Sandra Saulo
Yle
Pekka Kuusisto on toistaiseksi ainoa suomalainen, joka on voittanut Kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun. Vuoden 1995 kilpailuvoiton jälkeen Kuusisto on onnistunut luomaan loistavan kansainvälisen solistiuran ja esiintynyt maailman parhaiden orkestereiden kanssa. Musiikillisten raja-aitojen rikkominen kuuluu Kuusiston vahvoihin tunnusmerkkeihin.
Samalla kun Pekka Kuusisto (s. 7. lokakuuta 1976, Espoo) on edennyt kansainvälisen solistin urallaan, uteliaana ihmisenä hän on tutustunut eri musiikin lajeihin niin että pystyy soittamaan viululla mitä tahansa. Viime vuosina hän on ryhtynyt myös johtamaan orkestereita ja yksi lisäjuonne uralle on tullut säveltämisestä.
Vahvalla karismallaan Pekka Kuusisto pystyy tempaamaan yleisön mukaansa. Kun vielä kommunikointi on Kuusistolle tärkeää, esimerkiksi hänen encore-numerostaan Lontoon Proms-juhlilla 2016 tuli menestys. Tšaikovskin viulukonserton esityksen jälkeen Pekka Kuusisto laulatti tuhatpäisellä yleisöllä kansanlaulun Minun kultani kaunis on säestäen yleisöä viulullaan. Esitystä on katsottu YouTubessa satojatuhansia kertoja.
Pekka ja Jaakko – Jaakko ja Pekka
Pekka Kuusiston uran alkuvaiheita on vaikea kuvailla ilman hänen kaksi vuotta vanhempaa isoveljeään Jaakkoa. Viulistinura alkoi kylki kyljessä Jaakon kanssa. Viulutunneille hän meni 3-vuotiaana. Veljesten ensimmäinen viuluopettaja oli Géza Szilvay Itä-Helsingin musiikkiopistossa.
Itä-Helsingin musiikkiopiston opetukseen kuului olennaisena osana soittaminen Helsingin juniorijousissa eli Junkkareissa kuten sitä tuttavallisesti kutsuttiin. Opetukseen kuului myös osallistuminen Viuluviikarit musiikkimaassa -televisiosarjan kuvauksiin.
Sibelius-Akatemiaan veljekset siirtyivät vuonna 1983 edelleen Géza Szilvayn oppilaina, ja kaksi vuotta myöhemmin he aloittivat opinnot professori Tuomas Haapasella. Sonaattikirjallisuutta he opiskelivat viulutaiteilija Pekka Karin kanssa.
Veljeksistä puhuttaessa on vaikea olla mainitsematta myös koko heidän muusikkosukuaan. Veljesten isoisä on säveltäjä Taneli Kuusisto, heidän isänsä on säveltäjä Ilkka Kuusisto ja poikien äiti Marja-Liisa on ollut pianonsoitonopettaja.
Ainoa suomalainen Sibelius-viulukilpailun voittaja
Vuonna 1992 Kuusiston perhe muutti Yhdysvaltoihin, jossa pojat aloittivat opinnot Indianan yliopiston musiikkikoulussa. Opettajina oli aviopari Miriam Fried ja Paul Biss. Opiskelu heidän johdollaan kesti viisi vuotta.
Tammikuussa 1995 kun Pekan opinnot olivat vielä kesken, hän voitti sekä Kuopion viulukilpailun että Jean Sibelius -viulukilpailun. Jaakko taas oli voittanut edellisen Kuopion viulukilpailun 1989.
– Finaalipaikan saavuttaminen tuntui kovassa seurassa aika utopistiselta. Mutta kun finaaliin oli päästy, Pekka sai hirmuisen hyvän vaihteen päälle. Sibeliuksen konsertto oli Pekalta suomalaiskansallinen rutistus, vähän kuin Virén olympialaisissa: nyt mennnään! Sen esityksen jälkeen en ollut enää hirmuisen hämmästynyt siitä, että Pekka sai ensimmäisen palkinnon, Ilkka Kuusisto on muistellut.
