Säveltäjä Sauli Zinovjev oli skeittaaja ja rokkibändin kitaristi, kunnes pianotaiteilija György Cziffran Liszt-tulkinta muutti kerrasta hänen suhteensa musiikkiin. Tällä hetkellä Zinovjev on yksi kiinnostavimmista nuorista säveltäjänimistä, jolle sataa sävellystilauksia niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta orkestereilta.
Vielä 16-vuotiaana lahtelainen Sauli Zinovjev harrasti skeittausta, treenasi kitaraa ja soitti rokkibändissä. Mutta kun hän näki videon, jolla pianotaiteilija György Cziffra soitti Lisztiä, suhde musiikkiin muuttui. Vuoden 1956 kansannousun aikaan Unkarista Pariisiin paennut pianisti oli Franz Lisztin oppilaan oppilas. Cziffra oli erikoistunut romanttiseen musiikkiin ja tulkitsi sitä omalla persoonallisella tavallaan.
– Kuin seinältä olisi revitty tapetti pois ja sen takaa olisi paljastunut ikkuna, josta näkee avaran maiseman!
Näin Sauli Zinovjev on kuvannut elämystään, joka viitoitti hänelle uuden suunnan.
– Virtuoosimaisuus ja hurma tekivät minuun fanaattisen vaikutuksen. Ja se miten yhteen hetkeen saa puristettua niin suuren taidemäärän, elämän koko kirjon.
Tällä hetkellä Sauli Zinovjev on yksi kiinnostavimpia nuoria suomalaissäveltäjiä. Hän sanoo haluavansa välittää musiikillaan suuria tunnetiloja.
Wolfgang Rihmin sävellysoppilaana Saksassa
Lahdessa 14. joulukuuta 1988 syntynyt Sauli Zinovjev on sukujuuriltaan sekä suomalainen että venäläinen.
Hän soitti Lahden konservatoriossa ensin pianoa, kunnes ryhtyi opiskelemaan myös sävellystä Kari Karjalaisen johdolla.
Vuonna 2010 Zinovjev aloitti sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa Tapio Nevanlinnan oppilaana.
Lukuvuoden 2013–2014 hän vietti Saksassa Erasmus-ohjelman oppilasvaihdon merkeissä ja opiskeli sävellystä Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa tunnetun säveltäjän, professori Wolfgang Rihmin johdolla.
Musiikin maisteriksi Sauli Zinovjev valmistui Sibelius-Akatemiasta 2015.
Läpilyönti Uuno Klami –sävellyskilpailussa
Vuonna 2013 syntyi Gryf, Zinovjevin ensimmäinen teos suurelle orkesterille. Nimi on kymrin kieltä, jota puhutaan Walesissa, ja tarkoittaa vahvaa.
Miltä Gryf kuulosti, se selvisi nuorelle säveltäjälle vuotta myöhemmin, marraskuussa 2014. Zinovjev osallistui silloin kolmanteen kansainväliseen Uuno Klami -sävellyskilpailuun, ja Gryf valittiin kilpailun finaaliin viiden muun teoksen joukossa.
Kulttuuriohjelma Strada seurasi Kotkassa 14.11.2014 kansainvälistä Uuno Klami -sävellyskilpailua. Toimittaja Janne Koskinen haastatteli mm. säveltäjiä Magnus Lindberg ja Sauli Zinovjev. .
Kun Zinovjev istui Kotkassa kuuntelemassa Yasuo Shinozakin johtaman Kymi Sinfoniettan harjoituksia, hän oli hämmentynyt ja ristiriitaisissa tunnelmissa:
– Periaatteessa itse tietää, jos onnistuu ja tekee hyvän biisin. Mutta että se jonkun toisen mielestä on myös hyvä, on äärimmäisen imartelevaa. Siihen ei totu koskaan, säveltäjä kertoi orkesteriharjoituksen jälkeen.
Vaikka Zinovjev ei vielä tiennyt, kuinka kilpailu tulisi päättymään, hän oli varma kutsumuksestaan:
– Haaveni on se, että ihmiset haluaisivat kuunnella musiikkiani ja saisivat siitä jotakin irti itselleen. Sitä kautta minulle olisi mahdollista elää säveltämisellä. Vaikka taloudellisesti pärjäisin ja tekisin biisejä, mutta kukaan ei kostuisi niistä millään tavalla, se olisi tyhjänpäiväistä. Mutta jos voin välittää jotain kuulijoille, niin se on ehdottomasti unelmani.
Gryf sai kilpailussa kolmannen palkinnon ja siitä tuli Zinovjevin läpimurtoteos.
Gryf on myös siitä harvinainen uusi sävellys, että se on saanut useita esityskertoja. Kun Jyväskylä Sinfonian kapellimestari Ville Matvejeff johti Gryfin helmikuussa 2019, kyseessä oli teoksen kymmenes esitys.
