Laila Tarpila
Yle
Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu ottaa uuden askeleen urallaan tammikuussa 2022. Silloin Lintu aloittaa Suomen Kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestarina ja heittäytyy päätyökseen oopperan pariin. Ulkomaiset kapellimestarivierailut eivät kuitenkaan pääty. – Kuuntele Soivassa arkistossa Hannu Lintu
– Ooppera on aina ollut minulle tärkeä inspiraation lähde, kertoi Hannu Lintu (s. 13. lokakuuta 1967 Rauma), kun uutinen nimityksestä Kansallisoopperan ylikapellimestariksi julkistettiin toukokuussa 2019.
– Siksi olen innoissani siitä, että monien sinfonisten vuosien jälkeen minulla on mahdollisuus keskittyä yhteen taiteen hienoimmista ja haastavimmista saavutuksista: musiikin, sanan ja näyttämön symbioosiin.
Oopperajohtamiseen Hannu Lintu on saanut kosketuksen monissa maakuntaoopperoissa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa. Ohjelmistoon on kuulunut oopperakirjallisuuden keskeisiä merkkiteoksia ja suomalaista nykyoopperaa, kuten Wagnerin Parsifal ja Mikko Heiniön Käärmeen hetki ja viimeksi Alban Bergin Wozzeck Kansallisoopperassa.
Kolmen vuoden kuluttua Kansallisooppera saa Hannu Linnusta ensimmäisen ylikapellimestarin sitten vuoden 2016. Syksyllä 2016 taiteellisena partnerina aloitti Esa-Pekka Salonen. Kansallisoopperan ensimmäinen ylikapellimestari oli Jussi Jalas ja hänen jälkeensä tointa ovat hoitaeet kapellimestarit Ulf Söderblom (1973–1993), Miguel Gómez-Martínez (1993–1996), Okko Kamu (1996–1999), Muhai Tang (2002–2006), Mikko Franck (2006-2013) sekä Michael Güttler (2013-2016).
Aina innokas keskustelija ja mediapersoona
Suurelle yleisölle Hannu Lintu tuli tutuksi viimeistään silloin, kun Radion sinfoniaorkesterin konsertteja ryhdyttiin lähettämään suorina lähtyksinä televisiossa. Sittemmin Ylen kanavamuutosten myötä suorat lähetykset ovat siirtyneet nettiin, mutta televisiossakin konsertteja nähdään yhä tallenteina.
Ylen musiikkitoimittajille ja radionkuuntelijoille Lintu oli tuttu jo ennen kuin hänet nimitettiin RSO:n ylikapellimestariksi 2013, sillä innokkaaksi ja osaavaksi keskustelijaksi tiedetty Hannu Lintu kuultiin puhumassa milloin kapellimestarititaaneista Furtwängleristä, Toscaninista tai Karajanista, milloin Sibeliuksesta, Stravinskystä tai Lutoslawskista.
Hyppy kapellimestarin korokkeelta mediakasvoksi on sujunut häneltä luonnostaan.
Kaikki Hannu Linnun Musiikkitalossa johtamat RSO:n konsertit löytyvät Areenasta. Katso konsertti tuoreimmasta päästä, 27. syyskuuta 2019:
Löydä kaikki Radion sinfoniaorkesterin konsertit Areenasta RSO Musiikkitalossa
Hannu Lintu on unelma-ammatissa
Hannu Lintu aloitti pianonsoiton viisivuotiaana ja sellonsoiton kahdeksanvuotiaana. Kun Rauman lyseon musiikkiluokka ja ylioppilaskirjoitukset olivat ohi, hän aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa pianolla ja sellolla. Jorma Panulan kapellimestariluokalla Lintu aloitti opiskeltuaan sitä ennen johtamista Atso Almilan johdolla.
Vain 27-vuotiaana Hannu Lintu valittiin Turun kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi, minkä jälkeen hän siiryi Helsingborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi. Ylikapellimestarikiinnityksiä seurasi muutama vuosi freelancer-kapellimestarina ja ennen Radion sinfoniaorkesteria Lintu johti neljä vuotta Tampere Filharmoniaa.
– Kapellimestarina olen unelma-ammatissani. Orkesterit, teokset ja maat vaihtuvat, mutta työ pysyy.
Kapellimestarin työt vievät milloin Pariisiin, Montrealiin, Detroitiin tai Bostoniin ja välistä kotimaasta päinvastaiseen suuntaan Singaporeen ja Tokioon. Oopperapestin alkaessa vierailut ympäri maailmaa jatkuvat.
Pitkiä konserttimatkoja ulkomaille Lintu ei koe rasittavina. Päin vastoin kun on aika nousta lentokoneeseen, alkaa rentoutuminen, sillä pitkällä lennolla voi keskittyä vain omiin ajatuksiinsa.
– Haaveilu ei ole minun tapaistani, Hannu Lintu sanoo. Olen tyytyväinen, mutta eniten pelkään tyytymistä. On tärkeää, että kehitykseni ei pysähdy.
