Aale Lindgren on tehnyt mittavan 43 vuoden uran Helsingin kaupunginorkesterin oboistina. Yleisön suosikki on opittu tuntemaan reiluna ja huumorintajuisena muusikkona sekä romanikulttuurin puolestapuhujana.
Kemissä marraskuun 17. päivänä 1951 syntynyt Aale Lindgren vietti valtaosan lapsuudestaan romanien lastenkodissa Sipoossa. Tällaisia lastenkoteja, jotka ovat saaneet myöhemmin voimakasta kritiikkiä osakseen, perustettiin sodanjälkeiseen Suomeen useita.
Kun oboetaiteilija Aale Lindgren on myöhemmin muistellut lapsuuttaan romanien lastenkodissa, hän on todennut, että vaikka elämä ei ollut helppoa, ruuat olivat hyviä.
– Koti se oli kuitenkin.
Sipoossa Aalea puri musiikkikärpänen. Hän pääsi Kansallisoopperassakin laulaneen Antti Kalevan johtamaan kuoroon ja sai solistitehtäviä.
Katso kuinka komeasti 11-vuotias Aale Lindgren kajauttaa Taneli Kuusiston Suomalaisen rukouksen filmiryhmälle Sipoon romanien lastenkodissa vuonna 1963.
Aalen haaveet laulajan urasta vaihtuivat myöhemmin oboeen.
Sipoossa toimi myös kanttorina merkittävä suomalainen kirkkomusiikin säveltäjä Sulo Salonen, jonka urkuimprovisaatiot innostivat nuorta Aalea.
Myöhemmin Lindgren on halunnut vaalia ja edistää romanikulttuuria. Hän on ollut mukana romanimusiikkia soittavassa Zambona-yhtyeessä. Erityinen intohimo hänelle on ollut romanikielen tutkiminen.
Helsingin kaupunginorkesterin oboistiksi 20-vuotiaana
Aale sai Helsingin kaupunginorkesterin oboen äänenjohtajan paikan poikkeuksellisen nuorena, vain 20-vuotiaana. Samana vuonna 1972 hän päätti opintonsa Sibelius-Akatemiassa.
Ennen kaupunginorkesteria Lindgren oli oppinut orkesterimuusikon taitoja sotilassoittokunnassa Turussa. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan muun muassa Hans-Werner Wätzigin johdolla Itä-Berliinissä.
Aale Lindgrenin ura orkesterimuusikkona ja solistina, erityisesti suomalaisten ja pohjoismaisten orkesterien solistina sekä äänilevyillä on ollut komea. Jo vuonna 1975 Helsingin Sanomien kriitikko Erik Tawaststjerna totesi, että Ylioppilaskunnan soittajien solistina esiintynyt Lindgren ”ilmestyi tähdenlentona musiikkitaivaallemme”.
Ensimmäinen Tuonelan joutsen kuningatar Elisabetille
Lindgrenin varhaisiin, erikoisiin esiintymisiin kaupunginorkesterin kanssa on kuulunut Ison-Britannian kuningatar Elisabet II:n vierailu Finlandia-talossa vuonna 1976. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Lindgren esitti Sibeliuksen Tuonelan joutsenen kuuluisan englannintorvisoolon. Lehtihaastattelussa hän kertoi jälkeenpäin:
– Mukavahan tuossa konsertissa oli soittaa, ei kukaan jännittänyt. Tai no – ennen esiintymistä se kai jotenkin vaikutti, kun Paavo Berglund neuvoi, että ensin kumarretaan kuningattarelle, sitten vasta yleisölle.
Välivuosi Kyproksella
Vuonna 1995 Aale Lindgren vietti välivuoden kaupunginorkesterista, ja otti pestin ammattikokoonpanoksi muutettuun Kyproksen valtionorkesteriin. Nikosiassa antamassaan lehtihaastattelussa Lindgren ihmetteli, että saarelta löytyi peräti kymmenen oboistia hänelle oppilaiksi, ja tunneille ilmestyi jopa fagotisteja:
– Se on sellaista päälle katsomista, että tekevät läksynsä.
Kotimaassa Lindgrenin oppilaisiin on kuulunut muun muassa Radion sinfoniaorkesterin pitkäaikainen oboisti ja englannintorvensoittaja Päivi Kärkäs.
Pois pönäkkyys ja tärkeily!