Pekka itse näyttää kuvissa ja videolla hyvin yllättyneeltä.
– Taisin pitää voittoa mahdollisena. Osasin päätellä, että kun finaalivedot olivat menneet tosi hyvin, niin ymmärsin, että joku mahdollisuus voittoon olisi, mutta olihan se siis hurja hetki.
Jo opiskeluaikana Yhdysvalloissa Pekka Kuusiston opettaja Miriam Fried ihmetteli, mikä Pekan soitossa oli erilaista kuin muiden viulistien. Kun opettaja kuuli hänen soittavan jazzia, hän alkoi ymmärtää. Pekalle asioiden pitäminen avoimena ja improvisointi, siis kommunikointi muiden muusikoiden kanssa oli tärkeää.
– Kun keskustelimme asiasta opettajani kanssa, tajusin, että tämä kyky on ehkä parasta mikä minulla on, kyky improvisoida. Ryhdyin käyttämään sitä yhä enemmän ja aloin tehdä musiikkia yhä kokeilevammissa yhtyeissä, Pekka Kuusisto on kertonut.
Taiteilija löytää itsensä
Voittonsa jälkeen Pekka Kuusisto aloitti konsertoinnin huippuorkestereiden solistina maailmalla. Maine taitavasta suomalaisviulistista kiiri niin, että toukokuussa 2000 Pekka Kuusisto oli Classic CD -lehden sadan kuumimman nuoren muusikkonimen joukossa.
Vaikka solistina soittaminen oli ollut Pekan tavoite, hän kaipasi vastapainoksi kamarimusiikkia. Isojen salien ohelle hän haki omituisia soittopaikkoja.
Kansanmusiikin ja JPP -kansanmusiikkiyhtyeen tavan soittaa Pekka Kuusisto löysi jo 1990-luvun lopulla ja ihastui pelimannien tapaan esiintyä. Hän piti myös soiton rouheammasta soundista.
– Mietin lähinnä oman soittamiseni mielekkyyttä, Pekka sanoo ja kertoo löytäneensä kansamusiikista uudelleen innon soittaa ja merkityksen omalle toiminnalleen.
Kiinnostus muita musiikkigenrejä kohtaan synnytti monenlaisia kokoonpanoja. Ensimmäisessä, Hemma Beast -kokoonpanossa soittivat pianoa Lenni-Kalle Taipale, kitaraa Marzi Nyman, perkussioita Tatu Ferchen, rumpuja Markus Poussa ja bassokitaraa Timo Tuppurainen.
Jazzia Pekka Kuusisto soitti Trio Töykeiden kanssa, sähköviulua Don Johnsson Big Bändissä ja kansanmusiikkia ja jazzia sekoitettiin Luomu Playersissä. Anna-Mari Kähärän Orkesterissa irroteltiin improvisaatiolla.
– Anna-Marin bändi oli hieno siinä mielessä, että hän pakotti meidät kaikki bändijäsenet laulamaan, Pekka on kertonut.
Innostus monenlaiseen vanhaan musiikkiin on antanut myös perspektiiviä.
– Se on auttanut soittimen käsittelyssä ja soittamisessa, vapauttanut minut laulamaan ja vapauttanut esiintymistilanteitani.
Perinteet velvoittavat – vai onko monipuolisuus geeneissä?
Muumioopperan säveltäminen oli Ilkka Kuusistolle merkittävä siinä mielessä, että silloin musiikin monitoimimies alkoi pitää itseään säveltäjänä.
Pekka Kuusisto on pitänyt itseään lähinnä viulistina, mutta hänellekin muumit tulivat vastaan säveltämisen yhteydessä. Hän on säveltänyt helmikuussa 2019 ensiesityksensä saaneen suomalais-brittiläisen animoidun Muumilaakso-sarjan musiikin yhdessä Samuli Kosmisen kanssa.
Pekka Kuusisto on ryhtynyt myös orkesterinjohtajaksi. Alun perin sen takia, että hänen soittokätensä tarvitsi lepoa, mutta sittemmin johtamisesta on tullut myös vakavampaa.