Konserttiyleisössä istunut Jari Hoffrén kuvaili Zinovjevin musiikkia blogissaan:
– Gryfin alku on kuin tunnustelevaa voimannäyttöä. Energia kasvaa toistuvin kuvioin pilareiksi, jotka kuitenkin sulavat seuraavan tieltä. Draamantuntu on hyvin kosketeltava, ja teos alkaa keskittyä pitkien linjojen muodostaman ytimen ympärille. Kun pitkin jousilinjoin, ensin alhaalla murahdellen ja sitten myös ylhäällä kirkuen luodaan hyvinkin voimakasta kontrastia, nousevat mieleen säveltäjän sanat musiikin mystisestä kyvystä ilmaista äärimmäisiä tunnetiloja.
Sibelius – kuin ongella isoisän kesämökillä
Kun Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna 2015 Zinovjevilta kysyttiin hänen suhteestaan Sibeliukseen, hän tunnusti ihailevansa tätä varauksetta:
– Ihailen Sibeliusta niin, että pelkään sen kuuluvan omissa sävellyksissäni.
Zinovjeville rakkaimpia ovat Sibeliuksen sinfoniat neljä ja seitsemän sekä sinfoninen runo Tapiola.
– Sibeliuksen musiikki hengittää. Hänen sävellyksensä ovat kuin maisema, joka keskustelee itsensä kanssa, mutta jossa silti vallitsee rauha. Niitä kuunnellessa tulee samanlainen olo kuin ongella isoisän kesämökillä Kainuussa.
Opiskellessaan Saksassa Zinovjevista tuntui kuin olisi saanut osan Sibeliukselle tarkoitetusta ihailusta:
– Sibeliusta kehutaan Saksassa niin, että tunsin itsenikin melkein imarrelluksi. Maailman kaikista sinfonioista Sibeliuksen viides on ykkönen monille ikäpolveni säveltäjille Saksassa.
Kun Zinovjevin sekstetto Shattered Land, musiikkia oboelle, fagotille, käyrätorvelle, lyömäsoittimille, viululle ja alttoviululle kantaesitettiin Musiikkitalossa toukokuussa 2015 Klang-konserttisarjassa, uudelta teokselta suorastaan edellytettiin Sibelius-kytköstä:
– Olen yrittänyt poimia Sibeliuksen suuret linjat. Eli että teos etenisi johdonmukaisesti ja vaikka se kostuu pienistä osista, niiden välillä olisi siltoja ja musiikki jatkuisi luontevasti osasta toiseen, Zinovjev on kertonut.
Gryf poikii sävellystilauksia
Gryfin menestys poiki Sauli Zinovjeville useita sävellystilauksia. Vuonna 2017 valmistui Paulon Säätiön tilaama Die Welt - Ein Tor sellolle ja orkesterille. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri kantaesitti teoksen helmikuussa 2018 Atso Almilan johdolla. Solistina esiintyi nuori sellisti Sirja Nironen.
Radion sinfoniaorkesteri joht. Sakari Oramo, sol. Sirja Nironen, sello - Sauli Zinovjev: Sellokonsertto Die Welt - ein Tor. Ennen konserttoa Lotta Emanuelsson haastattelee säveltäjää. Suora lähetys Helsingin Musiikkitalosta 19.2.2021.
Samana vuonna 2017 valmistui Oulu Sinfonian tilaama Der Leiermann eli konsertto viululle ja orkesterille. Teos on omistettu viulutaiteilija Pekka Kuusistolle ja pohjautuu romantiikan ajan runoilijan Wilhelm Müllerin runoon. Samaa runoa Franz Schubert käytti Wintereise–laulusarjansa viimeisessä laulussa.
– Runon tasapainottelu todellisuuden ja suorastaan eskapistisen transsin välitilassa heijastuu viulukonserton unenomaiseen ja vääjäämättömään ilmaisuun. Pääpiirteittäin hitaan ja tummanpuhuvan teoksen neljä temaattisesti toisiinsa vahvasti liittyvää osaa nivoutuvat esityksessä yhdeksi noin 25-minuuttiseksi kaarrokseksi, jonka muotoa vahvistavat ensimmäisen ja kolmannen osan lopussa kuultavat solistin improvisoimat soolokadenssit, säveltäjä on kertonut.
Oulu Sinfonia, kapellimestari Johannes Gustavsson ja Pekka Kuusisto kantaesittivät Der Leiermannin lokakuussa 2017.
– Maisema-arkkitehdin silmillä tarkasteltuna konsertossa vaikuttaisi olevan kaunis ja eheä kaari, ja säveltäjä on annostellut pidättäytymistä ja vapautumista vakaalla kädellä. Jälki on koko matkalta ihailtavan hallittua ja punnittua. Tekniseltä toteutukseltaan konsertto vaikuttaa ensiluokkaiselta – soolostemmasta kuvastuu selkeä näkemys viulun ominaisuuksista ja roolista, orkestrointi on partituurista luettuna värikästä ja taidokasta, ja esitysmateriaalit ihastuttavat laadukkuudellaan, Pekka Kuusisto kirjoitti konsertosta käsiohjelmassa.
Zinovjev, Sauli: Batteria. Radion sinfoniaorkesteri, joht. André de Ridder. Kantaesitys. Musica nova Musiikkitalo 1.2.2017.
