Vaikka Sebastian Fagerlund oli kirjoittanut musiikkia koko pienen ikänsä, hän epäili pitkään, oliko hänestä oikeasti säveltäjäksi. Kun päätös ryhtyä säveltämään vihdoin kypsyi, Fagerlund nousi nopeasti yhdeksi sukupolvensa merkittävimmistä säveltäjistä.
Vielä musiikinopiskelijana Sebastian Fagerlund epäili, olisiko hänestä säveltäjäksi. Fagerlund paljasti sävellysharrastuksensa vain lähipiirilleen.
– Koko opiskeluajan olin hyvin epävarma. Mietin jatkuvasti suhdettani säveltämiseen. Olenko tarpeeksi hyvä, kehtaanko edes näyttää sävellyksiäni kenellekään? Jos käytän aikaani säveltämiseen, voiko minusta tulla tarpeeksi hyvä viulisti? Itseluottamukseni säveltämiseen kasvoi hyvin myöhään.
Nyt Sebastian Fagerlund on yksi sukupolvensa kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaissäveltäjiä. Hänellä on saksalainen kustantaja Edition Peters, ruotsalainen levy-yhtiö BIS julkaisee levytyksiä hänen uusista sävellyksistään ja sävellystilauksia tulee enemmän kuin hän ehtii ottaa vastaan.
Nousu kansainvälisten säveltäjien eturiviin tapahtui lopulta nopeasti. Vuosina 2016–2017 Fagerlund oli Amsterdamin Concertgebouwn residenssisäveltäjä ja 2018 hänet kutsuttiin vierailevaksi säveltäjäksi Aspen Music Festivalille. Enää Fagerlund ei epäile säveltäjyyttään:
– Sävellän, koska haluan säveltää ja osaan säveltää. Sävellän puhtaasti itsekkäistä syistä. Silloin, kun teos on alkanut hengittää ja ikään kuin leijuu vapaana meitä muulloin kahlitsevasta gravitaatiosta - hienompaa tunnetta ei ole!
Säveltäjä Sebastian Fagerlund ja puolisonsa sopraano Angelika Klas Itsenäisyyspäivän vastaanotolla 2017. - Stämningar från slottsbalen 2017: Kompositören Sebastian Fagerlund och sångerskan Angelika Klas talar om livet som musikerpar .
Ensin oli viulu
Sebastian Fagerlund syntyi Paraisilla 6. joulukuuta 1972 musiikkiperheeseen. Vanhemmilla oli tapana järjestää kotikonsertteja, joissa soitettiin klassista musiikkia.
Kun Sebastian 5-vuotiaana kuuli viulunsoittoa, hän ihastui ja halusi ryhtyä soittamaan viulua. Hänelle hankittiin viulu, mutta pikkupojan järkytykseksi se ei soinutkaan niin kuin hän kuvitteli:
– Pikkuhiljaa oli hyväksyttävä, kuinka paljon työtä vielä oli edessä, Fagerlund on muistellut lapsuuttaan.
Sebastian aloitti viulutunnit Turun konservatoriossa Suzuki-oppilaana. Tultuaan kouluikään hän kiinnostui nuoteista, minkä jälkeen alkoi syntyä sävellyksiä. Teini-iässä hän sai viulunsoiton opettajakseen legendaarisen Simo Vuoriston. Ankaran harjoittelun seurauksena nuoren viulistin tekniset valmiudet kasvoivat.
– Samaan aikaan olin alkanut sävellellä vakavammin. Varovasti kerroin Simolle harrastuksestani. Hän ymmärsi, että säveltäminen oli minulle tärkeää.
Kun Fagerlund on muistellut nuoruusvuosiaan Turussa, viulunsoiton opettajalla on ollut hänelle kaikkein suurin merkitys:
- Simo Vuoristo ymmärsi kannustaa minua monipuolisuuteen. Hän keskittyi siihen, mitä musiikki piti sisällään.
Vuoristo laittoi Sebastianin soittamaan modernia ohjelmistoa, Aulis Sallisen ja Einar Englundin viulukonserttoja. Samaan aikaan Fagerlund alkoi seurata nuoren säveltäjäpolven tekemisiä. Säveltäjänimet Magnus Lindberg ja Kaija Saariaho näkyivät yhä useammin julkisuudessa.
Päätös ryhtyä säveltäjäksi kypsyy
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Fagerlund jatkoi viuluopintojaan Turussa vielä neljä vuotta, suoritti viulistin tutkinnon ja matkusti sitten vuodeksi jatkamaan opintojaan Hollannin Utrechtiin.
Utrechtissa syntyi päätös ryhtyä säveltäjäksi.
