Laila Tarpila
Yle
Suomen sisäpoliittinen tilanne vaikutti ratkaisevasti oululaisen Knut Kankaan elämään ja kohtaloon. Köyhistä oloista säveltäjäksi ja kapellimestariksi ponnistanut Kangas oli ensimmäiseltä ammatiltaan tullimies. Tässä roolissa hänet nimitettiin punaisten tullineuvostoon Helsinkiin helmikuussa 1918.
Knut Kangas (11. toukokuuta 1883 Oulu – 25. toukokuuta 1941 Kuopio) kasvoi Oulussa vahvasti uskonnollisessa kodissa ja kuuli kotona paljon virsiä ja hengellisiä lauluja. Hän sai kosketuksen myös sotilasmusiikkiin, sillä kaupungissa toimi 4. Oulun tarkk'ampujapataljoonan soittokunta.
Kotona ei ollut soittimia, mutta lyseon kesken jättänyt nuorukainen liittyi Oulun Työväen Mieskuoro Oraaseen ollessaan töissä Åströmin konepajalla. Kuoro sai 16-vuotiaasta kaunisäänisestä, hieman ujosta pojasta laulajan ensimmäiseen bassoon.
Lauluharrastuksen kautta Knut Kangas innostui myös teatterista ja sai kosketuksen työväenliikkeen aatemaailmaan.
Siirto Helsinkiin mahdollisti musiikkiopinnot
Jo perheellinen 27-vuotias Knut Kangas anoi siirtoa Oulusta Helsinkiin ja pääsi tullivahtimestariksi Helsingin pakkahuoneelle 1911.
Kangas liittyi heti Työväenyhdistyksen mieskuoroon ja aloitti musiikkiopinnot Helsingin lukkari-urkurikoulussa saaden päästötodistuksen 1917. Ylemmän laulunopettajatutkinnon Kangas suoritti Helsingin Musiikkiopistossa samana vuonna.
Ammattiin Knut Kangas olisi halunnut "johonkin kulttuurin saastuttamattomaan korpeen", mutta sisällissodan puhjettua kohtalo päätti toisin.
Jäseneksi punaisten tullineuvostoon
Kun punaiset ottivat vallan Helsingissä, piti lukuisiin hallinnollisiin tehtäviin saada omat miehet. Tällaisena pidettiin myös Knut Kangasta, joka nimitettiin punaisten tullineuvostoon 13. helmikuuta 1918.
Kuultuaan nimityksestä lukkari-urkurikoulusta valmistunut muusikko jätti eroanomuksensa kansanvaltuuskunnalle. Eroa ei myönnetty, ei myöskään toisen pyynnön jälkeen vaan annettiin ymmärtää, että pahempia seuraamuksia välttääkseen hänen olisi parasta pysyä virassa.
Pako Pietariin
Sisällissodan päätyttyä toukokuussa 1918 punainen virkamiehistö pakeni Venäjälle. Näin teki myös Knut Kangas, joka pääsi Pietariin väärennetyillä papereilla yhdessä tullineuvoston puheenjohtajan Alfred Blomqvistin kanssa.
Seitsenhenkisestä punaisten tullineuvostosta Kangas oli ainoa, joka selvisi eikä kohdannut väkivaltaista kuolemaa.
Kaksi neuvoston jäsentä teloitettin Viipurissa heti toukokuun alussa ja kolme kuoli vankileireillä kesällä 1918. Kankaan matkakumppani, puheenjohtaja Blomqvist, joka päätti jäädä Venäjälle, surmattiin Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
Knut Kangas onnistui palaamaan kotimaahan kahden ankaran Pietarin-vuoden jälkeen 1920.
Suomessa hänet vangittiin välittömästi ja tuomittiin oikeudenkäynnin jälkeen valtiopetoksesta. Valitusten jälkeen ja lieventävien asianhaarojen vallitessa hänet vapautettiin seuraavana vuonna, mutta tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa neljäksi vuodeksi.
Elämä valtiopetostuomion jälkeen
Vapauduttuaan vankilasta Knut Kangas suuntasi Ouluun, missä kuoroystävät Oraassa ottivat hänet lämpimästi vastaan. Työväenliikkeen parissa Kankaan vankeustuomioon suhtauduttiin lähinnä aatteen puolesta tehtynä uharuksena.
Työpaikka löytyi Oulun Työväen Näyttämöltä vakituisena säestäjänä ja kapellimestarina. Kankaan ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon Pietarin pakolaisvuosien aikana. Keväällä 1926 hän avioitui Elvi s. Simulan kanssa.
Poliittiset olot olivat sisällissodan jäljiltä tuuliset ja Kangas joutui hakeutumaan välillä Vaasaan. Töiden perässä hän palasi takaisin Ouluun, kunnes 1934 Kangas kutsuttiin Helsinkiin Työväenyhdistyksen sekakuoron ja orkesterin johtajaksi.
Syksyllä 1937 Kankaan kautta ei enää jatkettu ja viimeinen työpaikka löytyi Kuopiosta, missä hän toimi Työväen Musiikkiyhdistyksen kapellimestarina ja johti kuoroa ja orkesteria. Kuopion Työväen Teatterissa Kangas toimi laulunopettajana ja pianistina.
Ei taiteilijaeläkkeen arvoinen ura
Kun työväen musiikkimies Knut Kangas anoi valtion taiteilijaeläkettä 1938, hän perusteli hakemustaan 40-vuotisella uralla "musiikkisivistyksen huolehtimisesta maamme köyhälistön keskuudessa".
Eläkettä ei myönnetty, vaikka Kangas oli saanut suosittelijakseen muun muassa silloisen valtiovarainministerin Väinö Tannerin.
Hakemuksessa Kangas mainitsi säveltämänsä yli 50 teosta kuoroille ja orkestereille ja vetosi jatkuvaan sangen niukkaan toimeentuloon ja heikkoon terveyteensä – Kangas sairasti astmaa mihin hän lopulta kuoli toukokuussa 1941.
Tunnetuin ja esitetyin teos
Jälkipolvet tuntevat Knut Kankaan parhaiten marssista Taistojen tiellä (Eespäin, eespäin tiellä taistojen – ), jonka Kangas sanoitti ja sovitti Vaasan työväenyhdistyksen 45-vuotisjuhlaan 1929. Sävel oli lainattu – ehkä hieman yllättäen – valkoisten marssisävelmistöstä, Hannes Konnon marssista Jää hyvästi isänmaa.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lue myös Knut Kankaan omaelämäkerrallinen tarina Pakolaisena Venäjällä.
Lähteet ja linkit
Kangas, Laila: Punainen virkamies tahtomattaan - säveltäjä, kuoronjohtaja ja kapellimestari Knut Kangas. Sisällissota rikkoi punaisen säveltäjä Knut Kankaan avioliiton ja katkaisi yhteyden perheeseen. Säveltäjä, kuoronjohtaja ja kapellimestari Knut Kankaan elämä ja musiikkiura valtiopetostuomion jälkeen. Musiikin kevät 1918 – kohtaloita sisällissodan Suomessa. Yle 2018.
Kurkela, Vesa: Kangas, Knut (1883–1941). Kansallisbiografia 28.2.2001.
