Laila Tarpila
Yle
Sopraano Päivi Nisula sai kiinnityksen Suomen Kansallisoopperaan juuri uuden oopperatalon valmistuttua 1993. Ulkomaisiakin kiinnityksiä nuorelle laulajalle oli tarjolla, mutta Nisula valitsi Suomen, koska hänelle kaikkein tärkein asia oli perhe.
Jäädessään kolme vuotta sitten eläkkeelle Suomen kansallisoopperasta, talon solistikuntaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan kuulunut sopraano Päivi Nisula (s. 5. toukokuuta 1961 Turku) kertoi valinnoista, joita joutui uransa alkuvuosina tekemään.
– Eräässä koelaulussa Münchenissä isossa huoneessa oli kaksi ovea. Kaikki kokelaat menivät sisään tietysti samasta ovesta, mutta jatkoon kelpuutetuille osoitettiin oma uloskäynti.
– Pääsin käyttämään sitä jatko-ovea ja sitten minulle kerrottiin, että nyt sinulle olisi töitä kaupungissa X. En koskaan matkustanut sinne, vaan lähdin kotiin.
Myöhemmin, kun Päivi Nisulalle 2000-luvun alussa tarjottiin kiinnitystä Leipzigiin, hän muistaa istuneensa keittiön lattialla ja miettineensä, mitä tekisi.
– Päätin jäädä kotiin, enkä ole päätöstäni koskaan katunut. Tiesin jo opiskeluaikana haluavani perheen ja lapsia. Minulle perhe on ollut se ykkösasia.
Päivi Nisula sai perheen ja hänestä tuli kolmen lapsen äiti. Hänen puolisonsa Antti Nisula on käyrätorvensoittaja ja yksi heidän kolmesta lapsestaan, Aino Nisula on lähtenyt vanhempien tapaan musiikkiuralle tähtäimessään lyömäsoittajan ammatti.
Kanojen, lampaiden ja Saaristo-oopperan äiti
Viimeiset vuotensa Päivi Nisula työskenteli Kansallisoopperassa Paraisten saaresta käsin. Uusi kotipaikka on lapsuuskesien mökkimaisemissa lähempänä entistä kotikaupunkia Turkua. Kolmenkymmenen pääkaupunkiseudulla vietetyn vuoden jälkeen sijansa Päivin arjessa saavat nyt muun muassa kanat ja lampaat.
Paraisilla toimelias ja määrätietoinen laulaja on perustanut myös oman oopperayhdistyksen. Saaristo-ooppera aloitti toimintansa 2010. Sen taiteellinen johtaja ei omien sanojensa mukaan osaa ommella, mutta tuottajan toimet sujuvat: hän hankkii rahoituksen, markkinoi, maksaa palkat, myy lippuja, nikkaroi lavasteita ja leipoo pullat.
Nyt Saaristo-oopperalla on takanaan jo kahdeksan produktiota sisältäen komedioita ja tragedioita, hauskoja juttuja ja satuja, mutta myös hurjia tarinoita menneisyydestä ja nykyisyydestä.
Esimerkiksi 2011 esitettiin Gian Carlo Menottin pienoisooppera, psykologinen trilleri Meedio. Satuooppera Hannu ja Kerttu nähtiin 2014 ja syksyn 2018 monologiooppera Tähtiin kirjoitettu kertoi Alma ja Toivo Kuulan traagisen rakkaustarinan.
Saaristo-oopperan 2016 esittämä kamariooppera Der Keiser von Atlantis syntyi Theresienstadtin keskitysleirillä säveltäjä Viktor Ullmannin ja runoilija Petr Kienin kohdattua toisensa.
Lokakuussa 2019 tulossa on kaksi Tauno Marttisen pienoisoopperaa Hilda Husso ja Häät, jotka saavat esityksensä Turussa Linnateatterin Dominossa.
Yksi Saaristo-oopperan produktioista on Päivi Nisulalle erityinen, kantaesitys vuodelta 2015, jonka hän tilasi säveltäjä Olli Kortekankaalta. Libreton oopperaan laati Michael Baran.
Ooppera Oma vika syntyi mittatilauksena baritoni Sauli Tiilikaiselle. Sen libretto perustuu Tiilikaisen päiväkirjamerkintöihin, joissa hän käy läpi omia tuntemuksiaan tyttären itsemurhan jälkeen.
Perherakkaalla Päivi Nisulalla on takanaan myös kokemus lapsen menettämisestä, silla kahta vuotta aikaisemmin hänen aikuisuuden kynnyksellä ollut esikoispoikansa kuoli tapaturmaisesti.
Fakin muutos mezzosopraanosta sopraanoksi laajensi oopperatyötä
Päivi Nisula haki heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen sekä Sibelius-Akatemiaan että teatterikorkeakouluun. Koska teatterikorkean ovet eivät avautueet, hän aloitti opinnot musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa Sibelius-Akatemiassa.
Laulaminen tuli mukaan kuin varkain ja muuttui lopulta pääaineeksi.
Oopperalaulajan ura alkoi voitolla Timo Mustakallio -kilpailussa 1989. Silloin Päivi oli vielä mezzosopraano. Fakin muutos mezzosta sopraanoksi tapahtui 2000-luvun alussa. Muutokseen yllytti kokenut ja arvostettu opettaja, Wienissä omaa laulustudiota pitävä Irina Gavrilovici.
Ammatissa toimivalle laulajalle fakin vaihto on riski, mutta Päivi Nisulan kohdalla vaihto onnistui ja hänen oopperarooliensa kirjo kasvoi mezzosta sopraanotehtäviin.
Oopperakiinnityksen ohella Päivi Nisula on ehtinyt konsertoida koti- ja ulkomaisten orkestereiden solistina. New Yorkin Carnegie Halliin Nisulan vei Sibeliuksen Kullervon sisaren rooli 2010. Minnesotan orkesteria johti konsertissa Osmo Vänskä, Kullervona lauloi baritoni Hannu Niemelä ja kuorona oli Ylioppilaskunnan laulajat.
Päivi Nisula pitää itseään onnekkaana, että sai laulaa Suomen kansallisoopperassa juuri uuden talon ensimmäiset 25 vuotta. Vain kaksi unelmaa jäi toteutumatta: hän olisi halunnut tehdä Wagnerin naisroolit Brünnhilden ja Isolden.
Vaikka ura Kansallisoopperassa on jo ohi, saattaa jotain Wagneria silti olla tulossa, sillä toimittaja Outi Paanasen haastattelussa kolme vuotta sitten Päivi Nisula alkoi suunnitella Saaristotien omaa Ringiä. Ringvägenillä oli jo silloin paikat katsottuina: Reininkulta tehtäisiin Paraisilla, Valkyyria Nauvossa, Siegfried Korppoossa ja Jumalten tuho Houtskarissa.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Heino, Anni: Nisula, Päivi kirjassa Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide (Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo). WSOY. Jyväskylä 2002.
Lähteenmäki, Lassi: Aurajoki kutsui Päivi Nisulan takaisin kotiin. TS 18.6.2005.
Mattila, Mattias: Tyttären itsemurha oopperan aiheena – isä laulaa roolin. Yle 28.10.2015.
Paananen, Outi: Sopraano Päivi Nisula jää eläkkeelle parrakkaana naisena. Yle 7.4.2016.
Schweitzer, Vivien: Symphonic Drama: Rage-Filled Reunion for Slave and His Sister. New York Times 2.3.2010.
Saaristo-ooppera
Päivi Nisula. Suomen kansallisooppera.