Syksyllä 1997 Fagerlund aloitti sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa Erkki Jokisen johdolla. Musiikin maisteriksi ja säveltäjäksi hän valmistui 2004. Myöhemmin hän osallistui sävellyskursseille, joilla opettivat muun muassa Michael Jarrell, Magnus Lindberg ja Ivan Fedele.
Klarinettikonsertto Christoffer Sundqvistille
Fagerlundin läpimurto säveltäjänä oli klarinettikonsertto Christoffer Sundqvistille vuonna 2006. Teos sai kantaesityksensä Korsholman musiikkijuhlilla.
Konserton valmistumista oli edeltänyt henkisesti raskas aika. Fagerlundin isän kuolema ja säveltämiseen liittyvät paineet johtivat ”luomislukkoon”, jonka säveltäjä onnistui murtamaan muuttamalla täysin uuteen ympäristöön, Barcelonaan.
Klarinettikonserttoa on esitetty niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yksi Fagerlundin uran alkupuolen huippuhetkiä oli konsertti, jossa BBC:n sinfoniaorkesteri esitti klarinettikonserton kapellimestari John Storgårdsin johdolla.
Säveltäjä Fagerlundista ja klarinettitaiteilija Sundströmistä tuli myös läheisiä ystäviä. Yhdessä he toimivat vuodet 2013–2019 Pietarsaareen perustamansa RUSK-kamarimusiikkifestivaalin taiteellisina johtajina.
Döbeln Kokkolan Oopperalle
Klarinettikonserttoa seurasi vuonna 2007 orkesteriteos Isola, joka myös sai kantaesityksensä Korsholman musiikkijuhlilla.
Fagerlundin ensimmäinen ooppera Döbeln oli Kokkolan Oopperan tilaus ja esitettiin Kokkolassa kesällä 2009.
– Olen kiitollinen kapellimestari Sakari Oramolle ja sopraano Anu Komsille, että he uskalsivat ennakkoluulottomasti tilata nuorelta säveltäjältä oopperan. Se määritteli suunnan myöhemmälle vokaali musiikilleni, Fagerlund on todennut.
Döbeln on surrealistinen ooppera viidelle solistille ja 15-henkiselle orkesterille. Oopperassa matkataan unen ja toden rajamaastossa. Päähenkilö Georg Carl von Döbeln on kuningas Kustaa III:n sotapäällikkö, joka haavoittui Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1788–1790. Taistelussa vakavasti päänsä loukannut von Döbeln saa ennen leikkausta kivun lievittämiseksi oopiumia, jonka jälkeen unimaailma ja todellisuus kietoutuvat toisiinsa.
Vuonna 2010 valmistui Fagerlundin orkesteriteos Ignite. Sävellys sai sekä Teosto-palkinnon 2011 että valittiin Unescon kansainvälisen säveltäjä-rostrumin suositeltavien teosten listalle. Teosta on esitetty eri puolilla maailmaa ja muun muassa Osmo Vänskä johti Igniten Amsterdamin Concertgebouwssa 2016.
Viulukonsertto Pekka Kuusistolle
Syyskuussa 2012 sai kantaesityksensä Fagerlundin viulutaiteilija Pekka Kuusistolle säveltämä viulukonsertto Darkness in Light. Konsertto oli Tampere Filharmonian tilaus, ja sai innoituksensa sekä Kuusiston viulismista että japanilaisen kirjailijan Haruki Murakamin tuotannosta, jossa unen ja todellisuuden tapahtumat sekoittuvat toisiinsa.
Radion sinfoniaorkesteri otti viulukonserton heti tuoreeltaan ohjelmistoonsa ja esitti sen Hannu Linnun johdolla Itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6. joulukuuta 2012.
Kansallisoopperan Lilli Paasikivi tekee tarjouksen
Kun Suomen kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi otti joulun alla 2012 yhteyttä Sebastian Fagerlundiin, säveltäjän tähti oli voimakkaassa nousussa. Paasikivi kysyi, olisiko Fagerlund kiinnostunut säveltämään oopperan Ingmar Bergmanin elokuvakäsikirjoituksen pohjalta. Elokuva oli Bergmanin Syyssonaatti vuodelta 1978.
Syyssonaatti on pienimuotoinen kamarielokuva. Se jäi ainoaksi filmiksi, jonka suuret ruotsalaiset, ohjaaja Ingmar Bergman ja näyttelijä Ingrid Bergman tekivät yhdessä. Syyssonaatti kertoo kuuluisan pianotaiteilijan ja hänen tyttärensä kohtaamisesta pitkän tauon jälkeen. Ingrid Bergman esitti kuuluisaa pianotaiteilijaa, hänen tyttärenään nähtiin Liv Ullman.