Myös Radion sinfoniaorkesteri teki Zinovjeville sävellystilauksen. Vuonna 2016 valmistui A spiral of orchestral commissions including Batteria, joka kantaesitettiin helmikuussa 2017. Esityksen johti Musiikkitalossa Musica nova –nykymusiikkitapahtuman taiteellinen johtaja André de Ridder.
– Vuonna 2016 säveltämäni Batteria – suomeksi akku, rumpusetti, tykistö - jatkaa tutkimusmatkaani kohti energistä ja virtuoottista musiikkia, mutta myös suuntaa ilmaisuani kohti ulkomusiikillisempia aiheita. Batterian rytmiikka on kauttaaltaan vahvasti sidoksissa pulssiin aina primitiivisestä neljäsosasykkeestä kellontarkkaan vääjäämättömään nakutukseen, säveltäjä on avannut teostaan.
Kapellimestarikomeetta Klaus Mäkelä innostuu
Myös nuori, kansainvälistä uraa luova kapellimestarikomeetta Klaus Mäkelä innostui Zinovjevin energisestä Batteriasta. Mäkelä on johtanut teoksen niin Ruotsin radion sinfoniaorkesterin, Tampere Filharmonian kuin Turun filharmonisen orkesterin konserteissa. Viimeksi Batterian soittivat Bambergin sinfonikot Mäkelän johdolla 30. marraskuuta 2019.
Sauli Zinovjev piti puheenvuoron säveltäjän asemasta Suomessa Kantapöytä-ohjelmassa 18. maaliskuuta 2015.
Vierailleessaan Kantapöytä-ohjelmassa maaliskuussa 2015 Sauli Zinovjev korosti muusikoiden keskinäistä yhteishenkeä ja verkottumista. Tänä päivänä Zinovjevin peräänkuuluttama yhteishenki vallitsee hänen ja kapellimestari Klaus Mäkelän välillä.
Huhtikuussa 2019 sai kantaesityksensä Kokkolassa Zinovjevin Recharged Klaus Mäkelän johtaessa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria.
Kun Klaus Mäkelä kesällä 2019 ensimmäisen kerran vastasi Turun musiikkijuhlien ohjelmasta, tapahtuman residenssitaiteilijana oli Sauli Zinovjev. Zinovjevilta tilattiin Turkuun sekä uusi kamarimusiikkiteos että festivaalifanfaari ja hänen teoksiaan soitettiin useissa konserteissa. Uuden kamarimusiikkiteoksen Sospirando 4 "Schubert” esittivät viulistit Sergey Malov ja Anna-Liisa Bezrodny, alttoviulisti Atte Kilpeläinen ja sellistit Jan-Erik Gustafsson ja Klaus Mäkelä.
Vuonna 2018 Zinovjev sai valmiiksi orkesteriteoksen Un Grande Sospiro, joka on Tapiola Sinfoniettan, Kymi Sinfoniettan ja Lausanne’n kamariorkesterin yhteistilaus. Tapiola Sinfonietta kantaesitti teoksen Klaus Mäkelän johdolla lokakuussa 2019. Lausannen ensiesitys tapahtui Mäkelän johdolla 12. joulukuuta 2019 – vain kaksi päivää ennen säveltäjän 31-vuotissyntymäpäivää!
Kantaesityksiä tulevaisuudessa
Huhtikuun 1. päivänä keväällä 2020 Radion sinfoniaorkesteri kantaesittää Klaus Mäkelän johdolla Sauli Zinovjevin uuden pianokonserton. Teos on Radion sinfoniaorkesterin ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterin yhteistilaus, ja solistina esiintyy nuori islantilainen pianotaiteilija Vikingur Olafsson.
Toukokuussa Zinovjevin Un Grande Sospiro kuullaan Kanadan Ottawassa, kun Klaus Mäkelä vierailee johtamassa National Arts Centre Orchestra’a.
Tällä hetkellä Sauli Zinovjev säveltää uutta orkesteriteosta, joka kantaesitetään konserttikaudella 2020–21.
Lue kapellimestari Klaus Mäkelästä syntymäpäivänä 17. tammikuuta.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Säveltäjä Sauli Zinovjev ja viulisti Sergey Malov Turun musiikkijuhlien nuoria residenssitaiteilijoita. Aamuset 10.8.2019.
Edition Tilli. Sauli Zinovjev.
Hoffrén, Jari: Jyväskylä Sinfonian konsertti 20.2.2019. EleMentori-blogi 21.2.2019.
Kylänpää, Riitta: Sibelius oli ”huitsunhei”. Uusi säveltäjäsukupolvi on taas löytänyt Sibeliuksen. Suomen Kuvalehti 8.12.2015.
Nordic Music Days Helsinki 2018 - Sauli Zinovjev.
Kapellimestarikomeetta Klaus Mäkelä Turussa. Suomen Sinfoniaorkesterit ry 12.11.2018.
Sauli Zinovjev. Kotisivu.
Ung Nordik Musik 2018. Sauli Zinovjev.
Wikipedia: Sauli Zinovjev.
