Klarinetisti Kari Kriikku halusi 16-vuotiaana niin palavasti muusikoksi, että jätti koulun ja lähti varuskuntaan soitto-oppilaaksi. Tie Peräseinäjoelta maailmankuuluksi klarinettitaiteilijaksi kulki Kaartin kasarmin kautta. – Kuuntele Soivassa arkistossa Kari Kriikku
Valokuvaaja Kaapo Kamu halusi tavata ja muotokuvata klarinettitaiteilija Kari Kriikun, koska Kamua kiehtoi Kriikun harvinainen laaja-alaisuus. Suvereeni virtuoosi soittaa klassista, nykymusiikkia ja klezmeriä ja saattaa vapaa-ajallaan tarttua myös banjoon bluegrassin merkeissä. Valokuvaussession tauolla syksyllä 2016 Kriikku kertoi Kamulle, kuinka klarinetti tuli hänen elämäänsä.
Peräseinäjoen soittokunnan muoviklarinetti
Kari syntyi Ylistarossa 29. huhtikuuta 1960. Kun hän aloitti koulun, perhe oli muuttanut Peräseinäjoelle.
– Koulussa ala-asteella, kuka asui lähellä sai raskaan soittimen, kuka kaukana, sai kevyen. Se, joka asui kauimpana, sai tietysti huilun tai piccolon, Kari muisteli hymyillen.
Kari soitti alttonokkahuilua, kun luokanopettaja ehdotti, että hänen kannattaisi ryhtyä soittamaan klarinettia. Peräseinäjoen soittokunnalta jouti muovinen klarinetti lainaksi.
– Muistan sen klarinetin tuoksun. Siinä oli jotain mystistä ja viehättävää, vaikka se oli muovia. Se oli kuitenkin vuosikymmeniä vanha soitin. Siitä se lähti.
Muoviklarinetti kiksaa ja lentää lattialle
Vanha muovinen klarinetti kävi välillä pojan hermoille.
– Puhallinsoitin on sellainen, että se kiksailee. Ääni ei pysy, vaan soitin kiksaa – vähän niin kuin M.A. Numminen kiksaa laulaessaan.
– Sitä kiksailua alkoi tulla vähän liian usein. En hallinnut sitä ja kerran heitin klarinetin lattialle. Äiti kuuli sen äänen. Tajusin, että äiti tulee ja otin klarinetin äkkiä pois lattialta. Äiti jotenkin arvasi, mikä se oli, vaikka sanoin, että ei täällä mitään. Vääntelin niitä läppiä, ja lopuksi opettaja väänsi ne paikoilleen.
Kari ei ollut missään vaiheessa tähti. Hän oli kiinnostunut musiikista, piti soittamisesta ja hänellä oli kiva opettaja.
Muiden nuorten tavoin soittaminen bändissä kiinnosti kovasti.
– Kun pääsi kokeilemaan rumpuja, niin se olisi helposti vienyt voiton klarinetinsoitosta, ellei opettaja olisi ollut niin mukava. Klarinettitunneille oli aina kiva ja kiehtova mennä. Luulen, että se oli ihan näin simppeliä.
”Voisinko minäkin tienata musahommasta leipäni?”
Seinäjoen musiikkiopistolla Kari törmäsi muusikoihin.
– Kerran sitten tajusin, että nämähän ansaitsevat elantonsa musiikkihommalla. Aloin miettiä, että voisinko minäkin opettaa koulussa, opettaa lapsia, tienata musahommasta leipäni. En siis halunnut töihin.
– Opettajani sanoi, etten 16-vuotiaana vielä vähään aikaan pääse Sibelius-Akatemiaan, joka oli siihen aikaan jo musiikkikorkeakoulu, mutta voisin päästä varuskuntasoittokuntaan.
Siihen aikaan, 1970-luvun puolivälissä Suomessa oli varuskuntasoittokuntia ja Sibelius-Akatemiassa oma sotilasmusiikkiosasto.
– Tiesin, että klarinetinsoiton opettaja tuli sinne Sibelius-Akatemiasta, ja saisin hyvää opetusta.
Koulun lopettaminen yläasteeseen oli suuri ratkaisu.
– Lopulta vanhempani sanoivat, että tulet takaisin ja menet lukioon, jos homma ei toimi.
Sotilassoittaja Kriikku
Neljän hengen kämppä Kaartin kasarmilla Helsingin Mechelininkadulla oli Kriikun majapaikka seuraavat kaksi vuotta. Soitto-oppilaiden koulutusaika oli kolme vuotta, mutta Kari jätti kasarmin kahden vuoden jälkeen.
