Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros baritoni Matti Lehtisestä Johannes Ponton roolissa Kalevi Ahon oopperassa Avain.
Lassi Rajamaan piirros Matti Lehtisestä Johannes Ponton roolissa Kalevi Ahon oopperassa Avain. Lassi Rajamaan piirros baritoni Matti Lehtisestä Johannes Ponton roolissa Kalevi Ahon oopperassa Avain. Kuva: Lassi Rajamaa Matti Lehtinen,Lassi Rajamaa

Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Matti Lehtisen lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista. – Kuuntele Matti Lehtinen Soivassa arkistossa – Baritoni Matti Lehtinen menehtyi 100-vuotiaana 16. elokuuta 2022 lyhyen sairauden jälkeen.

Kun tapasimme baritoni Matti Lehtisen (s. 24. huhtikuuta 1922 Lappee) tämän kotona Helsingin Töölössä kollega Tiina-Maija Lehtosen kanssa, oli tammikuu 2014 ja haastattelun aihe Matti Lehtisen laululevyn ehdokkuus Ylen Vuoden levy -äänestyksessä.

Kysyttäessä omasta mielestä parhaiten onnistunutta äänitettä, vastaus oli selkeä:

– Syystunnelma. Toivo Kuulan laulu Eino Leinon sanoihin. Siinä laulaja tai runoilija katuen ja itseään soimaten kertoo miten aikoinaan hylkäsi rakkauden ja kuvaa sitä seurannutta syksyä ja talvea, joka kuoletti kukkasen.

Vain yksi kiiltonahkakenkä konserttikiertueella

Haastattelua tehdessä Matti Lehtinen oli 91-vuotias. Hän kertoi kuinka puoliso Airi, joka osallistui vuosikymmenten varrella reissaavan laulajan uraan pakkaamalla tämän laukun, erään kerran erehtyi.

Vaatelaukkua pakatessa esiintymiskengistä vain toinen oli mennyt laukkuun toisen jäädessä kotiin. Laulajan oikeaan jalkaan löytyi kiiltonahkakenkä, kun taas vasen sai tyytyä tavalliseen mustaan kenkään.

Pikkutarkka yleisön jäsen olisi saattanut kiinnittää huomiota tähän yksityiskohtaan, pohtivat esiintyjät. Joku ratkaisu piti keksiä.

Niinpä säestäjä Pentti Koskimies ehdotti, että hän antaa oman vasemman kenkänsä Matille. Näkyihän pianistin jaloista yleisölle vain oikea kenkä.

Näin tehtiin vaihto ja Koskimies soitti konsertin eriparikengissä solistin näyttäytyessä täydessä esiintymisasussa.

Hauen laulu

Haastattelun päätteeksi laulutaiteen professori Matti Lehtinen ilahdutti toimittajia lausumalla Aaro Hellaakosken runon Hauen laulu:

Mozartin Papagenosta Merikannon Juhaan ja Ahon Johannes Pontoon

Oopperassa Matti Lehtinen muistetaan erityisesti kahdesta täysin vastakkaisesta suuresta roolista. Taikahuilun Papageno oli Lehtisen poikamaisessa hahmossa yleisön suuri suosikki Savonlinnassa 1970-luvulla.

Myöskin Savonlinnassa esitetty Aarre Merikannon Juha, leikkisän Papagenon vastakohta, sai kiittävät arviot 1971. Kriitikko Seppo Heikinheimo ylisti Lehtisen luonnetutkielmaa Juhasta. Se oli toteutettu aitoudella, jota oopperalavalla vain harvoin tapaa.

Matti Lehtinen Papagenona Savonlinnan oopperajuhlilla 1973.
Matti Lehtinen Papagenona Savonlinnan oopperajuhlilla 1973. Matti Lehtinen Papagenona Savonlinnan oopperajuhlilla 1973. Kuva: Markku Vuorela / Yle Matti Lehtinen,Papageno

Ehkä suurimman työn Lehtinen teki Kalevi Ahon puolitoistatuntisessa monologioopperassa Avain.