– Jos joskus olisi tilaisuus vähän relatakin, en uskalla koska pelkään että se jää päälle.
"Hannulla on ääntä ja mielipiteitä"
– Minä täräytän mielipiteeni ja vaadin nopeaa toimintaa, Hannu Lintu on todennut luonteestaan. Minun piireissäni räjähdetään rankasti, mutta riidat unohdetaan saman tien ja jos niihin palataan, niitä vähätellään.
Yksityiselämässä Hannu räjähtelyihin on tottunut Pekka Mattila, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori, jonka kanssa yhteistä elämää on takana jo yli neljätoista vuotta.
– Hannulla on ääntä ja mielipiteitä, on Pekka todennut.
Kerran Istanbulin matkalla heillä oli vääränlainen huone.
– Pekka kävi viisi kertaa respassa selittämässä kohteliaasti, että tämä ei vastaa tilausta. Minusta se oli vain turhaa yläluokkaista kitinää.
Niinpä Hannu lähti asialle.
– Hannu raivosi hetken ja parempi huone löytyi. Joskus toimii toisen tyyli, joskus toisen. Yhdessä olemme aika lyömätön kombo, kertoo Pekka Mattila.
– Hannu on sivistyneempi kuin minä, monipuolisesti lukenut ja perehtynyt monenlaisiin elämänalueisiin. Hannun huumori on parasta. Joskus nauran Hannun jutuille niin että palleaan sattuu.
Taiteenkeräily on peräisin kotoa
Hannu Lintu syntyi vanhempiensa Lilja ja Johannes Linnun ainoaksi lapseksi.
– He olivat erikoinen, mutta toimiva pari. Isä oli Karjalan evakoita ja äiti alkuperäinen raumalainen, mutta heidän luonteensa menivät tässä suhteessa aivan ristiin. Isä ei ollut lainkaan karjalaisen iloinen vaan hyvin hiljainen ja pohdiskeleva eikä äiti ollut satakuntalaisen jäyhä vaan iloinen ja lämmin ihminen.
Hannu Linnun äiti Lilja toimi valokuvaajana Rauma-Repolalla ja isä työskenteli samassa yhtiössä sähköinsinöörinä. Taidetta ja musiikkia perheessä harrastettiin pienimuotoisesti. Kotona oli muutama levy klassista musiikkia, mutta aina kun äiti sai kerättyä ylimääräistä rahaa, hän osti kotiin taidetta. Taiteenkeräily on sittemmin jatkunut Hannu Linnun elämässä.
Hannun ja Pekan tyylikäs koti Bulevardilla, vanhan kerrostalon pihalla sijaitseva piharakennus, on kuin omakotitalo Helsingin keskustassa. Kodissa asustaa myös pietarilainen löytökoira Shurik, joka on enemmän Hannun kuin Pekan koira.
Koiranhoidon salaisuus kiireisen pariskunnan elämässä on exel, paljastaa Pekka Mattila. Joka sunnuntai kalenteriin kirjataan kumpi hoitaa ulkoilutukset ja ruokinnat tulevalla viikolla. Matkoihin liittyvät hoitojärjestelyt sovitaan pidemmällekin tulevaisuuteen.
Hannu Linnulle myönnettiin Suomi-palkinto 2017. Lisäksi hänen johdollaan tallennettu Radion sinfoniaorkesterin ja viulisti Christian Tetzlaffin Bartókin viulukonserttojen levytys sai merkittävän brittiläisen Gramophone-musiikkijulkaisun palkinnon 2018. Viime vuonna Linnun ja RSOn äänite Lutoslawskin sinfonioista sai vielä Emma-palkinnon.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Gustafsson, Miia; Kaskinen, Miikka: RSO:n jättävä ylikapellimestari Hannu Lintu: "En ilmoittaisi lähdöstä, jos minulla ei olisi suunnitelmia". Yle Uutiset 12.4.2019.
Hautala, Harri: Miksi Suomesta tulee niin paljon hyviä kapellimestareita? Raumalaislähtöinen Hannu Lintu nostaa selitykseksi kansanluonteen. Satakunnan Kansa 12.10.2017.
Raivio, Leena: Hannu Lintu: Henkinen voima on suurempi kuin tekninen taito. Apu-lehti 31.5.2019.
Valto, Sari: Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja. Kuusi kuvaa kapellimestari Hannu Linnun elämästä. Yle 4.5.2019.
Wirtavuori, Sanna: Ylikapellimestari Hannu Lintu puolisostaan: ”Pekka on kumppani, jonka kanssa pystyy keskustelemaan”. Anna-lehti 13.8.2016.
Hannu Lintu Kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestariksi. Suomen Kansallisooppera 9.5.2019.
Hannu Lintu. Kotisivut.
Suomen sinfoniaorkesterit ry
Muokattu 16.10.2019: Lisätty Hannu Linnulle myönnetty Suomi-palkinto ja levypalkinnot.
