Mezzosopraano Lilli Paasikivi on herkästi innostuva, energinen ja räväkkä taiteilijapersoona. Hän lähtee mielellään mukaan uusiin avauksiin ja heittäytyy niihin täysillä. Aloittaessaan Suomen kansallisoopperan taiteellisena johtajana elokuussa 2013 Lilli lupasi rohkeita linjanvetoja.
Lilli Paasikivi on intohimo-ihminen, herkästi innostuva, spontaani ja energinen. Hän lähtee mielellään mukaan uusiin avauksiin ja heittäytyy niihin täysillä.
Suomen kansallisoopperan taiteellisena johtajan hän kohautti mm. television Tähdet, tähdet –musiikkiviihdeohjelman tuomarina. Sanavalmis, suorasukainen ja räväkkä Lilli sai riemastuneen palautevyöryn.
– Olen iloinen, että minunlaiselleni suulaalle kulttuuritädille on tilausta. Olen iloinen oopperaevankelista; jos aihe on rakas, siitä haluaa puhua.
Lilli hankki johtamalleen Kansallisoopperalle myönteistä julkisuutta.
– Tehtäväni on olla oopperan kasvot ulospäin ja avata taidemuotoa ja karsia ennakkoluuloja. Kynnys astua taloon voi monelle olla korkea. Ikinä emme pääse siihen, että jokainen suomalainen olisi käynyt oopperassa, mutta voimme tarjota erilaisia elämyksiä eri kohderyhmille, Lilli perusteli.
Tiirismaan koulun monipuolinen musiikkiluokkalainen
Lilli Paasikivi syntyi 22. heinäkuuta 1965 Imatralla, mistä perhe muutti pian Lahteen.
Insinööri-isän ja ekonomi-äidin perheessä harrastettiin monipuolisesti musiikkia. Lillillä on kaksi sisarta, Riikka ja Nelli. Kaikki tytöt soittivat ja lauloivat ja muodostavat yhä laulutrion Paasikivi Sisters, joka esittää suosikki-slaagereita, sellaisia kuin Suklaasydän, Sataman valot ja Amado Mio. Paasikiven sisarista Lilli valitsi musiikin ammatikseen, Riikasta ja Nellistä tuli insinöörejä.
Tiirismaan musiikkiluokilla Lilli sai opiskella musiikkia joka päivä. Hän lauloi ja kokeili useita soittimia mm. viulua, kitaraa ja saksofonia. Lisäksi hän näytteli, lasketteli, hiihti, surffasi, ratsasti, pelasi tennistä ja harrasti taitoluistelua. Hän oli niin hyvä taitoluistelija, että osallistui kilpailuihin.
– Musiikissa esikuvani oli Sibelius-viulukilpailun voittanut sielukas Liana Isakadze, mutta ihailin myös taitoluistelijoita, kuten Kristiina Wegeliusta ja Denise Bielmania, Lilli on kertonut.
Ensimmäisen esiintymismatkan ulkomaille, kuorofestivaalille Unkariin Lilli teki 9-vuotiaana. Kun Lahden kaupunki täytti 80 vuotta, hän lauloi musiikkiluokkien solistina Suurhallissa 8000 katsojan edessä.
– Sain toteuttaa itseäni musiikillisesti laidasta laitaan. Välillä soitin orkesterissa, välillä lauloin New York, New York.
Lilli oli 17-vuotiaana vaihto-oppilaana Amerikan Virginiassa, kun laulunopettaja Edmund Najera kysyi, oliko hän ajatellut laulajan ammattia.
– Koin valaistumisen. Tajusin, että se on elämäntehtäväni. Tämä maailma edusti minulle kaikkea sitä, mitä haluan. Tässä on haastetta, erilaisia musiikkityylejä ja aikamatkailua.
