Säveltäjä Einojuhani Rautavaara paini mahtavien enkeleiden kanssa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Einojuhani Rautavaarasta. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Einojuhani Rautavaarasta. Kuva: Lassi Rajamaa Einojuhani Rautavaara

Julkaistu 09.10.2019 - 07:30. Päivitetty 01.02.2023 - 13:12

Einojuhani Rautavaarasta tuli 1980–1990-luvuilla Suomen kansainvälisesti tunnetuin säveltäjä Jean Sibeliuksen jälkeen. Tie säveltäjäksi ei ollut kuitenkaan helppo eikä itsestään selvä. Nuori Rautavaara oli taitava ja ahkera säveltäjä, mutta oman äänensä hän löysi vasta 1970-luvulla. – Kuuntele Soivassa arkistossa Einojuhani Rautavaara

Einojuhani Rautavaara (1928–2016) on herättänyt huomiota paitsi sävellyksillään myös dramaattisella yksityiselämällään. Rautavaaran ensimmäinen myrskyisä avioliitto laulajatar Mariaheidi Suovasen sisälsi sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Toisen avioliittonsa Rautavaara solmi 1984 Sinikka Koiviston kanssa. Morsian oli säveltäjää 29 vuotta nuorempi.

Rautavaara on kertonut avoimesti yksityiselämän merkityksestä sävellystyölleen, ja on korostanut varsinkin toisen avioliittonsa tasapainottavaa vaikutusta sekä omalle luonteelleen että säveltämiselleen.

Onnellinen lapsuus kanttorin poikana Kalliossa

Einojuhani Rautavaara syntyi 9. lokakuuta 1928. Hänen isänsä oli Kallion kirkon kanttori, baritoni Eino Rautavaara, joka oli tehnyt jo huomattavan uran ooppera- ja liedlaulajana.

Eino Rautavaara oli kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Hän oli tullut muusikoksi Helsinkiin samoihin aikoihin kuin liedpartnerinsa Oskar Merikanto, joka työskenteli urkurina Helsingin Johanneksen kirkossa.

Eino Rautavaara eli pitkään poikamiehenä kunnes tapasi nuoren lääkärin Elsa Teräskelin. Kun pariskunta solmi avioliiton 1927, Eino oli 51-vuotias ja Elsa 29-vuotias. Seuraavana vuonna he saivat pojan, jolle antoivat nimeksi Eino Juhani.

Einojuhani vietti lapsuutensa 1930-luvulla Kalliossa. Myöhemmin hän kuvasi aikaa onnelliseksi. Vanhemmat olivat töissä, joten hän sai vapaasti tulla ja mennä.

Einojuhani oli jo lapsena haaveilijaluonne. Isä yritti saada häneen kuria ja järjestystä muun muassa ilmoittamalla hänet partioon. Einojuhani huomasi pian partiossa, ettei hänellä ollut minkäänlaisia johtajan ominaisuuksia. Tämä asia ei muuttunut hänessä myöskään vuosien mittaan.

Einojuhani oli koulussa keskiverto-oppilas. Vaikka isä oli muusikko, poika osoitti vain laimeaa kiinnostusta musiikkia kohtaan. Einojuhani laitettiin pianotunneille Wenny Rautavaaralle, mutta hänen edistymistään ei erityisemmin seurattu eikä häntä viety konsertteihin tai oopperaan.

Einojuhani Rautavaara pienenä poikana isänsä ja äitinsä kanssa. Einojuhani Rautavaara isänsä ja äitinsä kanssa. Kuva: Museovirasto-Musketti - Pietisen kokoelma Einojuhani Rautavaara,Eino Rautavaara,Elsa Teräskeli

Lapsuus loppui sotaan

Einojuhanin onnellinen lapsuus loppui 10-vuotiaana elokuussa 1939, kun hänen isänsä kuoli haimasyöpään. Isän kuolema oli järkytys nuorelle äidille ja Einojuhanille. Tunnelmaa synkensi pelko lähestyvästä sodasta.