Sebastian Fagerlund oli nähnyt Syyssonaatin pari vuosikymmentä aikaisemmin, muttei muistanut elokuvaa enää kovin hyvin. Tarttuessaan haasteeseen hän myös päätti, ettei katsoisi elokuvaa niin kauan kuin sävellystyö oli kesken.
– Se oli hyvä päätös! Uskalsin katsoa sen uudestaan vasta, kun oopperan sävellystyö oli jo valmis.
Vahva ihmissuhdedraama herättää vastakaikua
Fagerlund ja Paasikivi tapasivat. Syyssonaatin vahva ihmissuhdedraama herätti säveltäjässä heti vastakaikua.
– Aihe koskettaa jokaista taiteilijaa tietyllä tavalla. Joudut tekemään valintoja ja punnitsemaan sitä, mikä on terve itsekkyys ja mikä ei ole. Koen, että se on hirvittävän ajankohtaista myös. Ei se liity ainoastaan taiteilijoihin.
Fagerlundilla oli myös tunne, että tarina ja sen henkilöt olivat hänelle entuudestaan tuttuja.
– Tuntui siltä kuin tarina ja sen henkilöhahmot olisivat vain odottaneet minua mielen varjoissa.
Kotiin päästyään Fagerlund luki Bergmanin elokuvakäsikirjoituksen moneen kertaan. Nukuttuaan yön yli hän soitti aamulla Lilli Paasikivelle:
– Tämähän me nimenomaan tehdään! Ihan loistava ajatus!
Elokuvakäsikirjoituksesta juonioopperaksi
Alkoi elokuvakäsikirjoituksen muokkaaminen oopperalibretoksi. Librettoa ryhtyi laatimaan näytelmäkirjailija Gunilla Hemming. Fagerlund ja Hemming tapasivat ja pohtivat, miten Syyssonaatin elokuvakäsikirjoituksesta tehdään itsenäinen oopperateos, ei pelkkää oopperaversiota aikaisemmasta elokuvasta. Elokuvassa tärkeä Frédéric Chopinin pianopreludi esimerkiksi jätettiin oopperasta tarkoituksella pois.
– Gunilla on tehnyt aivan upean työn. Hän sai kiteytettyä tärkeät asiat nimenomaan niin, että musiikille on tilaa. Siitähän oopperassa on kysymys, että musiikki ilmaisee emootioita ja musiikki ilmaisee jopa tapahtumia, eikä niin että niitä koko ajan kerrotaan, Fagerlund on kiitellyt myöhemmin.
Fagerlundia itseään kiehtoi ennen kaikkea tarinan yöllinen tunnelma, jossa kaikki on tavallista intensiivisempää.
– Syyssonaatti on monitasoinen ja vahva ihmissuhdedraama, jossa päähenkilöt kohtaavat yön pimeinä tunteina ja joutuvat punnitsemaan valintojaan ja niiden seurauksia. Tarina on ajankohtainen aina – siinä kuvataan ihmisten itsekkyyttä, ihmisten tarvetta tulla nähdyksi, ja lopulta anteeksiantoa.
Äiti ja tytär selvittävät välejään
Syyssonaatissa tähtipianisti Charlotte Andergast saapuu pitkän tauon jälkeen tapaamaan tyttäriään hiljaiseen maalaispappilaan. Charlotte astuu näyttämölle valloittavana, säteilevänä, etäisenä maailmantähtenä. Hän elää omassa maailmassaan, jossa yleisö on hänelle kaikki kaikessa. Hän kuljettaa mielessään kuvitteellista yleisöä, fanijoukkoa, jolle hän koko ajan esiintyy.
Charlotte on laiminlyönyt perhettään ja tyttäriään taiteilijauransa takia. Äidin vierailun aikana paljastuu, millaiset jäljet hylkääminen on jättänyt tyttäriin, papin puolisoon Evaan ja sairaaseen pikkusiskoon Helenaan. Ooppera huipentuu, kun äidin ja Evan vaikea suhde repeää lopulta öiseksi välienselvittelyksi.
Syyssonaatti Kansallisoopperassa syyskuussa 2017
Oopperan säveltäminen vei Sebastian Fagerlundilta kaksi vuotta, keväästä 2014 kevääseen 2016. Se oli hänen ylivoimaisesti suurin sävellystyö.
– Oopperan musiikilliset vuorovesimaiset vyöryt ovat sävellystyön edetessä vetäneet minut poikkeuksellisen syvälle maailmoihinsa.
Oopperan kantaesitys Kansallisoopperassa syyskuussa 2017 oli suuri tapaus. Syyssonaatin ohjasi ja lavasti Stéphane Braunschweig. Kapellimestarina toimi säveltäjän vanha tuttu John Storgårds. Solisteina esiintyi sekä kansainvälisiä että kotimaisia laulajia.