Musiikkia opiskelemaan Tukholmaan ja Lontooseen
Lilli kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta 1986, pääsi opiskelemaan sekä Sibelius-Akatemiaan että Tukholman musiikkikorkeakouluun. Hän valitsi Tukholman ja suoritti diplomin 1992, minkä jälkeen hän jatkoi oopperaopintojaan vielä Lontoossa Royal College of Music’issä.
Opiskeluvuosiin osuu kaksi kilpailumenestystä; kakkossijat sekä Lappeenrannan laulukilpailuissa 1992 että kansainvälisessä Mirjam Helin –laulukilpailussa 1994.
Solistiksi Kansallisoopperaan
Mezzosopraano Lilli Paasikivi pääsi solistiharjoittelijaksi Suomen kansallisoopperaan 1995.
– Solistiksi ja suurelle näyttämölle joutuminen oli hurja paikka. Yhtäkkiä tajusi, että piippuhyllylläkin oli ihmisiä, jotka olivat maksaneet lipuistaan.
Haaste oli mieluinen. Lilli uskoi, että oopperalaulaja oppii työnsä parhaiten näyttämöllä.
Kolme vuotta myöhemmin Ooppera kiinnitti hänet vakituiseksi solistiksi.
Ura ja äitiys
Vuosi 1998 oli 33-vuotiaan Lillin elämässä merkittävä. Kansallisoopperan kiinnityksen lisäksi hän sai kansainvälisen agentin, joka ryhtyi järjestämään esiintymisiä ulkomaille, ja yksityiselämässäkin tapahtui.
– Rakastuin Jaakkoon, sitten tulivat lapset ja ammatilliset haasteet yhtä aikaa. Se oli hurjaa aikaa.
Lilli solmi avioliiton viulisti Jaakko Ilveksen kanssa. Ilves, Jean Sibeliuksen tyttärenpojanpoika, toimi viulunsoiton lehtorina Sibelius-Akatemiassa.
Esikoinen Sini oli vain kuusiviikkoinen, kun Lilli palasi oopperanäyttämölle. Lillin oma äiti lähti mukaan hoitamaan vauvaa levytysmatkalle Saksaan.
– Äiti työnteli iltaitkuista pikkuista syystuulessa pimeällä hautausmaalla sillä aikaa, kun minä lauloin pikkukylän kirkossa.
Kaksi vuotta myöhemmin Sini sai pikkuveljen Juhanin. Jälleen Lilli palasi töihin heti synnytyksen jälkeen.
– Jaakko toi oopperan henkilökunnan ovelle itkevän lapsen imetettäväksi.
Samaan aikaan maailmalta tarjottiin yhä suurempia rooleja.
– Jokainen työtarjous oli askel eteenpäin uralla. Oli huumaavaa, kun omalle osaamiselle oli kysyntää.
Tasapainoilu uran ja pienten lasten välillä otti lujille.
– Koloratuurien piti helistä aamun harjoituksissa, vaikka olisin herännyt yöllä kolmesti imettämään. Ilman mieheni, äitini, sisarteni ja lastenhoitajien apua ja tukea en olisi selvinnyt työstäni.
Jälkeenpäin Lilli on ihmetellyt lyhyitä äitiyslomiaan.
– Mietin usein myöhemmin, että minkä ihmeen takia minulla oli niin kauhea kiire takaisin näyttämölle. Mutta aina silloin, kun haave on käsien ulottuvilla, ei voi olla varma, että vastaavia tarjouksia tulisi myöhemmin uudelleen. Asioihin on tartuttava.
Mutta Lilli myös nautti äitiydestä, ja äitiys vaikutti myönteisesti hänen laulamiseensa.
– Ääneni kypsyi ja tulkintani syvenivät. Joskus mietin, miten olisi käynyt, jos olisin kieltäytynyt työtarjouksista ja rauhoittanut lasten syntymän jälkeisen ajan täysin. Olisiko ura jäänyt tekemättä? Kilpailu oli kovaa, eikä annettuja mahdollisuuksia saanut hukata. Minulla ei ollut rohkeutta kieltäytyä niin hienoista tilaisuuksista.