Vuodesta 2016 lähtien Pekka Kuusisto on toiminut Australian kamariorkesterin ACO Collectiven taiteellisena johtajana sekä minnesotalaisen Saint Paul -kamariorkesterin taiteellisena partnerina. Norjalaisen kamariorkesterin päävierailija hän on ollut vuodesta 2018 ja vuodesta 2019 Mahler-kamariorkesterin taiteellinen partneri sekä Deutsche Kammerphilharmonie Bremenin ”Artistic Best Friend”.
Taiteellisen työskentelyn keskiössä on Kuusistolla on ollut kamarimusiikillinen yhtyesoitto orkestereiden kanssa ilman varsinaista kapellimestaria, vaikka Skotlantilainen kamariorkesteri halusikin Pekka Kuusiston mieluummin johtamaan kuin soittamaan.
– Olen koko aikuisikäni pilaillut niiden soittajien kustannuksella, jotka luulevat pystyvänsä ryhtymään kapellimestareiksi tuosta noin vaan. Mutta johtaminen on lumoavaa ja addiktoivaa, Pekka kertoo ja lisää, että addiktoivaksi homman tekee valta, mutta johtaessa joutuu hyväksymään sen, ettei ole osa soittajaperhettä.
– On turhauttavaa, kun ei itse pysty tuottamaan ääntä. Samalla tiedän, että kapellimestari voi tappaa orkesterin sisäisen elämän, jos soittajat lakkaavat kuuntelemasta toisiaan.
Pekka Kuusiston rakkaus kamari- ja kansamusiikkiin näkyi myös tämän vuoden Proms-festivaaleilla. Hän ei esittänyt Sibeliuksen viulukonserttoa ihan tavallisesti vaan mukana oli viisi kansanmuusikkoa. He soittivat ennen konserttoa kansanmusiikkia, jota Sibelius on mahdollisesti käyttänyt sävellystyönsä pohjana.
Maailma paranee parantamalla
Kun Helsingin Sanomien toimittaja Vesa Sirén haastatteli Pekka Kuusistoa viime Jean Sibelius -kilpailun yhtyedessä, esille nousi sosiaalinen media ja erityisesti se, että moni muusikko käyttää sosiaalista mediaa “pysyäkseen pinnalla.” Toimittajan tuumattua, että ei kai tämä ole koskaan ollut Pekan ongelma, tämä vastasi sarkastisesti:
– Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta joskus ajattelen joitakin muita kuin vain itseäni.
Toimittuaan Meidän festivaalin taiteellisena johtajana lähes kahdenkymmenen vuoden ajan, vuoden 2017 festivaaleille Kuusisto päätti tehdä ohjelmiston perustuen ainoastaan naisten säveltämiin teoksiin.
Tänä vuonna festivaalia johti Kamus-kvartetti, mutta Pekka Kuusisto oli mukana soittamassa. Espoon Sellosalin konsertissa Camille Saint-Saënsin Fantasiasarja sai uudenlaisen ympäristötietoisen kontekstin. Ikävä kuvamateriaali konsertissa oli suunnattu lähinnä aikuisyleisölle.
– Lapset ovat jo ymmärtäneet ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ihmisen vastuun, Pekka kertoo musiikkilehti The Stradin haastattelussa.
Viime vuonna Pekka Kuusisto teki ympäristöjärjestö Greenpeacen kanssa musiikkivideon Elegy for the Forest, jossa kiinnitetään huomio metsähakkuisiin.
Miten Yhdysvalloissa ja Australiassa kiertävä ja Suomessa asuva muusikko sitten elää hiilijalanjälkensä kanssa? Lentokilometrejä kertyy varmasti.
– Tietoisuuden lisääminen on parempi kuin se, ettei tee mitään, Kuusisto sanoo. Hän toivoo myös, että teknologia kehittyy niin ettei enää tarvitse lentää San Fransiscoon konserttiin vaan solistiosuus voidaan projisoida Suomesta Yhdysvaltoihin.
