Monipuolinen musiikkimies Tapani Länsiö on omien sanojensa mukaan tehnyt koko elämänsä samoja asioita kuin isänsä ja isoisänsä. Isä ja isoisä ovat jättäneet poikaan vahvan jäljen, sillä jäädessään isättömäksi Tapani oli kolmen ja isoisän kuollessa hän oli 12-vuotias.
Isä ja isoisä ovat olleet vahvoja esikuvia lokakuun 22. päivänä 1953 syntyneelle Tapani Länsiölle, vaikka hän oli vain 3-vuotias, kun isä Erkki Länsiö kuoli ja 12-vuotias, kun hän menetti isoisänsä Väinö Pesolan. Sibelius-Akatemian musiikin historian ja teorian lehtori, kuoronjohtaja, säveltäjä, musiikkiarvostelija ja radiopersoona Länsiö on todennut, että on koko elämänsä tehnyt samoja asioita kuin isänsä ja isoisänsä.
1940-1950-lukujen tuulettaja Erkki Länsiö
Erkki Länsiö (1927–1956) on suomalaisessa musiikkielämässä myyttinen hahmo. Hän oli kuollessaan vain 29-vuotias. Tapani Länsiö on kertonut, että hänen isänsä oli säveltäjä ja ”suupaltti”.
Sen lisäksi, että punatukkainen, pitkänhuiskea Erkki Länsiö oli säveltäjä, kapellimestari ja Ylioppilaslehden terävä musiikkikriitikko, hän oli suuri ilonpitäjä ja älyniekka. Näin Länsiötä on kuvannut hänen hyvä ystävänsä, toinen älykkö, säveltäjä ja kulttuurivaikuttaja Seppo Nummi. Erkki Länsiötä kutsuttiin kaveripiirissä lempinimellä Linssi. Nummen mukaan Länsiön varhainen kuolema oli suomalaiselle musiikkielämälle korvaamaton menetys.
Sodan jälkeen 1940-luvun lopulla joukko musiikinopiskelijoita tapasi kokoontua Pohjoisella Rautatiekadulla Sibelius-Akatemian viidennessä kerroksessa. Nummen ja Länsiön lisäksi joukkoon kuuluivat Joonas Kokkonen, Einar Englund ja Matti Rautio. Elettiin kuohuvaa aikaa, opiskelijat olivat sitä mieltä, että suomalainen musiikki oli kuin liian pitkään tuulettamatta ollut huone.
Rautio, Länsiö ja Kokkonen olivat Nummen mukaan musiikkimme ”uudistuspuolue”. Heidän ”herätystyönsä” ansiosta musiikkielämässä alkoi tapahtua voimakasta kehitystä. Esimerkkinä toiminnasta oli Musiikkikirjastoseura, jonka Länsiö ja Nummi perustivat 1954.
Matti Rautio on muistellut sodan jälkeistä aikaa:
– Uudet raikkaat tuulet puhalsivat musiikkielämässämme raivaten tieltään epäaidon sentimentaalisuuden tai tyhjään pateettisuuteen sortuneen kansallisromantiikan. Yhdessä kokoonnuttiin kuuntelemaan esim. Stravinskyn Kevätuhrin rytmi- ja sointuorgioita.
Rautio lisäsi tuulettajien joukkoon vielä uudet säveltäjänimet Einojuhani Rautavaaran ja Usko Meriläisen.
Leppoisa ja arvostettu Väinö Pesola
Tapanin äidinisä oli säveltäjä, kuoronjohtaja, Suomen Sosialidemokraatti -lehden pitkäaikainen musiikkiarvostelija ja lukuisten luottamustehtävien hoitaja Väinö Pesola (1886–1966). Tapanin äiti Sirkku Länsiö, joka opiskeli Sibelius-Akatemiassa laulua ja toimi myöhemmin musiikkilastentarhan opettajana ja johtajana oli Pesolan vanhin tytär.
Koko Pesolan perhe, Väinö ja puolisonsa Esteri, tytär Sirkku Tapani-poikineen ja poika Matti perheineen asui Helsingin Punavuoressa.
– Asuttiin kaikki samassa talossa Albertinkadulla isovanhempien ja serkkujen kanssa ja vietettiin kauheasti aikaa yhdessä, Tapani on muistellut sukulaisten ympäröimää lapsuuttaan.
– Meillä oli kotona sekä piano että flyygeli. Naapuriasunnossa, jossa Väinö asui, oli piano ja hirveä määrä nuotteja.
Albertinkadulta oli lyhyt matka Bulevardille Kansallisoopperaan, jonka hallituksen jäsen isoisä oli. Oopperassa Tapani muistaa istuneensa pikkupoikana harva se ilta.
Kesiä sukurakkaat Pesolat viettivät huvilallaan Vapaaniemessä.