– Nykyään ajattelen, että olisin hyvin voinut pitää vuoden äitiysloman. Mutta sanopa se uransa alussa olevalle laulajalle, jolla on kiire päästä lunastamaan omia odotuksiaan työhön, jota syvästi rakastaa.
Kansainvälinen mezzosopraano
Lillin antamista lukuisista haastatteluista käy selville, että laulaminen merkitsee hänelle paljon enemmän kuin pelkkää työtä.
– Se on osa minua. Sen kautta toteutan itseäni.
Ura kansainvälisenä mezzosopraanona on vienyt Lilli Paasikiveä huippuorkesterien solistiksi mm. Lontooseen, Berliiniin, Hampuriin, Müncheniin, Leipzigiin, Wieniin, Osloon, Sydney'iin, Melbourne’iin, Los Angelesiin ja New Yorkiin.
Kansallisoopperan ja Savonlinnan Oopperajuhlien lisäksi hän on vieraillut kansainvälisillä oopperanäyttämöillä mm. Pariisin Châtelet’ssa, Brysselin, Lyonin, Hampurin, Frankfurtin ja Tukholman oopperataloissa ja Salzburgin ja Aix-en-Provencen musiikkijuhlilla.
Lillin Paasikiven oopperarooleja ovat mm. Verdin Don Carloksen Eboli ja Aidan Amneris, Straussin Ruusuritarin Octavian, Wagnerin Valkyyrian Fricka ja Parsifalin Kundry, Bizet’n Carmen, Aarre Merikannon Juhan Marja, Mussorgskin Boris Godunovin Marina Mnišek ja Debussyn Pelléas’n ja Mélisanden Geneviève.
Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi
Joulukuussa 2011 Suomen kansallisoopperan hallitus nimitti talon oman solistin, mezzosopraano Lilli Paasikiven talon taiteelliseksi johtajaksi. Kolmivuotinen kausi jatko-optioineen alkoi elokuussa 2013.
Taiteellisena johtajana Lilli on joutunut vastaamaan oopperaohjelmiston ja konserttiohjelmiston suunnittelusta, johtamisesta, taiteellisen toiminnan kehittämisestä, ylläpitämisestä ja taiteellisen tason kehittämisestä. Hänelle on kuulunut myös vastuu oopperatuotannon sisällöllisestä ja taiteellisesta linjasta.
Lillin kohdalla nimitys merkitsi perehtymistä uuteen ammattiin. Hän uskoi pärjäävänsä, olihan talo tuttu:
– Luulen kyllä, että omakohtainen kokemus työn tekemisestä tekee minusta hyvän johtajan.
Aloittaessaan johtajana Lillillä oli paljon uusia ideoita.
– Aion ehdottomasti tehdä rohkeita linjanvetoja. Toisaalta haluan ylläpitää ja vaalia perinteitä. Mutta kyllä meidän tehtävämme on myös kyseenalaistaa ja luoda uutta.
Päätöksiä ja pettymyksiä
Harppaus esiintyvän taiteilijan roolista johtajaksi on ollut suuri. Lilli sanoo, että hänen näkökulmansa oopperaan on avautunut solistin kulmasta 360 asteen näkökulmaksi.
– Kansallisooppera on suuri valtamerilaiva, jossa päätökset tehdään vauhdissa eikä suunnatonta koneistoa pysäytetä niin vain. On tärkeää, että jokainen hoitaa oman slottinsa. Kaikki päätökset eivät ole kivoja. Aina joku joutuu kokemaan tyytymättömyyttä.
Johtajana Lilli on joutunut ottamaan vastaan kriittistä palautetta mm. teosvalinnoista, kiinnityksistä ja johtamistyylistä.
Keskustelua on herättänyt mm. musikaalin, Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummituksen ottaminen ohjelmistoon syksyllä 2015. Lilli puolustautui populismi-syytöksiä vastaan:
– Olemme maan ainoa täysvarusteinen musiikkiteatteritalo. Näyttävällä musikaalivalinnalla tavoittelemme uutta yleisöä. Tämä ei ole suunnanmuutos vaan tarjonnan laajentamista. Kantarepertuaari toimii kuten ennenkin.