Sodan syttyessä Elsa Rautavaara määrättiin lääkäriksi Kurikkaan, josta vakituinen kunnanlääkäri oli joutunut rintamalle. Einojuhani lähetettiin Helsingistä Maikki-tätinsä kanssa pommituksia pakoon Mäntsälään. Helmikuussa 1940 äiti järjesti Einojuhanille paikan Ruotsin Luulajaan, piispa Bengt Jonzonin perheeseen.

Talvisodan jälkeen huhtikuussa Einojuhani palasi Helsinkiin, missä äiti yritti palauttaa elämän entisille raiteilleen. Einojuhani aloitti pianotunnit uudelleen ja sai opettajakseen säveltäjä Helvi Leiviskän. Hän jatkoi myös oppikoulua Helsingin normaalilyseossa. Armas Maasalo laski hänen musiikin numeronsa 7:ään ja se jäi numeroksi myös Einojuhanin päästötodistukseen.

Jatkosodan syttyessä Elsa Rautavaara komennettiin jälleen kunnanlääkärien sijaiseksi, ensin Harjavaltaan ja sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle Pulkkilaan. Aina kun mahdollista, Einojuhani vietti aikaa äitinsä kanssa, mutta koulua hän kävi Helsingissä.

Elsa Rautavaara uupui lääkärin tehtävässä Pulkkilassa. Hän haki apua lääkärinlaukustaan ja teki töitä morfiinin voimalla. Elsan lääkärisisko Hilja huomasi sisarensa lääkkeiden väärinkäytön. Elsa lähetettiin Kauniaisten parantolaan. Parantolajakson jälkeen Elsa määrättiin ensin Kiljavalle ja sitten Ouluun.

Elsa Rautavaara kuoli uupumukseen huhtikuussa 1944. Uupumusta vahvistivat vieroitusoireet, sillä lääkärit eivät suostuneet määräämään hänelle vierotusoireisiin morfiinia.

Äidin kuoleman jälkeen Hilja Teräskeli otti Einojuhanin hoidettavakseen. Äidin sisaresta tuli pojalle uusi äiti, Hilja piti pojasta huolta pitkälle aikuisuuteen asti.

Säveltäjä Einojuhani Rautavaara vuodelta 1974. Lehdistökuva Einojuhanin toimittamaa Aikamme musiikkia -ohjelmaa varten. Einojuhani Rautavaara år 1974. Kuva: Håkan Sandblom / Yle Einojuhani Rautavaara

Päämäärä löytyy

Sodan jälkeen Einojuhani asui ensin toisen tätinsä Maikki Teräskelin luona Mechelininkadulla, sillä Hilja oli komennuksella vuoteen 1945.

Oppikoulun kuudennen luokan Einojuhani aloitti Turun klassillisessa lyseossa. Hän oli muuttanut Turkuun, sillä Hilja Teräskeli oli nimitetty Turun yliopiston silmätautiopin professoriksi. Syyskuussa 1945 Hilja oli kuitenkin yhä sotasairaalakomennuksella. Niinpä 17-vuotias Einojuhani asui koko syyskauden yksin hotellissa uudessa kotikaupungissaan.

Turussa yksin ollessaan Einojuhani innostui Sulho Rannan toimittamasta kirjasta Sävelten mestareita, joka sisälsi säveltäjien elämäkertoja. Elämäkertoja lueskellessaan hän innostui ajatuksesta, että elämästä voisi rakentaa täysin omansa.

Einojuhani päätti, että hänestä tulee säveltäjä. Päätöksen toteuttaminen näytti tosin hyvin epätodennäköiseltä. Hän ei ollut säveltänyt koskaan mitään eikä hän pianonsoittonsakaan ollut edistynyt alkeisharjoituksia pidemmälle.

Nyt oli aika ottaa musiikki tosissaan. Einojuhani löysi pianonsoiton opettajakseen turkulaisen Astrid Joutsenon. Joutseno salli oppilaansa tutustua pianokirjallisuuteen laajasti ja antoi soitettavaksi aivan liian vaikeita teoksia. Syksyllä 1945 Einojuhani aloitti myös laulutunnit.

