Laila Tarpila
Yle
Nils-Eric Fougstedt sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen kuoro- ja orkesterimiehen, säveltäjän, sovittajan ja organisaattorin elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran. – Kuuntele Soivassa arkistossa Nils-Eric Fougstedt
Nils-Eric Fougstedt (24. toukokuuta 1910 Raisio – 12. huhtikuuta 1961 Helsinki) kuului niiden lukuisten suomalaisten säveltäjien joukkoon, jotka 1900-luvun puolivälissä tekivät musiikkia kotimaisiin elokuviin. Fougstedtin lisäksi elokuvasäveltäjiä olivat Einar Englund, Ahti Sonninen, Tauno Pylkkänen, Helvi Leiviskä, Selim Palmgren ja monet muut.
Tammikuun viimeisenä päivänä 1943 sai ensi-iltansa Ossi Elstelän ohjaama elokuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Munkkiniemen kreivin laulama Romanssi, "Sua vain yli kaiken..." oli Fougstedtin sävellys, mutta laulu ei niinkään tehnyt kuuluisaksi sen säveltäjää vaan sen laulajan, näyttelijä Leif Wagerin.
Munkkiniemen kreivin puhelin soi yötä päivää ja SF:n konttoriin tuli puolentoistasataa ihailijakirjettä päivässä. Pula-ajasta kärsinyt kansa lähetti ihailemalleen Leif Wagerille suuret määrät lahjoja, leivoksia, leikkieläimiä ja konserttilippuja. Jotkut lahjoittivat jopa leipäkorttinsa.
Mutta osansa suosiosta sai myös Nils-Eric Fougstedt, jonka tytär Christina Arni on muistellut, kuinka isä oli ylpeä siitä että heidän sohvakalustonsa oli maksettu Munkkiniemen kreivin rahoilla.
Tehokas kapellimestari
Nils-Eric Fougstedt, lempinimeltään Fouga, aloitti kapellimestariopinnot kesällä 1934 opiskellen Salzburgissa muun muassa Herbert von Karajanin kapellimestarikurssilla.
Fougstedtista kehittyi orkesterinjohtaja, joka kykeni selviytymään valtavasta työmäärästä. Radion sinfoniaorkesterin viulisti Heikki Louhivuori muistaa Fougstedtin olleen erityisesti käytännön mies ja nopea harjoittaja.
– Harjoittajana hän oli jopa kauhistuttavan nopea. Hän ei välittänyt niin paljon hienohionnasta, hän luotti muusikkohinsa sekä inspiraatioon ja silmänräpäykseen.
Fougstedt aloitti Radio-orkesterin kapellimestarina 1944 ja ylikapellimestarina 1951.
Fougstedt halusi laajentaa orkesterin kokoa niin että siitä saataisiin muodostettua mahdollisimman monta erilaista kokoonpanoa.
Soittajavakanssien määrää nostettiinkin heti 50-luvun alussa kuudellatoista ja Radio-orkesterin lisäksi uudet kokoonpanot olivat sinfoniaorkesteri, viihdeorkesteri, kamariorkesteri ja radiosekstetti.
Tehokas Fougstedt ei säästellyt voimiaan vaan ideoi, sävelsi ja sovitti. Hän myös kirjoitti ohjelmaesittelyjä ja organisoi, sillä intendenttiä ei radiossa vielä ollut.
Nolona Tukholmassa
Luonteeltaan Fousgstedt oli avoin ja rehellinen, hän rakasti sanaleikkejä, oli hyvä seuramies ja pidetty persoona.
Hän tunnustaa nolon tapauksen, joka sattui nuorena kapellimestarina Tukholmassa. Fougstedt oli johtamassa Ruotsin radiossa Konserttiyhdistyksen orkesteria ja ohjelmassa oli Brahmsin Haydn-muunnelmien lisäksi suomalaisia uutuusteoksia, joiden harjoittaminen vei paljon aikaa.
Koska harjoitusaikaa Brahmsille oli jäämässä kovin vähän, kysyi kapellimestari huolestuneena kuinka hyvin orkesteri osaisi Haydn-muunnelmat?
– Soitimme teoksen viikko sitten Furtwänglerin johdolla ja viime syksynä Toscaninin johdolla.
Kuoromiehen ja säveltäjän terveyshuolet
Tammikuussa 1938 Fougstedt esittäytyi Helsingissä jo toistamiseen säveltäjänä. Hän oli 27-vuotias ja antoi toisen sävellyskonserttinsa.
Fougstedt oli samaan aikaan myös kuoromies. Akademiska Sångföreningenin varajohtajana hän oli juhlimassa kuoron 100-vuotisjuhlaa ja mieskuoro Muntra Musikanterin 60-vuotisjuhlaan hän kirjoitti tekstejä ja mieskuoroperinteen esittelyjä.