Keväällä 2017 hän joutui perustelemaan harvinaista ohjaajan hylkäämispäätöstä. Oopperaohjaaja Kari Heiskanen oli ehtinyt työskennellä Wagnerin suurtuotannon Nibelungin sormuksen parissa jo vuoden päivät, kun Ooppera tiedotti, ettei Heiskanen ohjaakaan Ringiä.
Hylkäämisen syitä ei kerrottu julkisuuteen, mutta Lilli Paasikivi korosti:
– Nyt on tarkennettava sitä, että totta kai minulla taiteellisena johtajan on vastuu ja valta.
Ringin ensimmäinen osa, Reininkulta saa ensi-iltansa Anna Kelon ohjaamana syyskuussa 2019. Koko Ringin johtaa suomalainen huippukapellimestari Esa-Pekka Salonen, jonka Lilli onnistui kiinnittämään Oopperan taiteelliseksi partneriksi.
Oman solistikunnan alasajo
Sen lisäksi, että Lilli on Oopperan taiteellinen johtaja, hän on myös sen vieraileva solisti. Tietokoneen ja työhuoneen oven suljettuaan hän avaa kotona flyygelin ja ryhtyy harjoittelemaan seuraavaa rooliaan, Reininkullan Frickaa.
– Laulaessa pääsen irti budjeteista ja exceleistä.
Jos Oopperan solistit iloitsivat aikanaan kollegan valinnasta talon johtajaksi, keväällä 2019 he saivat karvaasti pettyä; Lilli on johtajana ajanut omasta solistikunnasta luopumista vähittäisen eläköitymisen myötä. Jatkossa Ooppera kiinnittää solistit erikseen jokaiseen tuotantoonsa.
Jatkokausi vuoteen 2023
Joulukuussa 2018 Oopperan hallitus jatkoi Lilli Paasikiven sopimusta taiteellisena johtajana vuoteen 2023. Hallitus luetteli Lillin ansioita:
– Hän on muun muassa uusinut ohjelmistoa sekä saanut taloon uutta yleisöä rohkeilla ja ennakkoluulottomilla teosvalinnoillaan sekä neuvotellut digitaalisuuden laajan hyödyntämisen mahdollistavan mediasopimuksen taiteilijoiden kanssa.
Lillin kauden kotimaisia kantaesityksiä ovat olleet Apocalyptica-sellistien Perttu Kivilaakson ja Eicca Toppisen ooppera Indigo, Sebastian Fagerlundin Syyssonaatti, Iiro Rantalan Pikaparantola ja Jaakko Kuusiston Jää.
Paras rooli
Takana on kuusi vuotta Oopperan taiteellisena johtajana, ja Lilli vakuuttaa:
– Tämä on paras roolini.
Suoraviivainen, jämpti, reilu, älykäs ja ennen kaikkea rohkea sekä taiteilijana että johtajana, kuvailee Lilliä hänen hyvä ystävänsä kapellimestari Hannu Lintu.
– Rohkeudesta seuraa se, ettei hän kaihda konfliktia tai jätä asioita sanomatta, Lintu toteaa.
Hannu Lintu siirtyy Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarin tehtävistä Suomen kansallisoopperan uudeksi ylikapellimestariksi 2022.
Lilli myöntää, että hänellä on tapana nostaa asiat pöydälle:
– Mutta johtajana pyrin hakemaan konsensusta ja sopua. En ole luonteeltani kaunan kantaja, enkä itse voi hyvin, jos kovasti riideltäisiin. En halua elää negatiivisten voimien alla.
Vanhan pappilan puutarhassa
Elämä kiireisenä johtajana on opettanut Lilli Paasikiven pitämään kiinni omasta vapaa-ajastaan. Henkireikä viimeiset kolme vuotta on ollut vanha pappila Salon lähellä. Pappilan puutarhassa Lilli on raivannut elintilaa kasveille.