Rautavaara otti yhteyttä isänsä ystävään Arvo Laitiseen, joka opetti musiikinteoriaa Sibelius-Akatemiassa. Laitinen suostui ottamaan Einojuhanin yksityisoppilaakseen.

Kun nuori Rautavaara oli löytänyt itselleen päämäärän, myös koulunkäynti alkoi maistua. Heti ensimmäisenä Turun vuotenaan hän oli luokkansa priimus. Musiikin ohella Rautavaaraa kiinnosti historia ja hän mietti myös tutkijaksi ryhtymistä.

Ensimmäisiin sävellyksiinsä Rautavaara sai vaikutteita Debussyltä. Hän osallistui 1946 Suomen teiniliiton järjestämään sävellyskilpailuun ja voitti teoksillaan sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. Kilpailun tuomareina toimivat Sulho Ranta, Taneli Kuusisto ja Tauno Pylkkänen.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Einojuhanin tähtäimessä oli Sibelius-Akatemia. Hilja ei vastustellut, vaikka olisi mieluummin halunnut Einojuhanin opiskelevan lääketiedettä. Täti vaati kuitenkin Sibelius-Akatemian lisäksi yliopistotutkintoa, joten Einojuhani kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskelemaan musiikkitiedettä.

Einojuhani pääsi Sibelius-Akatemiaan, mutta harmikseen hänet hyväksyttiin piano-oppilaaksi.

Taidot karttuvat, myös sosiaaliset

Sibelius-Akatemiassa Einojuhani kohtasi heti sellaiset pianotaiturit kuin Joonas Kokkosen ja Einar Englundin ja tajusi omien taitojensa vähäisyyden.

Opiskelun alussa myös Rautavaaran erakkoluonne vaikeutti ystävyyssuhteiden solmimista. Akatemian pienissä piireissä hän alkoi kuitenkin oppia sosiaalisia taitoja. Älykkäänä, tummana ja komeana hänestä tuli erityisen suosittu tyttöjen keskuudessa.

Keväällä 1950 Rautavaara ryhtyi kirjoittamaan musiikkikritiikkejä Ylioppilaslehteen, josta hänet napattiin pian Ilta-Sanomiin. Rautavaara jatkoi Ilta-Sanomien musiikkikriitikkona vielä 1960-luvulla ja teki töitä myös vapaana toimittajana Yleisradiolle.

Vuonna 1950 Rautavaara ryhtyi myös säveltämään, vaikka hän ei ollut saanut varsinaista sävellyksen opetusta. Hänen sävellysmetodinsa oli kokeileminen. Hän ideoi, kokeili, otti vaikutteita esikuviltaan ja sävelsi.

Vihdoin opastusta säveltämiseen

Vuonna 1951 Einojuhani Rautavaara pääsi Akatemiassa Aarre Merikannon sävellysoppilaaksi. Kansanmusiikista tuli nyt pysyvä tyylillinen ainesosa Rautavaaran tuotannossa. Erityisesti sen vaikutuksen voi kuulla kahdessa varhaisessa menestysteoksessa pianosarjassa Pelimannit vuodelta 1952 ja 1953 sävelletyssä teoksessa A Requiem in Our Time. Teos on rakkaudentunnustus ja muistokirjoitus säveltäjän äidille.

A Requiem in Our Time on sävelletty Yhdysvalloissa Cincinnatissa järjestettyyn sävellyskilpailuun. Merikanto yllytti oppilaansa Rautavaaran ja Usko Meriläisen osallistumaan kilpailuun. Suureksi ihmeekseen Rautavaara voitti kilpailun.

Sibelius valitsee Rautavaaran

Tammikuussa 1955 Rautavaara suoritti loppuun asepalveluksen ja helmikuussa hän oli jo Wienissä opiskelemassa. Toukokuussa Wieniin saapui sähke Jean Sibeliuksen vävyltä. Kapellimestari Jussi Jalas kirjoitti, että Sibelius ehdotti Einojuhanille Koussevitzky-stipendiä. Stipendi oikeutti osallistumaan kuuden viikon kesäkurssille Yhdysvalloissa Tanglewoodissa.

