Säveltäjä Uuno Klami tunnettiin vaiteliaana miehenä. Nuoren, 24-vuotiaan säveltäjän kirjeet Pariisista 1924–1925 paljastavat kuitenkin aivan toisenlaisen Klamin. Ujo, sulkeutunut säveltäjä olikin iloinen veitikka ja hurmuri, jolla oli loistava huumorintaju. – Kuuntele Soivassa arkistossa Uuno Klami
Säveltäjä Uuno Klami oli tunnettu vaiteliaisuudestaan. Viimeisinä vuosinaan Klami osallistui akateemikkona musiikkialan järjestötoimintaan, mutta ei käyttänyt koskaan puheenvuoroa - paitsi kerran. Kerran hänen kätensä nousi, hän sai heti puheenvuoron ja lausui painokkaasti:
– Kuha - on merten kauhu!
Orpopoika Virolahden Klamilasta
Virolahden Klamilassa 20. syyskuuta 1900 syntynyt Uuno Klami menetti isänsä ollessaan 4-vuotias. Kaupanhoitaja Anton Klami menehtyi keuhkotautiin pian sen jälkeen, kun perheen 2-vuotias tytär Vieno oli kuollut samaan sairauteen
Uuno sai hyvän todistuksen Klamilassa kansakoulusta keväällä 1915 ja aloitti seuraavana syksynä piano- ja sävellysopinnot Helsingin Musiikkiopistossa. Sävellyksen opettajakseen hän sai opiston rehtorin Erkki Melartinin.
Hän opiskeli Musiikkiopistossa kolmeen otteeseen, 1915–1917, 1920–1921 ja 1922–24. Opintojen katkonaisuuteen oli useita syitä.
– Äiti kuoli, kun Uki oli 16-vuotias. Kaikki ovet tuntuivat olevan tukossa. Silloin Uki tuskastuneena halusi minne vain ja lähti tuttujen joukossa Aunukseen taistelemaan, säveltäjän puoliso Toini Klami on kertonut myöhemmin.
Uuno osallistui keväällä 1918 sisällissotaan valkoisten joukoissa, joulukuussa 1918 hän lähti vapaaehtoisena Viron vapaustaisteluun ja touko-kesäkuussa 1919 hän osallistui Aunuksen retkelle.
Pariisiin!
Myös Uunon taloudellinen tilanne vaikeutui äidin kuoleman jälkeen. Hän joutui myymään perintönsä, isän rakentaman kotitalon Klamilassa. Opiskelun sijasta Uuno tienasi leipäänsä pianistina ravintoloissa ja elokuvateattereissa.
Klamin ensimmäiset sävellykset Musiikkiopiston matineoissa herättivät myönteistä huomiota, pianokvarteton jälkeen eräs arvostelija ennusti:
– Kohta taitavat V. Raitio ja A. Merikanto joutua konservatiivien kirjoihin.
Kesällä 1924 Uunolla oli taskussaan Musiikkiopiston päättötodistus ja pieni stipendi, kun hän matkusti jatkamaan sävellysopintojaan Pariisiin.
– Niitä ranskalaisia piirejä minä olen lähellä, mutta moderni espanjalainen koulu vaikutti minuun. Ravel oli muutaman tunnin opettajani ja hän oli kyllä herrasmies niin ihmisenä kuin opettajana. Hän oli jokseenkin vaitelias, mutta kyllä hän sentään puhui kissoistaan ja pikkulinnuistaan niin paljon, että tartutti minuunkin tämän kiintymyksen. Myös Florent Schmitt oli siellä jonkin aikaa opettajani, Klami on muistellut myöhemmin opiskeluaikojaan Pariisissa.
Alvar Andström joutuu etappitehtävään
Uuno Klamin kirjeet Pariisista 1924–1925 ystävälle Alvar Andströmille eivät vahvista Klamin opiskelleen Ravelin johdolla, mutta Florent Schmitt kirjeissä kyllä mainitaan. Klami asui Pariisissa Seinen vasemmalla rannalla, latinalaiskorttelien ja Sorbonnen yliopiston naapurissa osoittessa 14, rue de Cardinal Lemoine.
Kysymättä etukäteen lupaa ystävältään Klami sitoi Alvarin nk. etappitehtävään. Alvar opiskeli yliopistossa ja asui alivuokralaisena tätinsä Anna Andströmin luona Helsingin Ullanlinnassa osoitteessa Laivanvarustajankatu 9 B 21.
Ystävysten välisestä kirjeenvaihdosta vain Klamin kirjeet ovat säilyneet.
Paris le 22/VII-24
Hyvä veli!
Siellä on kai vartuttu kirjettä täältä, mutta - täällä alaalla on ollut niin pirusti kaikkea puuhaa ja sitä paitsi täällä on kuuma. Kuumuus, joka nukuttaa aamulla pitkään ja tekee illalla kovin virkuksi.
Ja vielä yksi asia. Täällä on nyt paljon kaikenkarvaisia suomalaisia, ja kun ne ovat melkein poikkeuksetta kieltä taitamattomia ja eivät tunne kaupunkia nimeksikään, niin olen joutunut niiden oppaaksi ja tulkiksi, kiitos Baedekerin ja Drbahlavin. Niiden mukana kuuluu illat Montparnassella, Montmartrella, kaikenlaisissa yökahviloissa ja tanssipaikoissa aina apachi-luolia myöten.
Tänä iltana tulee taas eräs helsinkiläinen miljuneeri ja on minun tehtäväkseni annettu hommata 3 "lillukkaa", jotka laitetaan hyppäämään tuon pohatan kaulaan, heti kun tämä tulee ulos vaunusta. Jatko on vielä tuntematonta, mutta kai siitä jotain extraa syntyy.
Muuten tämän kylän lillukat ovat aivan erinomaista luokkaa, paitsi että ne ovat erinomaisen viehättäviä ja miellyttäviä, niillä on eräs ominaisuus, jota kaikki ulkomaalaiset ihmettelevät: ne ovat rehellisiä. Täällä on siis aivan tuntematon käsite, että huorat varastavat.