Aalen kollega, Helsingin kaupunginorkesterin viulisti Teppo Ali-Mattila on kuvannut 2015 eläkkeelle jäänyttä oboistia ”tarkkanäköiseksi havainnoijaksi, loistavaksi tarinankertojaksi ja nasevista kommenteistaan tunnetuksi”.
Lindgren itse on selittänyt asennettaan työhön Yleisradion Romano Mirits –ohjelmassa:
– Tarvitaan myös iloa, rakkaudellista iloa – emme loukkaa toisia, mutta annetaan pieni piristysruiske. Hyvällä huumorilla ja pikkaisen vienosti halvalla pitämistä, niin se on hyvä. Ei saa olla liian pönäkkä.
Lindgren on kertonut vierastaneensa joidenkin kapellimestarien tärkeilyä. Hän tietää ärsyttäneensä silloin tällöin maestroja huumorillaan. Hänellä on ollut tapana kutsua orkesteria adoptioperheekseen, kapellimestareita isikseen ja orkesterilaisia sisarikseen ja veljikseen.
Aale Lindgren on kertonut myös Leoš Janáčekin sinfonisen rapsodian Taras Bulban harjoituksista ja tapauksesta, joka paljastaa hänen tilannetajunsa. Kapellimestari Ulf Söderblom hermostui harjoituksissa keikalla olleiden vaskipuhaltajien tarkkaamattomuuteen ja tiuskaisi:
– Heittäkää ne romanit ulos!
Lindgren reagoi tiuskaisuun nopeasti, nousi ja lähti kävelemään. Silloin Söderblomille tuli kiire:
– A-a-aale! En minä sinua tarkoittanut!
Uutta musiikkia ja kehitystä
Pitkän uransa aikana Lindgrenille on ollut tärkeää esittää myös uusinta musiikkia ja tehdä säveltäjien kanssa yhteistyötä. Uusia teoksia on päätynyt levyillekin.
Kaupunginorkesterissa Lindgren on havainnut huiman laadullisen muutoksen. Soittajien taito on noussut, ja alkuvuosien haastavien kohtien hinkkaaminen jäänyt:
– Nykyään ei tarvi. Se on suoraan ja todella hyvää!
Aale Lindgrenin yleisösuosioon on vaikuttanut hänen soivan taiteensa lisäksi myös hänen kursailematon, heittäytyvä asenteensa itse esiintymiseen. Aale on pitänyt tavoitteenaan mennä lavalle pikemminkin vapautuneena kuin ahdistuneena:
- Mä oon esitelly aina itteeni, ja jos musiikkia tulee sitten mukaan, niin kiva juttu.
Teksti Justus Pitkänen
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Ali-Mattila, Teppo: Rakkaudellinen huumori avaa ovia myös onnistumiseen. Hidasta Elämää -blogi 1.6.2016.
Harju, Eija (toim.): Aale Lindgrenin sydän sykkii herkälle oboelle. Kirkko ja kaupunki 30.6.2015.
Horisontti. Aiheena kuningatar Elisabetin vierailu Hesingissä. Helsingin Sanomat 27.5.1976.
Kemppi, Emilia: Romanilasten lapsuus lastenkodissa. Yle Elävä arkisto 12.5.2010.
Lampila, Hannu-Ilari: Lindgren, Aale. Suomen Musiikin Historia. Esittävä säveltaide. WSOY. Jyväskylä 2002.
Tawaststjerna, Erik: Harrastajain aktivointia. Ylioppilaskunnan Soittajat. Konserttiarvostelu. Helsingin Sanomat 30.4.1975.
Wikipedia: Aale Lindgren.
Vuorela, Timo (toim.): Kyproksen orkesteri soi suomalaisvoimin. Aale Lindgren vaihtoi vuodeksi Nikosiaan. Helsingin Sanomat 5.3.1995.
Katso ja kuuntele
Merikanto, Oskar: Improvisations Op. 76 nro 3. Lindgren, Aale, oboe & Niemi, Mikko, piano.
Sibelius, Jean: Rondino Op. 81. Lindgren, Aale, oboe & Niemi, Mikko, piano.
Laakso, Jaakko (toim.) Romano mirits - Aale Lindgren kannustaa romanilapsia klassisen pariin. Yle Radio 1 11.4.2017.
Nordell, Risto (toim.): Kohtauspaikka - Risto Nordellin vieraana oboetaiteilija Aale Lindgren. Yle Radio 1 24.7.2019.
Romanien lastenkoti. Dokumentti. Yle Areena 8.8.2011.