Stipendi oli Koussevitzkyn-säätiön 90-vuotissyntymäpäivälahja Sibeliukselle. Stipendiin kuului myös jatko-optio lukukaudesta Juilliard-musiikkikoulussa New Yorkissa, ja syksyllä Rautavaara aloitti opinnot New Yorkissa.

Einojuhanin ja Mariaheidin huojuva liitto

Einojuhani Rautavaara tapasi ensimmäisen vaimonsa Mariaheidi Suovasen vuonna 1959. Tunnettu laulajatar tarvitsi kavaljeerin Suomen kulttuurirahaston 20-vuotisjuhlagaalaan ja pyysi Einojuhania seurakseen.

Siis täysin tuntematon naishenkilö soittaa minulle, Rautavaara muisteli tapahtumaa lähes puoli vuosisataa myöhemmin.

Einojuhani oli toimittanut Mariaheidille säveltämiään lauluja, joten hän oli tietoinen laulajattaren taidoista. Mariaheidi puolestaan oli pannut Einojuhanin merkille jo Turussa, missä he olivat opiskelleet samalla piano-opettajalla Astrid Joutsenolla.

Einojuhani vastasi myöntävästi Mariaheidin kutsuun. Hän kertoi myöhemmin, ettei ollut erityisemmin ihastunut Mariheidiin, mutta vietti yön tämän kanssa. Pian Mariaheidi ilmoitti olevansa raskaana.

Einojuhanin ja Mariaheidin suhde oli alusta alkaen täynnä mustasukkaisuutta, manipulointia ja väkivaltaa. Pariskunta meni naimisiin. Pian häiden jälkeen Mariaheidi kertoi saaneensa keskenmenon.

Vuonna 1960 Rautavaarat saivat pojan, Markojuhanin ja 1968 heille syntyi toinen poika Olof. Myös Mariaheidin vuonna 1952 syntynyt tytär Yrja suhteesta Yrjö Kilpiseen kuului perheeseen.

Einojuhani ja Mariaheidi Rautavaaran suhde oli täynnä henkistä väkivaltaa ja joskus väkivalta muuttui myös fyysiseksi. Erään riidan päätteeksi Einojuhani löi vaimoaan kirveellä, Mariaheidi selvisi iskusta kuitenkin hengissä. Välillä Mariaheidi joutui viettämään aikoja mielisairaalassa.

Rautavaarojen avioliitto jatkui aina vuoteen 1982.

Säveltäjä löytää äänensä

Myrskyisän yksityiselämän keskellä 1970-luvulla alkoi Einojuhani Rautavaaran kultakausi säveltäjänä. Einojuhani pakeni vaikeuksia säveltämiseen ja eristäytyi sosiaalisesti.

Hän opetti Sibelius-Akatemiassa sävellystä ja 1970-luvulla hänen oppilaitaan olivat muun muassa Kalevi Aho, Esa-Pekka Salonen, Olli Mustonen ja Olli Kortekangas.

Einojuhani Rautavaara kokeili säveltäjänä monia tyylejä. Hän aloitti uusklassikkona, siirtyi 1950- 1960-lukujen kuluessa kohti sarjallisuutta ja dodekafoniaa. 1970-luvulta lähtien hänen tyylissään modernismi yhdistyi mystiseen romantiikkaan.

Mieltymyksestä tonaalisuuteen syntyi 1970-luvun alussa ehkä hänen rakastetuin teoksensa Cantus arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille. Rautavaara sävelsi teoksen alunperin Oulun yliopiston ensimmäiseen promootioon.

Lataa

Rakkaus Siniin toi onnen ja vapauden

Vuonna 1982 Sibelius-Akatemian rehtori Ellen Urho pyysi Rautavaaraa mukaan kansainvälisen musiikkikasvatusjärjestön ISME:n maailmankongressiin Bristoliin, missä Tapiolan kuoro esitti hänen kuoro-oopperansa Marjatta matala neiti. Bristolin matkalla Einojuhani Rautavaara löysi Sinikka Koiviston eli Sinin, joka oli esiintynyt teoksen solistina jo kantaesityksessä 1977.