Muuten kyllä ranskalaiset ovat osanneet järjestää elämänsä erinomaisen mukavaksi. Heidän liberté'nsä ei ole tyhjä sana, jona sitä esim. siellä pidetään. Merkillistä, että Suomi on tasavalta! Nyt kun ei ole siellä, se tuntuu keisarikomennolta. Ei kai olisi haitaksi myöntää Honkaselle pieni stipendi, että hän voisi hiukan tutustua inhimilliseen poliisiin ja poliisikomentoon.
Konserttisesonki on jo täällä loppunut. Opera ja Opera comique ovat aivan erinomaiset. Jälkimmäinen mielestäni parempi, ehkä siitäkin syystä, että se antaa minulle 3 frangilla 65 frc paikan.
Olen siellä kuullut parhaimman kuulemistani oopperoista Pelleas et Mélisande'n. Se on erinomaisen eheä ja kaunis laitos. Se on yksi niitä harvoja, joiden päälle ei kaipaa kahvia ja likööriä, vaan menee mieluummin Luxemburgin puistoon katselemaan kuuta ja haistelemaan plataanin tuoksua.
Toinen erinomainen ooppera oli Lanise. Tuttu nimi kai. Eräänä iltana oli kaksi balettia, Petrucka ja Le Festin de l'araignée. Nyt sitä taas huomaa niin selvästi että on oppilas ja opintomatkalla.
Terveisiä paljon sinulle ja tädille ja Eerolle. Vahinko ettette ole täällä! Kirjoitan pian taas, mahdoton on yhdellä kertoa ne kaikki asiat mitä tietää.
Terveisiä myös ”Pärralle”, hän saa myös kortin. Alors! Hyvää vointia vaan!
Klami
Os. 38, Rue de Buci. Paris VI. Vielä eräs merkillinen asia. 1 snapsi maksaa täällä frc 2.50 ja 1/1 Tscimpägne'a frc 7:-. Pirun merkillistä, vai mitä. Toistaiseksi ei vielä tee mieli "suomalaisia perunoita ja piimää"!
Pelleas ja Melisande on Claude Debussyn ainoa ooppera, jonka kantaesitys oli Pariisin Opéra Comique’ssa 1902. Petrushka on Igor Stravinskyn baletti, joka sai kantaesityksensä Pariisissa 13. kesäkuuta 1911 ja Le Festin de l'araignée Albert Rousselin (1869–1937) säveltämä baletti-pantomiini, joka esitetitin ensi kerran Pariisissa 3. huhtikuuta 1913.
Eero on Klamin ja Alvar Andströmin hyvä ystävä Eero Koskimies, viulisti ja alttoviulisti, joka oli kiinnitettynä viulistiksi Helsingin kaupunginorkesteriin.
Paris le 22/8-24
HV!
Olen juuri muuttamassa asuntoa pois hotellista en farmille'iin. Ikävää, ettet ole vieläkään kirjoittanut. Annan nyt uuden osoitteen koetteeksi: 14 rue de Cardinal Lemoine. Paris V.
Terveisiä tutuille
Klami
Paris, 4/9-24
Hyvä veli!
Kiitos pahasta kirjeestä. Käyn heti sen asian kimppuun ja koitan sitä kuvata.
Sain täällä tietää siitä vekselikeikauksesta, luulin sen kestävän vielä yhden kk. Melarttiin siitä ilmoitti. Ja minun ei siis auttanut muu, kun katua ja ruveta järjestämään. Sanoin hänelle, että hän voi hakea rahat sinun luotasi, ei tietysti minun rahojani, vaan eräitten toisten, jotka minä eräällä tempulla keikautan sinun taaksesi. Ja se temppu on näin.
Pidätän siellä maalla huutokaupan: olkia, heiniä, kauroja y.m. ja annan niistä rahoja sinulle 1500:- ja luultavasti saat sen näinä päivinä. Mutta olen antanut tiedon siitä toisellekin, ja asia on käynyt perin mutkikkaaksi ja luulen, että nämä molemmat lähettävät sinulle 1500:-.
Sitten on juttuun sekaantunut vielä kauppias ja kansakoulunopettaja, jotka ovat kampuksessa. He valvovat huutokaupan menoa ja jos ei kukaan huoli rehuista ja vakkasheinistä, niin he yhdessä lähettävät 1500.
Olen vielä ajatellut vetää samaan juoneen erään helsinkiläisen kukkakauppiaan R:n, mutta on tullut niin paljon puuhaa täällä, että se sai jäädä. Mutta tällainen järjestelytyö vie niin paljon aikaa, niin että ”le jeune” Lampén ehti ilmaisemaan asian sinulle ennen kuin huutokauppa oli pidetty. Ja nyt joudun vastaamaan siitä sinulle.
No niin, voit odottaa rahaa seuraavilta nimiltä, Raussi, Mattila, Niinivaara ja Klami. Ja jos niitä kertyy yli mainitun summan, niin voidaan jakaa voitto tasan tai lähettää tänne. Ainoa, ketä en ottanut lukuun, oli juuri tuo ”notre Lampén”!
Minusta on aina sanottu, että en osaa järjestää asioita. Mais voila! sanoo ranskalainen. Paljon siinä vaan oli puuhaa ja kirjoittamista. Ja sinulle olisi täytynyt antaa tieto aikaisemmin.
Tiitus M. on täällä! Hänen on kovin vaikea suhtautua kaikkeen mikä eroaa suomalaisesta. Onneton luonne, kun ei voi nauttia uudesta!
Terveisiä paljon sinulle ja huoneellesi. Tutuille myös.
Klami
P.S. Et kai pahaa tykkää vaikka saatkin ne toisen lähetyksen maalta tuomarin tittelillä. Se on paljon vakuuttavampaa. S-a.
Melartin on Erkki Melartin (1875–1937), Helsingin Musiikkiopiston rehtori ja Klamin sävellyksen opettaja.
”Le jeune Lampén” ja ”notre Lampén” on säveltäjä Onni Lampén (1899–1974). Klamin tavoin hän opiskeli sävellystä rehtori Erkki Melartinin johdolla Helsingin Musiikkiopistossa.
Raussi, Mattila ja Klami ovat maanviljelijöitä Uunon kotikylästä Virolahden Klamilasta.