Juha Mannerkorven tarinassa kielenkääntäjä Johannes Ponto on päättänyt 50 täyttäessään viettää ensi kertaa elämässään syntymäpäivää. Vieraita ei kuitenkaan kuulu ja kun Ponto päättää lähteä kutsumaan vieraita pitkin pihoja, hän huomaa avaimensa kadonneen.

Pikku virkamies jää yksin ja käy juhlajuoman siivittämänä läpi traumojaan vajoten lopulta synkkyyteen.

Baritoni Matti Lehtinen Kalevi Ahon Avain-oopperan Johannes Pontona 1981.
Baritoni Matti Lehtinen Kalevi Ahon Avain-oopperan Johannes Pontona 1981. Baritoni Matti Lehtinen Kalevi Ahon Avain-oopperan Johannes Pontona 1981. Kuva: Leif Öster / Yle Matti Lehtinen,oopperalaulajat,baritonit

Lehtinen tuli kauniisti soljuvan lauluäänen lisäksi kuuluisaksi myös loistavasta tekstinkäsittelytaidosta ja erinomaisesta artikulaatiosta. Hänen tavoitteenaan oli, että yleisön tuli ymmärtää sanoista ainakin 60 prosenttia silloinkin, kun orkesteri pauhasi täysillä.

Ensin sotaan ja sitten Sibelius-Akatemiaan

Matti Lehtinen oli lappeelaisen ratamestariperheen kahdeksasta lapsesta toiseksi nuorin. Musikaalisessa perheessä Matin laulunlahjoihin ei lapsena kiinnitetty juuri huomiota. Jo kymmenvuotiaana alkoi kiinnostus lentokoneisiin, mutta lentokoneenrakennus jäi heikkojen matematiikkanumeroiden vuoksi.

Lehtinen jäi täysorvoksi alaikäisenä keskellä sotaa. Hän joutui sotaväkeen jo ennen kuin sai ylioppilastodistuksen Mikkelissä 1942.

Kun holhoojana toiminut vanhempi veli kysyi sodasta kotiutetulta ja kahdesti Kannaksella lievästi haavoittuneelta Matilta tulevaisuuden ammatista, ilmoitti tämä pyrkivänsä Sibelius-Akatemiaan.

Koko opiskeluajan Lehtinen kuului myös Ylioppilasteatteriin näytellen puherooleja ja saaden arvokasta lavakokemusta myöhempiä vuosia varten.

Laulukilpailun voittoon Genevessä

Tie kansainvälisille lavoille alkoi Genevessä 1950 laulukilpailussa, johon osallistui lähes 400 kilpailijaa. Miesten sarjassa laulajia oli 194. Karsinnassa Lehtinen oli keskeytetty kesken laulun ja todettu: on kuultu tarpeeksi.

Kymmeniin maihin radioidun loppukilpailun tulos oli ylivoimainen ja suomalaista, 28-vuotiasta Matti Lehtistä suitsutettiin lehdistössä. Toisen palkinnon sai sittemmin hienon kansainvälisen uran tehnyt itävaltalainen Walter Berry.

Lehtinen oli kiinnitettynä Kölnin oopperaan 1952–55. Hän palasi kuitenkin Suomeen, oli vapaa taiteilija 1955–63 ja Kansallisoopperan solisti 1963–67.

Sibelius-Akatemian lauluprofessorina Lehtinen toimi yli kahdenkymmenen vuoden ajan 1963–87.

Noin 60 ooppera- ja operettiroolin laulanut Matti Lehtinen sai säveltaiteilijain valtionpalkinnon 1980 ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali jo 1965.

Matti Lehtinen lauloi solistina Kalervo Hämäläisen Olympiamarssissa vuonna 1960. Mukana laulamassa on Karjalan yhteiskoulun oppilaskuoro ja soittamassa Radion viihdeorkesteri (sov. Pentti Lasanen & Artturi Rope, san. Reino Hirviseppä).

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Lampila, Hannu-Ilari: Lehtinen, Matti kirjassa Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. Toim. Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo. WSOY. Jyväskylä 2002.
Rahikainen, Ea: Matti Lehtinen kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Taajamaa, Bruno: Matti Lehtinen. Laulajan matkassa. Recallmed Oy. 1983.
Lampila, Hannu-Ilari: Lehtinen, Matti (1922–). Kansallisbiografia 21.3.2005.