Ehkä maailmaa kiertävän huippuviulistin ympäristötietoisuutta ovat lisänneet myös muutokset hänen henkilökohtaisessa elämässään. Pekka Kuusisto on naimisissa ja Muumilaakso-sarjan sävellystyön aikana hänestä tuli pienen tytön isä.
Lue Pekka Kuusiston veljen kapellimestari ja säveltäjä Jaakko Kuusiston syntymäpäivätarina 17. tammikuuta.
Lue Pekka Kuusiston isän säveltäjä Ilkka Kuusiston syntymäpäivätarina 26. huhtikuuta.
Lue Pekka Kuusiston isoisän säveltäjä ja Sibelius-Akatemian rehtori Taneli Kuusiston syntymäpäivätarina 19. kesäkuuta.
Viulisti Pekka Kuusisto ja runolaulaja Ilona Korhonen puhuvat Larin Paraskeen vaikutuksesta Sibeliuksen musiikkiin. Videon on tehty vuonna 2017 Lontoossa järjestettävää Nordic Music Days -tapahtumaa varten.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Jeal, Erica: Violinist Pekka Kuusisto: folk, forests and the Moomins, The Guardian, 2019
Sirén, Vesa: Suomen klassisen musiikin festivaaleilla vain viisi prosenttia säveltäjistä on naisia, mutta Pekka Kuusisto päätti koota all female -festivaalin ja se oli yllättävän helppoa, HS 2019
Pekka Kuusisto on his Greenpeace collaboration, The Strad, 2019
Molleson, Kate: Pekka Kuusisto on directing the SCO, Herald, 2019
Puukka, Päivi: Pekka Kuusistolta jäi suuret saappaat – Kamus-kvartetti otti haltuunsa Meidän Festivaalin Tuusulanjärvellä: "Onneksi meitä on neljä", Yle Uutiset, 2019
Korkee, Sanna: Musiikin maratoonari, Suomen musiikintekijät, 2019
Mattila, Mattias: Pekka on Pekka – niin Paperi T:n kuin sinfoniaorkesterin rinnalla, Yle Uutiset, 2016
Hautala Harri: Huippuviulistin päänsärky: Pekka Kuusisto menettää arvoviulunsa harmillisella hetkellä, Aamulehti, 2016
Mattila, Mattias: Tätä et voi katsoa hymyilemättä: Pikkuviulistit Pekka ja Jaakko Kuusisto yli 30 vuoden takaa, Yle UUtiset, 2016
Nelskylä, Lena: Britit suomalaislauluun villinnyt viulisti: "Tilanne syntyi sattumalta siinä hetkessä, ei tällä voi alkaa lypsää", Yle Uutiset, 2016
Sirén, Vesa: Pekka Kuusisto soittaa viulullaan ihanasti ihan mitä vain, HS, 2015
Joustie, Kaisa:Vuoden 1995 voittaja Pekka Kuusisto, Ylen Jean Sibelius -kilpailusivusto, 2015
A Pekka Kuusisto playlist, Van magazine, 2016
Lehtonen, Tiina-Maija: Da Kaapo: Pekka Kuusisto, Yle Klassinen 2016
Jeal, Erica: 'It's frightening when you play it the way I do', The Guardian, 2007
Maasalo, Katri: Pekka Kuusisto teoksessa Suomen musiikin historia - Esittävä säveltaide (toim. Haapakoski - Heino - Huttunen - Lampila - Maasalo), WSOY, 2002
Kvartetin synty: Huippumuusikot Lilli Maijala, Patricia Kopatchinskaja, Pekka Kuusisto ja Pieter Wispelway etsivät musiikkia ja toisiaan seitsemän pitkän päivän ajan. Kvartetti on heidän unelmansa - ja painajaisensa, Yle Areena, 2016
https://areena.yle.fi/1-2099542
Joulukuussa 1989 13-vuotias Pekka Kuusisto soitti solistina tyylillä aurinkolasien takaa joulupukki matkaan jo käy. Video kuuluu Elävän arkiston artikkeliin: UMO svengaa pikkujoulutunnelmissa.