Niinivaara on agronomi Hugo Niinivaara, Klamilan naapurikylässä Ravijoella sijaitsevan Harjun maatalousoppilaitoksen johtaja. Niinivaaran kotona, Harjun hovissa Uuno sai käydä kokeilemassa pianonsoittoa, ennen kuin hän muutti 15-vuotiaana Helsinkiin ja ryhtyi opiskelemaan Helsingin Musiikkiopistossa. Niinivaaran sekä henkinen että taloudellinen tuki Klamille oli merkittävää. Hän antoi Klamille Pariisin opintoja varten 10 000 markan korottoman lainan, jonka Klami ymmärsi väärin stipendiksi, tai ”eläkkeeksi” niin kuin hän rahoja kirjeissään kutsuu.
Tiitus M. on todennäköisesti ollut Helsingin Sanomien kriitikko.
Paris, le 22,9 - 24
Paras Veli!
Sain ymmärtäväisen kirjeesi tässä tuonnottain, ja samalla, kun kirjoitan sinulle, lähetän sinne maaukoille kiiruhtamiskortin. Ja luvallasi pyyhitään koko asia pois jostain kirjoista.
Muuten siitä on jo pari viikkoa, kun jäin yksin tänne 12 huoneen huoneustoon (Domestique matkusti kk. lomalle ja Madame on sairaalassa).
Mutta tk 10 p:nä tapasin erään nuoren tytön, ja on hän siitä lähtien asunut luonani, ja olen jo niin tottunut tähän yhteiselämään, että taitaa tulla vähän vaikeaksi erota. Hän on vaan tavallinen balettityttö, mutta täytyy tunnustaa, että olemme oikein onnelliset.
Nénette Roussel on hän nimeltään. Ensi kertaa elämässäni, nyt on minulla aina valmiina puhtaat ja parsitut sukat, napit alusvaatteissa ja kirjaimet, korjattu puku ja puhdistetut kengät ja silmälasit j.n.e. Vietettiin tässä lauvantaina syntymäpäivääni, kahteen pekkaan vaan.
Koponen lähettää terveisiä, hän matkustaa ensi perjantaina Suomeen.
Onnittelen "Pärrää" hyvästä tilaisuudestaan, ja lähetän tässä mukana onnittelukortin, jonka voit hääpäivänä ripustaa jonkun auenneen verenpisaran niskaan ja antaa hänelle (muistoksi haudalle haaveiden).
Terveisiä paljon tädille, Kuoppamäelle ja Klasselle y.m. Nénette lähettää kovasti salutationejaan ja vaihteen vuoksi saat ottaa ne että omani eivät kävisi jokapäiväisiksi.
Terve vaan!
Klami
Kuoppamäki on Kauko Kuoppamäki, diplomi-insinööri ja harrastajasellisti.
Paris, 26.9.–24
H.V. Unohdin kirjeessä erään asian. Täytyisi saada sieltä valokuvia. Ne ovat otettu atelier ”Universal”ssa, numeroa en muista, mutta sen jälessä on b kirjain. Jos sinulla on hyvää aikaa, niin voisit ne toimittaa esim 12 kps. Ne ovat samoja, millaisen annoin sinulle. Lähetä samalla ”Yölaulu”.
Terv. Klami
Paris 17,10.24.
Hyvä Veli!
Sain tänä aamuna kirjeen sieltä maalta, että ovat lähettäneet minulle rahaa. Meillä oli puhe 10 000 Smk. Ja sen he lupasivat, mutta hiukan epämiellyttävällä tavalla, sen takia, että tohtori Niinivaara, joka on asian takana, ilmoitti kirjeessään, että hän lähettää sen kuukausittain, 2000 kk.
Ajatus on kyllä ihan oikea, mutta ei se aivan sopinut tilanteeseen tällä kertaa, nim. sen Melartin'in velan takia, ja jään nyt kuukaudeksi 500 Smk varaan. Nyt olisivat hyvät neuvot tarpeen.
T:ri N.lle en voi sitä ilmoittaa, miehelle, jota minun on kiittäminen kaikesta. Sillä 500 tulen kyllä toimeen 1 p:vään asti, mutta silloin on huoneen- ja pianonvuokran maksu, 240 frs. Ja seuraava 2000 Smk ei ole vielä tullut, se lähetetään vasta 10 p:nä ensi kuuta sinun kauttasi.
Siellä maalla, etäällä pankeista, niiden on niin vaikea sitä lähettää, että uskalsin vaivata Sinut välittäjäksi.
Esitän nyt pienen ehdotuksen: ikävyyksien välttämiseksi minun täytyisi vielä saada 1. päiväksi marrask. noin 500 frs. maksaakseni vuokrani ja tullakseni toimeen 2 viikkoa. Ensi töiksesi koeta saada myydyksi ne kirjani, kyllä kai niistä saa jonkun verran kokoon. Ja jos suinkin voit, niin laita omistasi vähän lisää, että saataisi summa täyteen. Voit sitten nykiä saatavasi pois kuukausi-eläkkeestäni, ei sentään yhdellä kertaa kaikkea, mutta kohtuullisen summan, etten joutuisi uudestaan pulaan.
Koeta nyt parastasi, en luule asian olevan mahdottoman. – Musiikki asioista "Uudessa Suomessa".
Terveisiä ja hyvää kauppaonnea!
Klami
Paris, 18,10.24
Eilen lähettämässäni kirjeessä en maininnut mitään siitä, ettei se lähetys vielä ole tullut, odotin tätä lauvantaita, postipäivää, koska Niinivaaran kirjeen mukaan hän on ne jo lähettänyt 8.10. Mutta en saanut mitään tänä aamuna.
Alotan nyt kolmatta päivää rahattomana, se on kyllä, arvaat, hiukan ikävää, mutta sopii mainiosti ’syksyiseen tunnelmaan’, se on n.s. "uuchranchkalaista".
Ehkä on Sinulla ollut paljon puuhaa asioistani ja olen pahoillani, että lupaasi kysymättä sidoin Sinut tuollaisiin etappitehtäviin. Mutta luulin sinulla olevan sen verran aikaa lukujen ohessa, esim. kahvin jälkeen.
Anna nyt jotain tietoja, mitä tuumailet, ja älä luule että olen vihoissani, hiukan hermostunut vaan viikon odotuksesta.