Pääroolin lauloi yksi aikamme tunnetuimpia mezzosopraanoja, ruotsalainen Anne Sofie von Otter, jota ajatellen Fagerlund oli säveltänyt pianotaiteilija Charlotte Andergastin roolin. Evan lauloi sopraano Erika Sunnegårdh, Helenan sopraano Helena Juntunen ja Evan miehenä esiintyi baritoni Tommi Hakala. Charlotte Andergastia kaikkialle seuraavana yleisönä esiintyi Kansallisoopperan kuoro.
Syyssonaatti sai sekä yleisöltä että arvostelijoilta innostuneen vastaanoton. Helsingin Sanomien Hannu-Ilari Lampila kirjoitti muun muassa Fagerlundin oopperatyylistä:
– Musiikin virta etenee vuolaana ja hehkuvana sointi- ja melodiaprismana. Siinä yhdistyvät pimeä ja valoisa, tietoinen ja tiedostamaton, harmonia ja kaaos, ekstaasi ja tuska, kaunis syksyinen luonto ja ahdistuneet mielenmaisemat. Fagerlundin musiikissa on aina liike-energiaa. Ensimmäisen näytöksen motoriset rytmit voivat vaikuttaa aluksi lähinnä pelkältä dynaamiselta moottorilta, mutta nuo tykytykset ja jyskytykset osoittautuvat kohta vihloviksi hälytyssignaaleiksi ja pakkomielteiksi.
Komea ura säveltäjänä jatkuu
Syyssonaatin jälkeen Sebastian Fagerlundin säveltäjänura on jatkunut menestyksekkäänä. Oopperaa ovat seuranneet muun muassa orkesteriteokset Drifts 2017 ja Water Atlas 2018 sekä sellokonsertto Nomade 2018.
Keväällä 2019 säveltäjä Sebastian Fagerlund sai Svenska kulturfondenin suuren kulttuuripalkinnon.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Hako, Pekka: Sebastian Fagerlund. Rondo 9/2017.
Edition Peters: Sebastian Fagerlund.
Koskinen, Janne: Säveltäjä Sebastian Fagerlund Syyssonaatti-oopperasta: "Loistava idea". Yle.fi/klassinen 22.9.2017.
Lampila, Hannu-Ilari: Syyssonaatissa elämä purkautuu isoksi tunnemyrskyksi – Sebastian Fagerlundin sävelkieli on persoonallisen nykyaikaista. Helsingin Sanomat 9.9.2017.
Lampila, Hannu-Ilari: Sebastian Fagerlundin uusi sellokonsertto on upea ja yllätyksellinen. Helsingin Sanomat 11.4.2019.
Murtomäki, Veijo: Sebastian Fagerlundin uusi vesiaiheinen orkesteriteos tarjosi kunnon kuohuja, tyventä sekä ainutlaatuista kekseliäisyyttä. Helsingin Sanomat 17.5.2018.
Music Finland: Sebastian Fagerlund.
Rahtu, Paula & Saulo, Sandra: Innoittajina viulutaiteilija Pekka Kuusisto ja kirjailija Haruki Murakami. Sebastian Fagerlundin haastattelu. Yle.fi/klassinen 4.12.2012.
Suomen Kansallisooppera: Sebastian Fagerlund: Höstsonaten - Syyssonaatti. Syksy 2019.
Tiikkaja, Samuli: Äiti ja tytär selvittelevät välejään Kansallisoopperan kantaesityksessä – Sebastian Fagerlundin säveltämä Syyssonaatti perustuu Ingmar Bergmanin klassikkoon. Helsingin Sanomat 4.9.2017.
Wikipedia: Sebastian Fagerlund.
Zinovjev, Sauli: Viikon alumni Sebastian Fagerlund: Sävellyksen opiskelija, ole yhteydessä muusikoihin. Taideyliopiston blogi 13.2.2015.
Katso ja kuuntele
Sebastian Fagerlund - suuntia ja kohtaamisia
Pekka Hakon dokumentti kansainvälisesti menestyvän säveltäjän Sebastian Fagerlundin työskentelystä kahden vuoden aikana. Dokumentissa seurataan mm. oopperan Höstsonaten valmistumista luonnoksista ensimmäisiin harjoituksiin. Pekka Hako Productions Ltd., 2017.
Fagerlund, Sebastian: Sellokonsertto Nomade. Ensiesitys Suomessa. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu, sol. Nicolas Altstaedt, sello. Musiikkitalo 10.4.2019.
Toimittaja Janne Koskinen tapasi Syyssonaatti-oopperan säveltäjän Sebastian Fagerlundin Töölönlahdella kantaesityksen kynnyksellä elokuussa 2017.