Huhtikuussa Fougstedtilla oli edessä toinen sävellysopintomatka Berliiniin Max Trappin tunneille. Työn alla oli ensimmäinen sinfonia.
Toukokuun 1. päivänä hänen oli tarkoitus lähteä kuuntelemaan Hitlerin puhetta Lustgarteniin, mutta kevät oli ollut kylmä ja Fougstedt oli sairastunut.
Hän luuli jo toipuneensa, mutta joutui lopulta – viikkojen kuluttua – viestittämään kotiin pariskunnan ensimmäistä lasta odottavalle laulajatarpuolisolle Greta Fougstedtille, ettei kyseessä ollut tavallinen flunssa vaan hän poti jotain vakavampaa.
Leipzigin kuoronjohtajakurssi jäi väliin, kun Fousgtedt joutui heinäkuussa Berliinissä leikkaukseen, jossa häneltä poistettiin toinen munuainen. Kahden vuorokauden kamppailu elämän ja kuoleman rajalla päättyi parhain päin ja Fougstedt selvisi operaatiosta, mutta hänen terveytensä jäi epävakaaksi.
Monilahjainen Fougstedt harjoitti samanaikaisesti useita vaativia ammatteja
Nils-Eric Fougstedt opetti Sibelius-Akatemiassa teoriaa ja kuoronjohtoa, kirjoitti teoriaoppikirjan, ja vaikutti kokonaiseen sukupolveen ruotsinkielisiä musiikinopiskelijoita. Hän toimi tärkeissä kuoroelämän luottamusviroissa ja kuului 1940-luvun puolivälissä perustetun Suomen säveltäjäyhdistyksen perustajajäseniin.
Alun perin pianistin uraa suunnitellut Fougstedt oli säestänyt laulajaa radiossa ensimmäisen kerran 1933. Viisi vuotta myöhemmin hän vastasi musiikkiohjelmista radion ruotsinkielisellä puolella.
Fougstedt oli mukana tekniikan kehityksen kärjessä. Hän johti ensimmäisen Radio-orkesterin televisioidun tiistaikonsertin joulukuussa 1959. Hänen 50-vuotiskonserttinsa lähetettiin myös suorana televisiossa toukokuussa 1960.
Kun Aarre Merikannon esittämättä jäänyt Juha-ooppera kaivettiin naftaliinista, johti Nils-Eric Fougstedt oopperan konserttiversion esitykset, ensin kutsuvierasyleisölle ja sen jälkeen radiolähetyksen koko kuulijakunnalle joulukuussa 1958.
Solistikuoron Fougstedt perusti radioon jo 1940. Se oli lähes kahdenkymmenen laulajan kuoro, joka tuotti runsaasti erilaisia radio-ohjelmia. Solistikuorosta kehittyi sittemmin Radiokuoro, jonka johtajana Fougstedt vaikutti kuolemaansa asti.
Professorin arvonimi Fougstedtille myönnettiin 1960.
Vahvasta elämänhalusta huolimatta 50-vuotias Fougstedt joutui viettämään elämänsä viimeiset hetket sairaalassa. Tyttärelleen hän totesi, ettei ehtisi vielä kuolla, sillä tekemistä oli vielä paljon.
Nils-Eric Fougstedtin muistokonsertti pidettiin Yliopiston juhlasalissa toukokuun 9. päivänä 1961.
Radio-orkesteri ja Radiokuoro esittivät Fougstedtin teoksia Paavo Berglundin johdolla, viulisti Erik Cronvall esiintyi ja Fougstedtin kuorot Muntra Musikanter, Svenska Sångare ja Akademiska Sångföreningen esittivät Erik Bergmanin johdolla kappaleet Nattlig Madonna ja Tre sånger om kärleken.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Selim Palmgren: Pianokonsertto nro 2 op. 33 "Virta" (1913). Radio-orkesteri, joht. Nils-Eric Fougstedt, sol. Timo Mikkilä, piano. Äänitetty 1951.
Lähteet ja linkit
Bonsdorff, Lena von: Barfota i cylinder – en levnadsteckning: Nils-Eric Fougstedt. Söderströms. Pieksämäki 2001.
Fougstedt, Nils-Eric: Nils-Eric Fougstedt kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Karttunen, Antero: Radion sinfoniaorkesteri 1927-2002. Yleisradio 2002.
Dahlström, Fabian (suom. Alanko, Heli): Fougstedt, Nils-Eric (1910–1961). Kansallisbiografia 6.9.2001.
Kahila, Satu: Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarit
Elävä arkisto: Nils-Eric Fougstedt
pomus.net Nils-Eric Fougstedt
Wikipedia Leif Wager
Wikipedia Nils-Eric Fougstedt