Terv. Klami
P.S. Nyt, kun on kysymys pienistä summista, voit käyttää chekkiä.
Lokakuun loppu
Jos tapaat Rantaa niin ilmoita, että lähettää minun Petroucka partituurin tänne. Se on niin kallis täällä (50 frs) ettei kannata ostaa. Ja se on nyt täällä välttämätön.
Anatole France haudataan tänään. - Terveisiä Koskimiehelle, Tätille, Kivikarille. y.m.
Ranta on säveltäjä Sulho Ranta, Klamin opiskelutoveri Helsingin Musiikkiopistosta. Klami ja Ranta olivat 1920-luvulla ikkunoita Eurooppaan aukovan Tulenkantajat –ryhmän hengenheimolaisia.
Kivikari on Arvi Kivikari, amatöörimuusikko, josta tuli myöhemmin Hämeenlinnan pormestari.
Paris, 30.10.-24
Hyvä Veli!
Sain tässä toissa päivänä kirjeesi ja rahalähetyksen viikkoa aikaisemmin. Aika menee täällä vaan työn parissa, enimmäkseen, täytyy lisätä, sillä sitä menee vähän jonkun muunkin kanssa.
Nénette'n täytyi lähteä pois meiltä, kun talon ja tämän huoneuston omistaja tuli kesää viettämästä maatilaltaan Vallabonnet'sta. Mme Haudricourt on hän nimeltään, ja vaikka onkin jo lähes 70 v., niin kovasti on pirteä vielä ja me soitetaan kovasti nelikätistä.
Ja pitkään aikaan ei minulla ollut mitään vakavampia suhteita naisiin. Mutta tk 18 p:nä klo 9 aamulla jouduin taas kiinni onkeen.
Istuin konservatoori- orkesterin kenraaliharjoituksessa kaikessa rauhassa pino partituuria edessä. Olin jo aikaisemmin samoissa tilaisuuksissa pannut merkille erään Mademoiselle'in ja tällä kertaa jouduimme, sanokaamme vahingossa, istumaan vierekkäin.
Coriolan, Strawinskyn Sacré printemps ja Debussyn La mer menivät ohi ilman onnettomuuksia. Sitten tuli viimeinen juttu Ravelin La Valse. Otin partituurini ja olin valmis kuulemaan. Mutta silloin tunsin jotain levotonta liikettä vierelläni ja kuulin äänen, joka oli kuin enkelin: Monsieur! Käännyin katsomaan ja näin olennon, joka pani oikein sävähtämään ja nyt selveni vasta oikein millaisen jumalan tyttären vieressä olin istunut ja jota olin etäämpää katsellut.
Hän näytti olevan liikutettu, kai musiikista, ja sanoi: "Monsieur, permettez-moi suiver avec vous notre partition. J'en serai bien heureuse!" (Herra, antakaa minun seurata partituuristanne! Olisin siitä hyvin onnellinen!)
Parbleu! Olisin antanut hänelle vaikka alushousunikin! Valehtelematta voin sanoa, että ikinä en ole nähnyt kauniimpia silmiä. Ijän kaiken siunaan Ravel'in Les valses nobles et sentiments, kokonaan uuden puolen musiikista opin tuntemaan, sen kaikkein kauneimman.
Se oli prelude, sen jälkeen me olemme aina olet yhdessä. Miten miserable'ilta ja likaiselta näyttääkään se suhteeni Nénette'en. Hän oli vaan sentään tavallinen hepsankeikka, täysverinen parisitar. Kokonaan toista tämä uusi tuttavuus. Renée on hän nimeltään ja hänen isänsä on Parisin arvossapidetyimpiä lääkäreitä. Huomenna menen tekemään tuttavuutta hänen kanssaan. Renée on jo järjestänyt asiat niin pitkälle.
Tänään oli meillä merkkipäivä, olen saanut valmiiksi pianokonsertin, ja Renée, jolla oli asiasta jotain tietoa, toi muassaan kauniin ruusukimpun ja veti finaaliin viimeisen tahtiviivan. Sitten kirjotimme siihen à la Kaski: Paris 30 p.nä j.n.e.
Ja nyt muutamia sivuasioita. Se Koudan runo, jonka aijot tai olet jo lähettänyt, ei kelpaa mihinkään, se on huonoimpia, mitä Kouta on kirjoittanut. Se oikea Yölaulu on Lusiferin kantele nimisessä kokoelmassa, ja siellä on eräs toinenkin runo Seppelöity, jonka myös tarvitse välttämättä. Voit ne kopioida tai lähettää koko kirjan.
Luxembourg'in puistossa on nyt juuri sellaista, kun Yölaulussa sanotaan, siellä vaan lähtee solisevat ja ruusut kukkivat. Harva se ilta olemme aina siellä Renéen kanssa ja hänelle juuri ne laulut kirjotan, enkä luule pahasti niissä epäonnistuvan.
Olen lievimmin sanoen kiitollinen, että järjestät minulle sen puhutun summan ja luultavasti saat sen pian takaisin eläkerahoistani.
Terveisiä sinne, Tätille, Eerolle, Kuoppamäelle y.m. Ota itse sentään ensin päältä!
Klami
Klami sävelsi Pariisissa jazzvaikutteisen ensimmäisen pianokonserttonsa op. 8. Teos on päivätty Pariisissa kuitenkin vasta toukokuussa 1925. Ernest Pingoud’n ehdotuksesta säveltäjä antoi teokselle lisänimen Une Nuit à Montmartre - Yö Montmartrella. Kantaesitys tapahtui Klamin ensimmäisessä sävellyskonsertissa 27. syyskuuta 1928, solistina esiintyi Ernst Linko ja Helsingin kaupunginorkesteria johti Leo Funtek.
Kouta on kirjailija, runoilija ja suomentaja Aarni Kouta, oikealta nimeltään Arnold Elas Candolin (1884–1924). Lusiferin kannel, johon Klami viittaa, julkaistiin 1923. Runoilija oli tehnyt itsemurhan 40-vuotiaana helmikuussa 1924.
Paris 6.11.24
H.V. Sain eilen lähetyksesi josta kiitos ja kunnia. Silloin kun pyysin 500 frs, en tiennyt vielä, että olit laittanut omiasi siihen edelliseen panokseen, joten kaikki on comme il faut!