Suvun piirissä Väinö Pesolaa arvostettiin korkealle ja hänestä pidettiin kovasti. Tapani on kertonut muistavansa elävästi Väiskin leppoisan, myhäilevän olemuksen. Sen sijaan Esteri-muma oli tiukka ja tarkka tyttönorssin voimistelunopettaja.
– Muma tarkasti joka kerta ryhtini, kun kävin heillä, ja se oli Väinöstä hurjan hauskaa, Tapani on kertonut.
Tutustuminen nuoreen isoisään
Musiikin kevät 1918 – kohtaloita sisällissodan Suomessa –artikkelisarjassa julkaistiin nuoren Väinö Pesolan päiväkirjoja sisällissodan keväältä. Tapani Länsiölle isoisän sota-ajan päiväkirjojen lukeminen oli hätkähdyttävä tutustuminen nuoreen Väiskiin, Helsingin Työväen Mieskuoron kuoronjohtajaan ja musiikkitieteen opiskelijaan. Väinö Pesola oli ymmärtänyt päiväkirjojensa arvon ja luovuttanut ne Helsingin yliopiston kirjastolle jo vuonna 1934. Mustakantisia, musteella kirjoitettuja paksuja vihkoja oli tallessa kymmenkunta. Osan niistä Pesola oli sidotuttanut punaisiin kansiin.
Päiväkirjat todistavat inhimillisistä kärsimyksistä, kuolemanpeloista, nälästä ja poliittisesta syrjinnästä samalla kun ne sisältävät moraalista pohdintaa sisällissodan keskellä. Päiväkirjat paljastavat tyttöystävän, josta jälkipolvilla ei ollut aavistustakaan ja kertovat myös Väinön suuresta rakkaudesta, viipurilaisesta voimistelunopettajasta Esteri Salmisesta.
Esteristä tuli 1920 Väinön puoliso ja Tapanin isoäiti. Väinön ja Esterin pitkästä liitosta syntyi kolme lasta, Sirkku, Eila ja Matti.
Pesola, Väinö (säv.) & Jalkanen, Huugo (san.): Syksyn lehdet. Otaniemen Kaiku, joht. Tapani Länsiö.
Pianon ääressä Meri Louhoksen kanssa
Tapani Länsiö opiskeli aluksi pianonsoittoa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa, missä hänen opettajansa oli Meri Louhos. Johtuuko suomalaisen musiikkielämän pienuudesta vai persoonien välisestä vetovoimasta, joka tapauksessa Meri Louhos oli Tapanin edesmenneen isän luokkatoveri Käpylän yhteiskoulusta. Lahjakkaat pianistit Erkki Länsiö ja Meri Louhos esiintyivät yhdessä koulun juhlissa ja soittivat muun muassa Beethovenin sinfonioita nelikätisesti.
Viisi vuosikymmentä myöhemmin Meri Louhoksen johdolla opiskeli myös Tapanin oma poika, musiikkitoimittaja Jaani Länsiö.
Nuorisokoulutuksen jälkeen Tapani Länsiö jatkoi Akatemiassa sävellyksen ja teorian koulutusohjelmassa, missä hänen sävellyksen opettajansa oli – jälleen isän opiskelukaveri - Joonas Kokkonen.
Kokkosen jälkeen Länsiö jatkoi sävellysopintojaan myös Jukka Tiensuun ja Paavo Heinisen johdolla. Hän suoritti musiikin teorian diplomin 1988.
Tapani Länsiö alkoi toimia Sibelius-Akatemian tuntiopettajana 1979, ja on toiminut musiikin historian ja teorian lehtorina vuodesta 1993.
1970-1980-lukujen tuulettaja Tapani Länsiö
Jos Erkki Länsiö oli kuulunut 1940-luvun lopulla ryhmään, joka halusi tuulettaa suomalaista musiikkielämää, poikansa Tapani oli yksi Korvat auki –yhdistyksen perustajajäsenistä vuonna 1977. Yhdessä muun muassa sävellyksenopiskelijoiden Eero Hämeenniemen, Esa-Pekka Salosen, Magnus Lindbergin, Kaija Saariahon ja Olli Kortekankaan kanssa Länsiö oli avaamassa ikkunoita eurooppalaiseen modernismiin.
John Cage -tuokio Vanhalla ylioppilastalolla 3.2.1983. Nuoret säveltäjät ja muusikot puhuvat John Cagesta ja esittävät hänen kappaleensa 4’33, Amores ja Living Room Music. Mukana John Storgårds, Kari Kriikku, Eira Ojanen, Esa-Pekka Salonen, Jukka Tiensuu, Olli Kortekangas, Tapani Länsiö, Lauri Otonkoski ja Tuija Hakkila.
Säveltäminen on ollut koko ajan olennainen osa Tapani Länsiön muusikkoutta. Säveltämisestä on lähtenyt kaikki hänen muu toimintansa kuten opettaminen ja kuoronjohtaminen.
– En ole varma, osaanko säveltää. Mutta olen varma, että en osaa olla säveltämättä, Länsiö on todennut itseironiseen tyyliinsä.
