Sandra Saulo
Yle
Kalevi Aho oli 10-vuotias koulupoika Forssassa, kun hänen opettajansa perusti mandoliiniyhtyeen, otti Kalevin mukaan ja opetti nuotit. Se oli lähtölaukaus Ahon uralle säveltäjänä.
Nykyään Kalevi Aho (9. maaliskuuta 1949 Forssa) on kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiämme ja osallistuu mielellään myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ahon laajaan sävellystuotantoon sisältyy mm. menestysooppera Hyönteiselämää.
Lassi Rajamaan syntymäpäiväpiirros Kalevi Ahosta viittaa juurikin oopperaan Hyönteiselämää, jota on arvioitu “yhdeksi kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi oopperaksi”.
Jäärä rintamuksessa on merkki siitä, että sävellysopintojensa alkuvaiheessa Kalevi Aho opiskeli luonnontieteitä, matematiikka ja fysiikkaa.
Hyönteiselämää - parodiaa ihmisyydestä
Kalevi Aho osallistui teoksellaan Hyönteiselämää Savonlinnan oopperajuhlien kutsukilpailuun vuonna 1987. Libreton hän oli muokannut Josef Čapekin näytelmästä.
Oopperassa hyönteiset edustavat erilaisia ihmistyyppejä ja näistä ihmistyypeistä alkaa oopperan edetessä paljastua narsistisia piirteitä ja itsekästä voiton tavoittelua.
Kutsukilpailun voitti Paavo Heinisen Veitsi ja Hyönteiselämää esitettiin ensimmäistä kertaa Suomen Kansallisoopperassa vasta vuonna 1996.
Saadakseen oopperan musiikin esille Kalevi Aho muokkasi oopperasta seitsemännen sinfoniansa. Sinfonia sai kantaesityksensä Radion sinfoniaorkesterin esittämänä lokakuussa 1988.
Ensiesitys melkein 10 vuotta säveltämisen jälkeen
Hyönteiselämä-oopperan kantaesitys Suomen kansallisoopperassa vihdoin vuonna 1996 oli menestys. Hyönteisaiheesta huolimatta ooppera ei ollut mikään koko perheen ooppera vaan tiukan satiirinen kuvaus ihmisyydestä.
Kalevi Ahon laajan tuotannon yhdistävä tekijä on hänen mieltymyksensä ironiaan ja parodiaan. Villeimmillään mieltymys näkyy juuri oopperassa Hyönteiselämää.
Ahoa pidetään säveltäjänä pluralistina eli kansankielellä voisi sanoa, että hän tekee crossoveria. Musiikkia, jossa eri tyylilajit sekoittuvat toisiinsa. Olennaisinta hänelle on sanoma, jota tekniset ratkaisut palvelevat.
Paluu juurille
Kalevi Aho on kotoisin Forssasta. Hän on muistellut, että hänen ensisoittimensa oli kotoa löytynyt mandoliini. Mandoliini löytyi myös monen muun luokkakaverin kotoa.
Kansankoulunopettajalla Martti Loikkasella oli merkittävä osuus siihen, että Kalevi Ahosta tuli säveltäjä. Loikkanen perusti mandoliiniyhtyeen ja opetti yhtyeen jäsenille nuotit. Nuotit opittuaan Kalevi alkoi heti 10-vuotiaana säveltämään.
Aho edistyi mandoliinin kanssa niin nopeasti, että Martti Loikkanen ehdotti hänelle viulunsoiton opiskelua.
– Martti opetti minua kotonaan ilmaiseksi, kunnes aloin soittotaidoiltani ohittaa hänet ja hän ehdotti opettajan vaihtoa, Kalevi Aho kertoo musiikkiharrastuksensa alkuvaiheista.
Kalevi Aho kertoo soittaneensa kaikissa mahdollisissa forssalaisissa kokoonpanoissa, joissa tarvittiin viulua.
Vuonna 1965 perustetussa Forssan musiikkiopistossa Aho ehti soittaa vain puolen vuoden verran ennen kuin pääsi Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle Radion sinfoniaorkesterin viulistin Erkki Lasonpalon oppilaaksi.
Omaa nimeä kantava musiikkijuhla Forssassa
Kalevi Aho on muistellut nuoruutensa Forssaa Häme-wiki -sivustolla ja harmittelee, että monet hänen nuoruutensa parhaat paikat ja talot ovat tuhoutuneet. Kirjoitus henkii samaa kuin hänen monet muutkin kirjoituksensa, kadotetun kauneuden kaipuuta.
Hän toteaa, että käy enää harvakseltaan Forssassa paitsi silloin, kun kaupungissa järjestetään hänen nimeään kantava musiikkijuhla. Musica Kalevi Aho perustettiin Forssassa vuonna 2016.
Kalevi Aho on juhlan taiteellinen johtaja ja entinen jääkiekkovalmentaja, urheilujohtaja, teatterijohtaja ja Porin Jazzin toimitusjohtaja Alpo Suhonen on tapahtuman toimitusjohtaja. He molemmat ovat sukujuuriltaan forssalaisia.
Musiikkijuhlien ajaksi Suhosen kotitalon Villaforssin, satavuotiaan hirsihuvilan olohuone muuttuu konserttisaliksi.
– Siellä on hyvä akustiikka ja muusikot saavat hyvän kontaktin yleisöön, Kalevi Aho kommentoi Suhosen olohuonetta konserttisalina.
Forssassa on ollut klassisen musiikin konsertteja jo 1800-luvulla. Kun Kalevi Aho oli nuori, Forssassa oli myös vireä musiikkielämä.
– Kavereista monet soittivat, ja siihen touhuun oli helppo mennä mukaan, Kalevi Aho kertoo.
Kalevi Ahon sinfonioista hänen oma suosikkinsa on Siedi. Radion sinfoniaorkesteri esitti teoksen vuonna 2016. Orkesteria johtaa Gustavo Gimeno ja solistina on lyömäsoittaja Martin Grubinger.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Paananen, Outi: Narrin aamulaulu - Malja säveltäjä Kalevi Aholle! Audio.
Heiniö, Mikko (toim.) Suomen musiikin historia. Aikamme musiikki. WSOY, 1995.
Lampila, Hannu-Ilari: Kalevi Ahon Hyönteiselämää on kaikkien aikojen parhaita suomalaisia oopperoita - Leikki muuttuu kauhuksi, 1996.
Oksala, Sari: Kiekkolegendalta yllättävä aluevaltaus – Avaa kotiovensa yleisölle, 2016.
Häme-wiki: Kalevi Aho
Tiikkaja, Samuli: Kaikkien taiteilijoiden tulisi ottaa kantaa, sanoo säveltäjä Kalevi Aho, 70, jolta ei sanottava lopu musiikissaankaan, 2019.
Musica Kalevi Aho - festivaalin kotisivu.
Kalevi Aho ja Alpo Suhonen Aamu-tv:n haastattelussa. Video.
Järventaus, Johanna ja Sivuoja-Gunaratnam, Anne: Kalevi Aho, SKSn Kansallisbiografia, 2002.
Kalevi Aho Fennica Gehrman -kustanatajan sivuilla.
Tamminen, Tatu: Säveltäjä, joka ei sahaa suosionsa oksaa, 2016.
Kalevi Aho Music Finlandin sivuilla.
Kalevi Aho Kari Huhtamon taidesäätiön sivuilla.