Luulen muuten, että vähempikin komeus riittäisi s.t.s. että se ehkä tulisi sisäänkirjoitettunakin kirjeenä, mutta tee aivan kuten haluat, samoin sen pankin valinnan kanssa. Täysi vapaus. Toivon vaan, ettet pahasti viivyttelee sen seuraavan eläkkeen lähetyksessä, matka on sentään niin pitkä.
Habanera on syntymässä eikä aivan avec noble passion! Et ole vielä eläessäsi saanut terveisiä niin onnelliselta Klamilta kuin nyt saat.
Luulen sen tulevan H:kiin siinä 10 p.nä tk. Muuten, tunnen nyt viettäväni niitä elämäni onnellisimpia aikoja. Olen aivan perusteellisesti rakastunut ja olen courtaterannut sen olevan kaikkein vakavinta, mitä olen kokenut. Jumal' avita sentään!
Lähetä joskus joku mielenkiintoinen sanomalehti.
Paris, le 15.11.-24
H.V.!
Sain tässä viime maanantaina kirjeen Hra Niinivaaralta, jossa hän ilmoittaa, että on käynyt siinä 1 p.n tienoilla Helsingissä ja jättänyt Smk 3000:- tänne lähetettäväksi. Siinä ei ole luonnollisesti mitään pahaa vaan se, että ne ovat mahdollisesti jääneet tielle, se minua jo pelottaa.
Kaikkien laskujen mukaan olisi niiden pitänyt olla täällä jo viikko sitten. Olen käynyt tämän piirin postikonttorissa puhumassa asiasta ja ovat siellä samaa mieltä kuin minäkin, että lähetys on mahdollisesti kadonnut. Luultavasti olet sen heti lähettänyt saatuasi, eikä siis senkään perusteella voi laskea mitään myöhästymistä.
Ja nyt heti ensi töiksesi sähkötä tänne milloin olet lähettänyt ja miten. Joko minulle tai postikonttoriin, osot. Bureau de poste no 28, Paris V -. Ne kyllä tietävät asian.
Tai olisiko mahdollisesti N. vaaran tyttäressä syytä, jos nimittäin hänen kauttaan olet saanut rahat liian myöhään.
Oli miten oli, ikävä juttu joka kantilta. Ehkä on parempi seuraavilla kerroilla lähettää ne suoraan sieltä maalta tänne Suomen rahassa.
Se on varmempaa ja nopeampaa kuin välikäsien kautta, joskin siinä kärsii jonkun verran kurssitappiota.
Muuten, kylmyys alkaa jo hiukan vaivata täälläkin, vedenpaisumuksen vaara sen sijaan jo ohi.
Paljon terveisiä!
Klami
Niinivaaran tytär on Helsingissä opiskeleva Karin Niinivaara. Tuntien Klamin Hugo Niinivaara lähetti 10 000 markan lainansa 2000 markan erissä. Jokaisen erän Niinivaaran tytär vei erikseen Klamin ystävälle Alvar Andströmille Laivanvarustajankadulle, joka puolestaan lähetti ”eläkkeen” säveltäjälle Pariisiin.
Paris, le 21/11-24
Veli Hopea!
Tässä eilen aamulla sain sen lähetyksen, jonka jo pelkäsin tielle jääneen. Ei silti, että olisin niin kipeästi ollut sen tarpeessa, minulla oli vielä eilisaamullakin 1 fr 20 centiimia, mutta luulin, että olit ne jo lähettänyt aikaisemmin.
Muuten, en luule sen oikein riittävän vuoden loppuun, koska olen pakotettu ostamaan palttoon itselleni, kylmä rupeaa jo hätyyttämään.
Luulen, että joulun tienoissa olen verrattain vähissä rahoissa. Ja jos silloin satut olemaan varoissasi, olisin kovasti kiitollinen satasesta tai parista. Mutta sinnehän on aikaa vielä kovasti.
Se on niin samantekevää, mitä siellä juttelevat jotkut Saksassa opiskelleet säveltäjät. Ja puheet jostain salaperäisestä "uusranskalaisesta" osoittaa melkoista typeryyttä ja asian tietämättömyyttä. Aivan sama asia, jos joku olisi saanut vaikutteita esim. Beethoven'ista ja sanottaisiin, hän on saanut saksalaista vaikutusta. Ne sopivat mainiosti sellaisille ikuisiille nuorille, jotka siellä hosuvat ja huitovat musiikkiopistossa ja jotka koettavat salata tietämättömyyttä paljolla puhumisella.
Hei vaan ja terveisiä vahvasti. Tädille omansa ja myös piano-oppilaallesi.
Klami.
Vielä yksi sana: Yölaulu.
Paris, le 6.12.24
Hyvä Veli!
Olen taas karkoitettuna asunnostani tuon kirotun suursiivouksen takia ja olen sijoittunut erääseen bulevardikahvilaan aikaani viettämään. Café Closerie de Lilas, sehän oli ennen vanhaan Strindberg'in stannipaikka. Kahvila on kuulemani mukaan paljon menettänyt niistä ajoista ja nykyään sen principaaliyleisönä näyttävät olevan vanhat ukot, jotka siellä juovat aperatif'insä ja hakkailevat nuoria demoiselle'ja.
Odotan tänne juuri erästä violistia, jolle suosittelen uutta pizzicato-systeemiä, (invente par moi) joka tekee mahdolliseksi saada aikaan tämän tapaisia asioita:
Ja joita siellä Helsingissä luultavasti saatte kuulla heti joulun jälkeen.
Muuten, Florent Schmitt pakotti minut ostamaan erään 100 fr'in kirjan, joten vastoin aikaisempaa ilmoitusta olen jo "auki" t.k. 20 p.nä. Jos satut olemaan rahoissasi, olisi erinomaisen noobeli teko, jos voisit minulle lähettää hiukan vahvistusta, että pääsen vuoden loppuun ja taas eläkkeelle.
Ja muutama neuvo, mille vois pardon, jos kerran voit lähettää, tee se viimeistään t.k. 16 p.nä ennen k:lo 2. päivällä, muussa tapauksessa se myöhästyy 3eme päivää. Niin kuin tiedät, Ranskan posti lähtee sieltä tiistaisin torstaina ja lauvantaina klo 2 päivällä ellei mitään muutoksia ole tapahtunut.