– Vahvin voittaa puutarhassa, kuten elämässäkin. Hennot herkät primadonnat tukahtuvat helposti.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Ala-Seppälä, Sanna: Lilli Paasikivi: "Vain Suomi on tällainen kyykkijöiden maa". Ilta-Sanomat 31.3.2014.
Aromaa, Jonni: Lilli Paasikiven kausi jatkuu Kansallisoopperassa - hallitus: “Kiistattomat ansiot”. Yle Uutiset 19.12.2018.
Gustafsson, Miia: Kansallisoopperan uudella taiteellisella johdolla kunnianhimoisia suunnitelmia – talous rajoittaa. Yle Uutiset 8.9.2013.
Kivipelto-Tulkki, Jaana: Lilli Paasikivi-Ilves ja Jaakko Ilves: "Puhumme samaa musiikin kieltä". Oma Aika 6/2015.
Lehtimäki, Riitta: Oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi: ”Vahvin voittaa puutarhassa, kuten elämässäkin”. Kotiliesi 28.3.2018.
Mattila, Mattias: Kansallisooppera heivasi Kari Heiskasen yllättäen sivuun Wagner-tuotannosta – Lilli Paasikivi: "Päämääränä ainutkertainen Ring". Yle Uutiset 4.4.2017.
Mehto, Eeva: Lilli Paasikivi vastaa nyt kokonaisuudesta. Gramexpress 3/2013.
Paavilainen, Ulla-Maija: Lilli Paasikivi haluaa uutta yleisöä Kansallisoopperaan. Suomen Kuvalehti 23.5.2014.
Paavilainen, Ulla-Maija: Minkä neuvon antaisit nuoremmalle itsellesi, Lilli Paasikivi? ET 13.1.2019.
Puukka, Päivi: Haastatellut taiteilijat kritisoivat kovin sanoin Kansallisoopperan johtoa – Lilli Paasikivi sanoo pyrkivänsä korkeatasoiseen lopputulokseen. Yle Uutiset 19.6.2019.
Sirén, Vesa: Kansallisooppera jatkaa Paasikiven linjalla: taiteellinen johtaja sai jatkokauden vuoteen 2023. Helsingin Sanomat 19.12.2018.
Suomen kansallisooppera: Lilli Paasikivi.
Wikipedia: Lilli Paasikivi.
Yrjölä, Johanna: Tällainen on Lilli Paasikiven upea koti. Me Naiset 26.10.2014.
Katso ja kuuntele
Nordell, Risto: Risto Nordellin vieraana Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Yle Areena 3.7.2019.
Jokimies, Paula: Lilli Paasikivi: Olen kulttuurin lottovoittaja. Kulttuurikartta. Yle Areena 25.4.2019.
Meriläinen, Ari: Oopperajohtaja Lilli Paasikivi nauttii haasteista ja haluaa oppia uutta - Lilli Paasikiven kuusi kuvaa. Yle Areena 25.11.2017.
Mahler, Gustav: Sinfonia nro 8. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu, sol. Camilla Nylund, Helena Juntunen ja Anu Komsi, sopraano, Lilli Paasikivi ja Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, Stephen Gadd, baritoni, sekä Mika Kares, basso. Musiikkitalon kuoro, Kampin Laulu, Spira Ensemble, Tapiolan Kamarikuoro ja Cantores Minores. Helsingin juhlaviikot. Musiikkitalo 24.8.2018.
Hämeenniemi, Eero: Winter calm and Summer storms. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Osmo Vänskä, sol. Lilli Paasikivi, mezzosopraano. Musiikkitalo 14.12.2016.
Sibelius, Jean: Myrsky. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Osmo Vänskä, sol. Lilli Paasikivi, mezzosopraano, kertoja Jussi Nikkilä. Musiikkitalo 14.12.2016
