Laila Tarpila
Yle
Kansainvälisesti palkittu säveltäjä Riikka Talvitie kertoo kasvaneensa ihan tavallisessa kodissa Keravalla. Hän soitti ensin pianoa, sitten myös oboeta ja pääsi lukemaan matematiikkaa Helsingin yliopistoon.
Säveltäminen asettui soittamisen edelle hiljalleen. Riikka Talvitien (s. 13. syyskuuta 1970 Helsingin maalaiskunta) teosluettelo on karttunut erityisesti sanan ja sävelen yhdistelmistä, kuoromusiikista, vokaaliteoksista, oopperoista mutta myös live-elektroniikasta.
Pianoa musiikkiopistossa, oboeta koulun orkesterissa
Pianonsoiton Riikka Talvitie oli aloittanut paikallisessa musiikkiopistossa seitsenvuotiaana, mutta noin 14-vuotiaana hän oli kysynyt koulun musiikinopettajalta, saisiko aloittaa oboensoiton ja liittyä koulun orkesteriin.
Oboe oli vaikea soitin, mutta koulun päätyttyä Riikka pyrki Sibelius-Akatemiaan sekä oboella että pianolla. Hän pääsi opiskelemaan oboeta, omasta mielestään sattumalta. Samalla hän aloitti matematiikan opinnot yliopistossa.
Sävellystä ja ulkomaisia opintoja
Soitinopintojen ohessa Riikka Talvitie improvisoi ja sävelsi musiikkia teatterikappaleisiin ja lyhytelokuviin, sillä hänen ystäväpiiriinsä kuului teatterista, elokuvista, kirjallisuudesta ja tanssista kiinnostuneita ihmisiä.
Ensimmäisille sävellyskursseille hän osallistui kesällä 1994. Silloin opettajina olivat Jouni Kaipainen ja Magnus Lindberg. Valmistuttuaan oboistiksi Sibelius-Akatemiasta 1997, hän jatkoi sävellysopintoja Tapio Nevanlinnan ja Paavo Heinisen oppilaana.
Pariisissa Riikka Talvitie kävi opiskelemassa kahdesti. Ensin oli vuorossa vuosi Pariisin konservatoriossa oboeta ja sävellystä opiskellen, ja sitten vuosi Ircamissa opiskellen elektroakustista sävellystä.
Oboensoitto jäi kun Talvitie sai ensimmäisen lapsensa 2004. Silloin ei ollut enää aikaa harjoittelemiseen ja matkustamiseen. Videoteoksessaan Self-Portrait, joka esitettiin Tampere Biennalessa 2018, hän kysyy itseltään miksi jätit soittamisen, etkö ajatellut uraasi? Vastaus ei Talvitien mukaan ole kuitenkaan yksinkertainen.
Kansainvälinen sulka säveltäjähattuun
Kansainvälisen sulan säveltäjähattuunsa Riikka Talvitie sai voittaessaan radiomusiikin pääpalkinnon Prix Italia -kilpailussa 2018. Radio-ooppera Kylmän maan kuningatar oli tuomariston arvion mukaan nokkela, nopeatempoinen, tuore ja tyylikäs nykyajan opera buffa, koominen ooppera, joka on taitavasti muotoiltu radiolle.
Teos oli samalla osa säveltäjä Riikka Talvitien taiteellista tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Docmus-tohtorikoulussa.
Säveltäjä on osa yhteiskuntaa
Jos aikaisempaa Riikka Talvitietä kiinnostivat musiikin matemaattisuus ja abstraktisuus, nykyisin tilalle ovat astuneet yhteiskunnallisuus, interaktiivisuus ja kriittisyys. Nykypäivän säveltäjä joutuu ottamaan huomioon globaalisuuden, digitaalisuuden ja uuden median. Videot ja multimediaesitykset ovat arkipäivää konserttielämässä.
Sosiaalinen media luo omat haasteensa, jossa jokainen voi vapaasti markkinoida ja mainostaa itseään ja teoksiaan, mikä antaa taiteilijalle vapauden kulkea omaa polkuaan. Sosiaalisen median haaste on valtava maailmanlaajuinen kilpa-areena, jossa yksi ihminen on kuin pisara meressä.
Kysymykseen omasta säveltäjäpersoonasta Riikka Talvitie vastaa:
– Työskentelen mieluiten hitaasti ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.
Pakollinen teos Harald Andersén -kuorokilpailussa 2016, osa Mais je suis mort Riikka Talvitien teoksesta Même mort (Kuolleenakin).
Yleisö on Riikka Talvitiellä erityisasemassa
Kun Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna 2015 Yleisradion Kantapöytä-ohjelmassa kuultiin suomalaisten säveltäjien puheenvuoroja, mukana oli myös Riikka Talvitie.
Omassa puheenvuorossaan hän pohti säveltäjyyden kehittymistä ammattina. Kehittymistä voi tapahtua vaikkapa EU:n asettamana hankkeena, jolloin lähestymistapa on yhteiskunnallinen ja säveltäjyys kehittyy yrittäjyyden suuntaan.
Toiseksi ääripääksi hän asetti taiteen autonomisuuden, jossa vain säveltäjä määrittää teostensa sisällön ja ulottuvuudet.
Omaksi tavoitteekseen Riikka Talvitie asetti lujan liiton ympäröivään elämään ja musiikkia kuuntelevaan yleisöön:
– Lupaan jokaisessa työssäni, teoksessani ja tehtävässäni etsiä keinoja ja vastauksia siihen, miten ympäröivä elämä voisi kirjoittautua musiikkiini. Suhtaudun vakavasti kuulijoiden taholta tulleeseen palautteeseen ja aion ensisijaisesti kohentaa välejäni yleisön kanssa.
Riikka Talvitie Kantapöydän säveltäjävieraana. Musiikkitalo 11.3.2015
Riikka Talvitie on työskennellyt viisivuotisen taiteilija-apurahan turvin. Hän myös opettaa sävellystä Espoon musiikkiopistossa ja toimii erilaisissa luottamustehtävissä Suomen Säveltäjissä ja Teostossa. Hän on kirjoittanut musiikkiaiheisia artikkeleita eri kulttuurialan lehtiin ja toimittanut uuden musiikin ohjelmia Yleisradiolle.
Riikka Talvitien teosluetteloon kuuluu radio-ooppera Kylmän maan kuningattaren lisäksi neljä ooppera, kahdeksan orkesteriteosta, kymmeniä kuoro- ja kamarimusiikiteoksia, lauluja, soolokappaleista, radiofoniaa, teatteriprojekteja, lyhytelokuvia ja pedagogisia materiaaleja.
Radiofoninen teos Hiljainen tieto. Radio Variaatio 26.5.2019.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Ahola, Anu: A composer at work – a critical self-portrait. FMQ 1.6.2018.
Juusela, Tuire: Prix Italia 2018 -palkittu Kylmän maan kuningatar on ainutlaatuinen radiota varten tehty ooppera
Säveltäjänä Suomessa – Riikka Talvitien puheenvuoro
Riikka Talvitie: A Finnish composer firstindigoandlifestyle, blogistihaastattelu