(a suivre)
Florent Schmitt (1870-1958) on ranskalainen säveltäjä ja Klamin sävellyksen opettaja.
Paris, le 7.12.24.
Eilen illalla vietimme pientä juhlaa, mutta vasta tänä aamuna muistimme, että se taisi olla Suomen itsenäisyyspäivä, joten sula tavalliset lauvantaikemut joskus sattuvat paikalleen. Aivan vaatimattomasti vaan, paistoimme muutamia coteletteja ja päälle käväisin viinihallilla ostamassa jonkun pullon "Tschimppégnè"ia a 4 frs litra. Ei kallista, ja hyvää merkkiä, voit painaa sen mieleesi: Chopin.
Samoin erään punaviinimerkin Libourne, joka vastaa melkein Bordeaux'n merkkejä, mutta ei lasketa niihin, koska on hiukan sen alueen ulkopuolella, vaikkakin sen maussa tuntuukin se raikas rypäleen maku, joka on ei-makeille Bordeaux'laisille ominaista. Melkein puolta halvempaa sitten: 1,25 litra.
Muuten, jos vielä puhutaan pankkiasioista, tahtoisin sinulle suositella erästä uutta pankkia: Comptais National d'escompte de Paris. Sillä on komea palatsi kuin keisarin linna, se on vastapäätä konservatorion konserttisaleja, joissa käydessäni olen sen havainnut ja johon mielelläni tutustuisin. Luullakseni Pohjoismaiden Yhdyspankki myy sinne chekkejä ja olenpa siitä aivan varma. Jos Sinulle sopii, voit siellä poiketa.
Vahvasti terveisiä!
Klami.
Paris, le 30.XII-24
H.V. Sain tänään aamuna lähetyksesi. Joulu on mennyt aivan erikoisen kovassa humalassa. Kirjeessä enemmän. Terveiset. Klami
Paris, le 19.1.25
Sain eilen rahat!
Hyvä Veli!
Taas isosta aikaa olen tullut ulos ja käytän heti tilaisuutta kirjoituspuuhiin. Olen nimittäin sairastellut viime aikoina vahvanlaisesti. Lääkäri selitti sen johtuneen Parisin sumusta, joka ei ole tuottamatta vastoinkäymisiä ensikertalaiselle. Mutta nyt Dieu merci, kaikki on pois tieltä ja pääsen taas käsiksi jokapäiväisiin toimituksiin.
Hra Niinivaaran lähetti äskettäin tänne erään viipurilaisen laulukuoron sävellyskilpailuilmoituksen. Aion siihen ottaa osaa, vaikka tekstin löytäminen onkin kovan työn takana, eikä mieleisen saamisesta voi olla puhettakaan. Kovan työn jälkeen olen saanut käsiini: Kalevalan, Leinon Helkavirret ja Koskenniemen kootut runorustaillut. Kalevalasta en saa sopivaa palaa irti, Helkavirret kaikki liian pitkiä. Täytyy ottaa kai joku Koskenniemen viserrys. Faunin kai sentään säästän Rutasen puhallettavaksi, hänellähän on niin pulleat posket.
Ja puhuakseni tulevaisuudesta, lähden täältä luultavasti huhtik. lopulla ja olisin vahvasti kiitollinen, jos voisit järjestää asunnon luonasi minulle ehkä noin viikon ajaksi.
Olen myös kovasti tuuminut viinaksien tuontia ja olen jo sitä varten käynyt lähetystössä pyytämässä kuriirin passia, ja on se luvattu. Saan siis yhden kapsekin tuoda tullin läpi.
Ajattelin, että ottaisin Benedictine'iä ja Vielle Cure'ia likööreistä ja parhaimpia Martell'in konjakkituotteita. Rommikin olisi hyvä krokia ja coktailia varten. Täytyy sitä asiaa vielä tuumia.
Ja sitten vielä hyvää punaviiniä, että saisimme oikein juhlallisesti ruuan alas. Champagne'a tuntuu ehkä hiukan turhalta tuoda, ottaa niin paljon tilaa ja ei luullakseni tuota suurtakaan iloa. Voisihan ehkä yhden pienen pullon. Eikä hyvää ruokahalua ilman aperetif'iä, sitäkin pitäisi olla.
Ilmoita nyt sinäkin mielipiteesi näistä suurista kysymyksistä. Toivon vaan, ett'et kuuluisi valkoviinin kannattajiin. Minun olisi aika vaikeata kulettaa kapsäkissäni ainetta, johon ei minulla ole hiukkaakaan mielenkiintoa.
Pardon, eräs asia kiemurainen. Tuo sairaushistoriaa tuotti minulle 120 frs loven omaisuuteni ja olen sen tarpeessa ensimmäisenä päivänä vuokria maksaessani. Jos, jos ei se tuota sinulle vaikeuksia, oletko hyvä ja lähetät sen.
Ikävä vaan, että näin usein sinua vaivaan näillä vippiasioilla. Ja jos mahdollista, osota se Banque de Sueds et de Paris'iin. Se on vaan trés caprice, pour la femme, tu comprend.
Pardon, nyt kaatui hiukan Vieille Cure'ia kirjeesi päälle. Mutta sen avullahan pääsee käsiksi muihin asioihin.
Koeta saada Koskimies mukaan tuohon pieneen tulevaan juhlaan. Hyviä juomia lupaamalla voit voittaa hänen mahdollisen vastarintansa (otaksun, ettet voi enää baletteja tarjota) ymmärrettävää kyllä. Ja ketään muita ei me kai erikoisemmin kaivatakaan, n'est-ce-pas? Ellei sinulla ole mitään hemaisevia naistuttavuuksia. Mutta kuitenkin, ensimmäinen ilta voitaisiin viettää veljellisen ystävyyden, fraternitéen kunniaksi. Myöhemmin sitten voisivat egalité ja liberté'kin tulla mukaan.
Olen hankkinut itselleni aivan erinomaisen kahvi-aparaatin, joten sekään juoma ei meillä tulee puuttumaan, s.t.s., ettei meidän tarvitse häiritä tädin yöunta.