– En mitenkään ollut jäämässä sinne. Minulla ei ollut intoa siihen paikkaa sinällään. Kaikilla ei tullut siellä mitta täyteen, mutta minulla tuli.
– Olin nuori kundi ja lapsellinen. Kun piti mennä Sibelius-Akatemiaan soittotunneille harmaat päällä ja lyhyessä tukassa – siihen aikaan kaikilla oli pitkä tukka - niin jotenkin se kaikki soti mun sotilasmuusikkouttani vastaan.
Oikeaksi muusikoksi
Soitto-oppilas Kriikku haki muutosta tilanteeseen omin päin, puhumatta opettajalleen.
– Kävelin omapäisesti Sibelius-Akatemian rehtorin kansliaan ja sanoin, että haluan tänne. En tiedä, millainen olin? Olinko jotenkin öykkärimäinen vai mimmoinen? Rehtori vähän värähti.
– Sitten opettajani sai kuulla, että olin mennyt puhumaan rehtorille. Mutta mä menin uudestaan.
Soitto-oppilas pantiin kokeeseen.
– Opettajani ja reksi järjestivät niin, että sain soittaa kesken lukukauden eräässä matineassa. Sen perusteella katsottiin sitten, että pääsenkö.
– Tietysti ne olivat sopineet jo keskenään, mutta kiristivät vielä vähän ruuvia. Soitin matineassa, ja sitten ne sanoivat, että nyt pääset tänne.
– Se oli hetki, jolloin mielestäni olin kohta jo oikea muusikko.
Omistuksia ja kantaesityksiä
Kari Kriikku suoritti klarinetin diplomitutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1983.
Kriikku on tehnyt päätyönsä klarinetistina lähinnä solistina, mikä on puhallinmuusikolle hyvin harvinaista. Hän on luonut myös huomattavan kansainvälisen uran, esiintynyt maailman johtavien sinfoniaorkesterien solistina ja esittänyt kamarimusiikkia yhdessä kuuluisien taiteilijoiden ja kokoonpanojen kanssa.
Kriikku on saanut mainetta erityisesti nykymusiikin esittäjänä. Hän on tehnyt yhteistyötä lukuisten säveltäjien kanssa, hänelle on omistettu teoksia ja hän on kantaesittänyt mm. Jouni Kaipaisen, Jukka Tiensuun, Kimmo Hakolan, Magnus Lindbergin ja Kaija Saariahon klarinettikonsertot.
Kriikku on tarttunut myös hallinnollisiin tehtäviin. Vuosina 1994–1999 hän toimi Uudenkaupungin Crusell-viikon taiteellisena johtajana ja vuodesta 1998 hän on ollut Avanti! kamariorkesterin taiteellinen johtaja.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Kari Kriikku. Kotisivut.
Lehtonen, Tiina-Maija: Da Kaapo: Kari Kriikku. Artikkeli Yle Klassinen 16.12.2016.
Wikipedia: Kari Kriikku.
Katso ja kuuntele
Kaipainen, Jouni: Klarinettikonsertto Carpe diem op. 38. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Klaus Mäkelä, sol. Kari Kriikku, klarinetti. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti. Musiikkitalo 6.12.2019.
Da Kaapo: Klarinetisti Kari Kriikku ja valokuvaaja Kaapo Kamu keskustelevat muotokuvan kuvaustauolla. Konalan studio 25.10.2016.
Lindberg, Magnus: Klarinettikonsertto. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Jukka-Pekka Saraste, sol. Kari Kriikku, klarinetti.
Svenska litteratursällskapets årshögtid 5.2.2019.
Svenska litteratursällskapet delar ut en mängd pris till författare och kulturutövare. I programmet ingår musikinslag av Avanti! med Kari Kriikku, jazzsångerskan Anni Elif samt dj El Bunu. Prisutdelningen sker i Helsingfors universitets solennitetssal.
#kulttuurinvälikysymys: Klarinetisti Kari Kriikku puhuu taiteesta. Yle Areena 30.3.2015.
Tiensuu, Jukka: Puro-klarinettikonsertto. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Jukka-Pekka Saraste, sol. Kari Kriikku, klarinetti.
Saaraho, Kaija: D'om le vrai sens -klarinettikonsertto. VI A mon seul desir. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo, sol. Kari Kriikku, klarinetti.