Sini oli tutustumisen aikaan 24-vuotias musiikinopiskelija. Einojuhani oli hänelle tuttu, sillä säveltäjä oli esittänyt usein kuoro-oopperassa kertojan osan. Sini oli ottanut myös laulutunteja Mariaheidiltä ja odottaessaan tunnin alkamista Rautavaarojen Westendin kodin eteisessä joutunut kuulemaan heidän riitelyään.

Bristolissa Einojuhani rakastui Siniin ja pyysi matkalta palattua tätä treffeille. Seurasi pitkiä salaisia kävelyretkiä, kunnes suhde paljastui Mariaheidille.

Rautavaarat erosivat 1982, ja Einojuhani solmi uuden avioliiton Sinin kanssa 1984. Einojuhani Rautavaara on kertonut, että Sinin kanssa hän sai kokea uuden onnen ja että hänen sävelkielensä vapautui.

Kansainvälisesti tunnettu säveltäjä

Einojuhanin Rautavaara sävellystuotanto on laaja. Rautavaara oli paitsi taitava säveltäjä myös taitava kirjoittaja ja hän on kirjoittanut useimpien oopperoittensa libretot itse.

Rautavaara oli erityisen tuottelias 1990-luvulla, jolloin syntyi kolme oopperaa, kolme sinfoniaa, kaksi konserttoa ja muutamia kamarimusiikkiteoksia.

Enkelten maailma alkoi olla myös yhä enemmän läsnä Rautavaaran teoksissa. Die Erste Elegie perustuu Rainer Maria Rilken runoihin. Rautavaara pystyi hyvin eläytymään runoihin, joissa enkeli oli kauhistuttava hahmo, sillä ollessaan 7-8-vuotias Einojuhani oli nähnyt toistuvasti saman painajaisen. Unessa harmaa, mahtava, äänetön olento lähestyi häntä ja sulki syleilyynsä, niin että hän pelkäsi tukehtuvansa.

Kamppailin henkeni edestä, kuten enkelin kanssa kuuluikin painia, kunnes heräsin, Rautavaara on kertonut.

Kymmenien taisteluiden jälkeen hän oppi antautumaan olennon vietäväksi ja tulemaan osaksi sitä. Oivalluksen myöten painajaiset hävisivät.

Rautavaaran ensimmäinen enkeliaiheinen orkesteriteos Angels and Visitations syntyi 1970-luvun lopulla. Teoksen musiikilliset käänteet osoittivat, etteivät Rautavaaran enkelit olleet valkosiipisiä pikkutyttöjä vaan hurjia olentoja. Mystiikka ja unimaailma kiinnostivat säveltäjää yhä enemmän. Rautavaaran musiikilliseen mytologiaan kuuluivat lukuisat yksisarviset ja Neitsyt Maria -inkarnaatiot.

Enkeliteema jatkui sinfonialla Angel of Lights. Sinfonia ja Ondine-levy-yhtiön markkinointikamppanja olivat tehokkaita, ja Rautavaarasta tuli huomattavaa kansainvälistä tunnustusta nauttiva säveltäjä.

Kuoleman läheisyys

Vuonna 2004 säveltäjän aortta repesi, ja hänelle jouduttiin tekemään pikaisesti vaativa sydänleikkaus.

Samana vuonna Mariaheidi Rautavaara menehtyi syöpään. Vakava sairastuminen ja entisen puolison kuolema saattoivat Einojuhanin uudelleen yhteyteen lastensa kanssa.

Sydänleikkauksen jälkitaudit vaivasivat Rautavaaraa, mutta hän jatkoi säveltämistä pitkälle 2000-luvun puolelle. Hän kuoli 27. heinäkuuta 2016.

Lue Einojuhani Rautavaaran serkun laulajatar Aulikki Rautawaaran syntymäpäivätarina 2.toukokuuta

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.