Parhaimmat terveiseni teille kolmelle!
Klami
Klamin viittauksesta sairauteen, odottamattomaan rahanmenoon ja siitä, että rahat tulee toimittaa naisen pankkitilille, voi arvailla, olisiko mahdollisesti kyseessä raskaudenkeskeytys.
Suomessa 1919–1932 voimassa ollut kieltolaki selittänee, että Klami ryhtyy suunnittelemaan tuliaisia jo tammikuussa.
Paris, le 3.2.25
Hei vaan!
Juuri äsken kävi posteljooni minua miellyttävällä tavalla derangeeraamassa ja samalla, kun sain ne rahat, Kiitos, niin koetan vielä lähettää tämän nimikortin. Pelkään pahoin sen myöhästymistä. Otaksun, että saat sen vasta maanantaina. Mutta, lähetän Melartin'ille erikois-yksityis-onnittelu sähkösanomana ja koetan sillä tavoin korvata sen puutteen.
Tuumin vielä sitä whisky-asiaa. En ole täällä sitä paljon nähnyt, luultavasti sitä saa tuolta Champs-Elysée’n puolta, mitäs ei siellä olisi.
Kirjotan vielä tällä viikolla, täällä käydään kovaa sotaa Tchaikowskystä, kaikki haukkuu yksi puolustaa!
Terve vaan!
Klami
Erkki Melartin täytti 50 vuotta 7. helmikuuta 1925.
Venäläinen romantikko Pjotr Tshaikovski lienee säveltäjä, jonka musiikista Klami piti kaikkein vähiten. Myöhemmin musiikkiarvostelijana hän kirjoitti happamesti Tshaikovskin ”lumisesta sentimentosta”.
Paris, le 1.4.25.
Paras Veli!
Eletään vielä ja ollaan terveenä myös, osittain. Olen kyllä tehnyt itseni syypääksi sellaiseen kuolemansyntiin, etten ole pitkään aikaan kirjoittanut, mutta se selviää alempana, kuten tuo osittainen terveyskin.
Asia on niin, että täällä ollaan tapeltu, tapeltu oikein loistavasti: voittoja ja tappioita kuten aina. Tietysti, otaksun, olet sanomista lukenut siitä hirveästä metelistä Quartier latin'issä. Koetan selostaa asiaa vielä, koska olen siihen kovasti innostunut ja joutunut mukaan noihin "verilöylyihin".
Juoni on se, että hallitus on oikein byrokraattisella tavalla sekaantunut Latin'in asioihin nimittämällä oman puolueensa miehen M. Scelle'in kansainvälisen oikeuden professorin virkaan, vaikkakin eräs toinen, M. le Feu oli siihen oikeutettu 29 äänellä M. Scelle'in 0 vastaan. Ilmeinen vääryys, n'est-ce-pas, par le ban plaisir politique.
Siinähän ei ole mitään erikoista joka olisi minua innostanut, koska en ole lakimies, ja jolla ei ole mitään muuta asiaa Sorbonne'ssa kuin kuulla Romain Rolland'in luentoja ja prajiteerata kirjastossa, mutta se, että jo kaikki parhaimmat ystäväni ovat lakimiehiä ja hallituksen sortovalta saivat vereni lämpiämään. Ja niin sitä ollaan tapella nahistettu yli kolme viikkoa harva se päivä.
Ja tulos on ollut se, että M. Scelle ei ole voinut pitää luentoa ja että la Faculté de droit on suljettu viime maanantaina. Siellä nyt kaikki juristit istuvat Facultéensa rappusilla, syövät ranskanleipää ja juovat punaviiniä, pitäen kokouksiaan.
Viimeinen suuri taistelu oli viime lauvantaina, jolloin Scelle taas yritti pitää luentoa. Kahina alkoi klo 3 ja loppui 7 aikaan ja otti siihen osaa noin 3 000 sorbonnenlaista, 400 poliisia ja 3 komppaniaa kaartilaisia. Kumpikaan puoli ei voittanut, poliiseja haavoittui 70, juristeja sekä toisista faculteista vähän päälle 100. Kaartilaisten vaurioita ei tarkalleen tunneta.
Itse pääsin verrattain helpolla, housut rikki ja kaikki napit irti, ettei auttanut muu kuin vetäytyä kirjastoon ja sieltä seurata asian menoa.
Kuten tiedät, olen sentään melko rauhallinen luonnoltani, ja täydellinen rauhanaatteen puoltaja. Jouduin melkein vasten tahtoani tuohon myrskyyn. Tapaus on kovin kuohuttanut mieliä koko Parisissa, eritoten juuri Latin'issa. Tänään alkoi se suuri lukulakko. 28 000 poikaa ottaa siihen osaa, s.t.s. koko La Sorbonne ja maaseutu lisäksi.
Sääliksi vaan käy noita sieviä, pikku grisettejä, he ovat joutuneet aivan unhoon, kellään ei ole aikaa heitä varten. Yksin ne vaan istuvat kahviloissa, itkeä pillauttavat silloin tällöin, joskus kun joku monsieur astuu sisään, saa vastaan sellaisia hunajasilmiä ja luulisi satakielen laulavan: mon cher ami, tenez, voici une bonne place, restez ici, avec moi, un petit moment seulement. Reste-toi! Ah, quelle tristesse la vie comme ca.
Mais hélas! Kellään ei ole aikaa. Pahat monsieur'it hörppäävät kahvinsa seisaaltaan, ja kiireen kaupalla pitämään kokouksiaan ja huutamaan kuolemaa ja kirousta M. Scelle'in, M. Herriot ja opetusasiainministerin niskaan.
Niin, tällaiseksi on tullut tuo ympäristö jossa elän.
Käydäksemme käsiksi virallisiin asioihin: kaikki rahalähetykset ovat tulleet ja - moment! Olen kirjoittanut eilen Viipuriin kauppaneuvos Sellgrenille ja saan sieltä, uskon, parin viikon perästä. Jos oikein muistan, on Niinivaara jo lähettänyt lupaamaansa 10 000, joten sieltä päin: rien. Nämä pari kolme viikkoa tulen kai jotenkin toimeen. Haen vielä valtion rahoja, jos satun saamaan, voisit kai ne lähettää tänne.