Isän ja isoisän tavoin Tapani Länsiö on ottanut kantaa ja vaikuttanut musiikkielämään myös musiikkiarvostelijana. Oltuaan Helsingin Sanomien kriitikkona yli kymmenen vuotta 1987–1999 hän totesi:
– Sama sielu ei voi kritisoida toisten teoksia ja säveltää omia.
Tapani Länsiö on myös mukaansa tempaava puhuja ja eloisa radiopersoona. Hän on tehnyt Yleisradiolle satoja radio-ohjelmia.
– Koen tehtäväkseni kertoa tavallisille kuuntelijoille, että musiikki on vielä paljon enemmän kuin aavistattekaan.
Teekkarikuoron yllättävä kutsu
Kun 1980-luvun puolivälissä Polyteknikkojen Kuorosta otettiin yhteyttä, Tapani Länsiö yllättyi. Perinteikäs otaniemeläinen mieskuoro etsi pitkäaikaiselle johtajalleen Heikki Saarelle seuraajaa.
– Pidin pyyntöä ensin teekkaripilana. Enhän minä sitä ennen ollut johtanut muuta kuin Wärtsilän Helsingin-telakan mieskuoroa. Mutta osoittihan se pyyntö ennakkoluulottomuutta.
Alkoi lähes 20 vuoden yhteistyö, jota Länsiö on pitänyt yhtenä elämänsä hienoimmista hankkeista. Kuoronjohtajana itseoppinut Länsiö johti Polyteknikkojen Kuoroa vuodet 1985–2004 aina kuoron 100-vuotiskonserttiin saakka.
Vuonna 1999 hän joutui harvinaislaatuisen kunnianosoituksen kohteeksi; hän sai oikeuden käyttää teekkarilakkia. Tästä oikeudestaan Länsiö on syystä ylpeä, vaikka lakkiin onkin kirjailtu teksti:
Tuli Länsiö tuli tuli tei,
eikä erkane perkele ei.
Vuosikausia kuorossa käkkinyt on,
kuoron soinninkin Länsiö tukkinut on.
Mitä toivoisin minä muuta.
Samalla kun Länsiö piti PK:lle tiukkaa kuorokuria, nosti hän kuoron osaamisen korkealle tasolle. Länsiön kaudella PK esitti 35 kantaesitystä. 1980-luvun lopulla Polyteknikkojen Kuoroa luonnehdittiin jo Suomen kenties taiturillisimmaksi mieskuoroksi, mitä tuli uuden musiikin esittämiseen.
Vuonna 2002 Länsiö ryhtyi johtamaan PK:n seniorikuoroa Otaniemen kaikua ja toimii sen johtajana edelleen.
Soitellaan – ja laulellaan!
Vuonna 2011 Musiikkitalon hallitus pyysi Tapani Länsiötä kokoamaan talolle oman suuren sinfoniakuoron. Länsiö otti haasteen vastaan, kokosi Musiikkitalon Kuoron ja toimi sen kuoromestarina vuodet 2011–2017.
Tapani Länsiöstä on sanottu, ettei hän kuulu maan hiljaisiin. Itse hän on puolestaan todennut, että pieni provosointi piristää. Milloin hän on tosissaan? Mikä on huumoria? Aina sitä ei voi tietää. Erotessakin hän toivottaa:
– Soitellaan - ja laulellaan!
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Autio, Kalle: Tapani Länsiön tavallisen miehen onnelliset laulut. Yle Elävä arkisto 25.4.2014.
Heiniö, Mikko. Suomen musiikin historia 4. Aikamme musiikki 1945-1993. WSOY. Porvoo 1995.
Lehtinen, Päivi: Miesten laulu henkii luottamusta. Tapani Länsiö 50 vuotta. Helsingin Sanomat 22.10.2003.
Lehtonen, Tiina-Maija & Saulo, Sandra: Väinö Pesola - musiikkielämän sillanrakentaja. Säveltäjä Tapani Länsiö kertoo isoisästään. Musiikin kevät 1918 - kohtaloita sisällissodan Suomessa. Yle Klassinen 25.3.2018.
Lindgren, Minna: Tapani Länsiö. Mieskuoro Sirkat. 1996.
Nummi, Seppo: Matti Rautio. Artikkeli Einari Marvian toimittamassa teoksessa Suomen säveltäjiä II. WSOY. Porvoo 1966.
Rautio, Matti: Einojuhani Rautavaara. Artikkeli Einari Marvian toimittamassa teoksessa Suomen säveltäjiä II. WSOY. Porvoo 1966.
Tiikkaja, Samuli: Säveltäjä Tapani Länsiö talloo tahallaan varpaita. Tapani Länsiö 60 vuotta. Helsingin Sanomat 22.10.2013.
Wikipedia: Tapani Länsiö.
Katso ja kuuntele
Länsiö, Tapani: Elämän lauluja. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo, sol. Gabriel Suovanen, baritoni. Musiikkitalo 19.12.2008.
