertti. 24.4.2019.
Dalia Stasevska on the moment she decided to become a conductor. Oslo Philharmonic/Youtube.
HKO Screen - Dalia Stasevska. 21.9.2018. Helsingin kaupunginorkesteri/Vimeo.