Toukokuun alussa lähden Suomeen. Voila!
Täytyy mennä katsomaan noita tyttö raukkoja ja samalla juon lasin muscat'a.
Kovasti terveisiä sinulle huoneellesi ja lakimiehille!
Klami
Täysi kevät jo. ilman palttoa, lehdet bulevardipuissa j.n.e.
Paris, le 20.4.25
Vastoin aikaisempaa ilmoitusta niin lähden täältä vasta 11.5. Rahat tuli kiitos niistä. Saat kirjeeni kohta. Sanon vaan, että täällä meille tulee I luokan härkätaistelut: 18 espanjalaista härkää ja ylpeitä toreadoreja.
Au revoir!
Klami
Paris, le 30.4.25
H. V. Luin tässä eilen lehdestä, että olin saanut rahoja Valtiolta. Olisitko hyvä ja kävisit ne hakemassa ja lähettäisit ne tänne sähköteitse, muuten ne eivät ehdi, koska matkustan 11.5.25.
Vappu on huomenna. Koitan muistaa!
Au revoir!
Klami
Paris, le 2.5.25.
Hyvä Veli!
Vasta tänään muistin, että taitaa käydä vaikeaksi nostaa rahoja ilman velkakirjaa. Lähetän tässä nimikirjoituksen. Ajattelin, että olet tottuneempi tekemään sanat siihen. Ja sitten tärkeä asia. Lähetä se heti sähköteitse, ja sähkötä samalla minulle, mihin pankkiin se on lähetetty, että tiedän mennä sen heti hakemaan.
Vappu meni viilein tuntein.
Toivon, että nyt pääsen jo tällä kertaa lähtemään s.t.s. 11.5.25.
Terve vaan!
Klami
Paris, le 9 mai 1925
Hyvä Veli!
Sain eilen Généralesta ne 400 frs. On tosiaan ikävä vaivata sinua näin monilla puuhilla. Otaksun, ettet ollut vielä viime torstaina saanut valtakirjaa valtionrahoja varten.
Asia on nyt taas sillä tavalla, että en lähdekään, kun 15.5. ja tulen Antverpenin kautta. Sain aivan sattumalta paikan laivassa. Tout mieux pour moi, sellaisessa rahtilaivassa on hauska kellua Suomen rannoille. Laiva kulkee hiljalleen, joten luulen että vasta tk 20 tai 21 päivänä olen perillä. Mutta suurin etu on se etten tarvitse junaa kun 4 tunnin ajan.
Nuotteja olen ostellut vointini mukaan. Tässä joku aika sitten, ollessani huonoissa finansseissa, velkaannuin pahan puoleisesti ja olen nyt niitä takaisin maksellut, että matkarahat (Niinivaaran) ovat muisto vaan. Eh bien, luultavasti selvitään sentään.
Sain tänä aamuna Hannikaiselta sähkösanoman, hän tulee tänne ja luulen hänen mielistelevän huonettani. Hän sen saakoon!
Luultavasti on tämä viimeinen kirje, minkä kirjoitan Ranskanmaalta, ikävä on tämä jättää, mutta kukapa tietää, kyllä kai vielä kerran voin lähettää samanlaisia sähkösanomia kuin Hannikainenkin.
Näkemiin vaan
Klami
Tämän viimeisen Pariisin kirjeensä Uuno Klami on kirjoittanut kahvilan omalle kirjepaperille Café brasserie du Dôme’ssa, Tabac 108, Boulevard Montparnasse, Paris.
Hannikainen on viulutaiteilija, Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestari Arvo Hannikainen (1897–1942), joka Berliinin vuosiensa jälkeen tuli jatkamaan opintojaan Pariisiin Léon Nauwinckin, Jacques Thibaud’n ja Eugène Ysaÿe’n johdolla.
Jälkisanat
Klamin ystävästä Alvar Andströmistä tuli vuonna 1927 juuri perustetun Radio-orkesterin pianisti. Syksyllä 1934 hänet palkattiin huolehtimaan Yleisradion äänilevyjen hankinnasta ja arkistoinnista. Alvar Andström (1898–1979) jäi eläkkeelle Yleisradion äänilevystön päällikön tehtävästä 1965.
Akateemikko Uuno Klami menehtyi sydänkohtaukseen maidonhakumatkallaan Virolahden Klamilassa 29. toukokuuta 1961.
Lue Uuno Klamin sävellyksenopettajasta Erkki Melartinin syntymäpäivänä 7. helmikuuta ja lue myös Klamin ystävästä ja säveltäjäkollegasta Sulho Rannan syntymäpäivänä 15. elokuuta.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Klami, Uuno: Kirjeet Pariisista 1924-1925 Alvar Andströmille. Lars Andströmin arkisto.
Aho, Kalevi ja Valkonen, Marjo: Uuno Klami. Elämä ja teokset. WSOY. Helsinki 2000.
Lehtonen, Tiina-Maija: Uuno Klami. Teokset. Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto. Helsinki1986.
Lehtonen, Tiina-Maija: Uuno Klamin musiikkiestetiikka hänen arvostelijan toimintansa valossa. Musiikkitieteen Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto 2004.
Tyrväinen, Helena: Kohti Kalevala-sarjaa. Identiteetti, eklektisyys ja Ranskan jälki Uuno Klamin musiikissa. Suomen musiikkitieteellinen seura. Tallinna 2013.
Wikipedia: Uuno Klami.
Katso ja kuuntele
Klami, Uuno (säv) ja Juhana Cajanus (san): Psalmus-oratorio. Radion sinfoniaorkesteri ja Musiikkitalon Kuoro, joht. Hannu Lintu. Solistit Helena Juntunen, sopraano ja Tommi Hakala, baritoni. Kuoronvalmennus Tapani Länsiö. Musiikkitalo 13.1.2017.
Klami, Uuno: Sarja baletista Pyörteitä. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu. Musiikkitalo 13.12.2017.
Klami, Uuno: Nummisuutarit. Alkusoitto. Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä.
Klami, Uuno: Kalevala-sarja. Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä.
I. Maan synty
II. Kevään oras
III. Terhenniemi
IV. Kehtolaulu Lemminkäiselle
V. Sammon taonta
