Laila Tarpila
Yle
Johanna von Schoultz oli lahjakkuus, joka aloitti lauluopinnot jo kymmenvuotiaana. Hänen 15-vuotiaana Tukholmassa pitämässään ensikonsertissa oli lähes 3000-päinen konserttiyleisö. Silti tämä Euroopan kuuluisimpiin lukeutunut tähti kuoli vaatimattomissa oloissa kotonaan helsinkiläisen talon piharakennuksessa aviomiehen ollessa virkamatkalla.
Italialaisten oopperatalojen primadonna Johanna von Schoultz (6. maaliskuuta 1813 Tukholma – 28. helmikuuta 1863 Helsinki) oli sairas.
Laulajattaren keuhkot eivät kestäneet Etelä-Euroopan kylmänkosteita talvia, rasittavia matkoja ja tiheitä esiintymisiä. Henkensä säästääkseen vasta 25-vuotias Johanna von Schoultz joutui lähtemään Italiasta paluumatkalle Pohjolaan lokakuussa 1838.
Jo muutaman vuoden Euroopassa uraa tehnyt ja erityisesti Napolissa maineeseen noussut nuori oopperalaulaja halusi antaa vielä konsertin Berliinissä. Tai sitten hän piti konsertin rahasta, koska matkustaminen ei ollut ilmaista. Johannan mukana olivat alusta asti seuranneet äiti ja veli.
Uhkarohkeasta konsertista tuli kohtalokas verensyöksyineen. Primadonna assoluta, Italian oopperalavojen kirkas tähti oli lähellä heittää henkensä. Kuoleman sipaistessa Johanna von Schoultzin sairasvuoteen pielusta, tahtoi hän tulla haudatuksi isänmaan multiin – Suomeen.
Kipupisteitä oopperalaulajan uralla
Lahjakkaan laulajan ja pianistin Johanna von Schoultzin uralla oli kipupisteitä. Ensimmäinen kipupiste oli syntyperä.
Johannan vanhemmat olivat laamanni Nils Fredrik von Schoultz ja Johanna Henrietta Gripenberg. Schoultzit kuuluivat ylhäisöpiireihin, joiden jäsenten ei katsottu voivan ansaita elantoaan esiintyvänä taiteilijana.
Isä Nils Fredrik von Schoultz toimi maaherrana Kuopiossa Suomen sodan aikaan 1808-09.
Sotaonnen käännyttyä ja joukkojen peräännyttyä kaupungista, Schoultzit joutuivat lukuisten muiden kuopiolaisten perheiden tapaan lähtemään pois. Taakse jäi koko omaisuus taloineen, minkä venäläiset vielä polttivat eikä perheelle sen myötä jäänyt juuri mitään.
Isän kuolema
Tukholmasta löytyi lopulta työpaikka eikä Nils Fredrik von Schoultzilla ollut Ruotsiin muuton jälkeen enää halua palata takaisin Suomeen.
Mikäli Johannan isä ei olisi kuollut tytön ollessa kolmivuotias, kaikki olisi mennyt toisin. Puolison menetys jätti kuitenkin maaherratar von Schoultzin yksin viiden lapsen kanssa.
Leski palasi Suomeen keväällä 1817 mukanaan neljä nuorinta lasta ja asettui aluksi kotitaloonsa Sääksmäen Voipaalaan. Neljän Suomen vuoden jälkeen leski palasi Porin kautta takaisin Tukholmaan.
Leskirouva Schoultz perheineen seurusteli Tukholman hovissa
Ollessaan 8-vuotias, Johanna sai ensimmäisen oman pianon. Kehittyminen oli nopeaa ja hänen maineensa kiiri pian myös Tukholman hoviin, missä perhe seurusteli.
Kruununprinssi Oskarin mielestä tolkuttomat ennakkoluulot piti voittaa ja ilmiömäisen lahjakkaalle Johannalle piti antaa mahdollisuus opiskella esiintyvän taiteilijan ammattiin.
Kymmenvuotias Johanna von Schoultz aloitti myös lauluopinnot. Opettaja oli arvossapidetty Carl Magnus Craelius, joka toimi Tukhoman oopperassa.
Viisitoistavuotiaan Johannan ensikonsertti Tukholmassa oli menestys
Ehdotus 15-vuotiaan laulajattaren ensikonserttiin oli lähtöisin kuninkaalliselta taholta. Skånen herttuan syntymäpäivän kunniaksi järjestettävien hovitanssiaisten yhteyteen ajoitettu konsertti toisi yleisöön myös kuninkaallisia. Eihän sellaisesta voinut kieltäytyä!
Konsertissa, joka pidettiin Östermalmin kirkossa, avusti hovisoittokunta ja Harmoniska sällskapet. Hovisoittokunta esitti luultavasti kaksi alkusoittoa. Viisikymmentä kuorolaulajaa vastasi Mozartin Taikahuilun erään kuorolaulun ja Hasslingerin messun tulkinnasta.
Johanna lauloi kolme koloratuurinumeroa, joita jokaista seurasivat myrskyisät suosionosoitukset. Tunnelma kohosi yhä korkeammalle ja konsertin päätyttyä kuningatar ja muut kuninkaalliset korkeudet saapuivat sakaristoon onnittelemaan nuorta laulajatarta.
Kohti korkeampia tavoitteita
Opiskeltuaan kolme vuotta Kööpenhaminassa kuuluisan italialaisen Giuseppe Sibonin johdolla Johanna lähti jatkamaan opintojaan Italiaan.
Mukana olivat paitsi äiti ja veli Carl, myös Ruotsin kuningattaren Desiderian suosituskirje, joka takasi heille Bonaparten perheen suojeluksen. Napoleon I:n sisaresta Caroline Bonapartesta tulikin Johannan hyvä ystävä.
Italiassa Johannalla oli kaksi opettajaa, Pietro Romani ja Giovanni Veluti. Viimemainittu oli aikansa kuuluisa kastraattilaulaja, jonka hyvin hallitusta ja tehokkaaksi kerrotusta hengitystekniikasta Johanna sai mainion opin omalle uralleen.
Italiassa Johanna von Schoultz paitsi opiskeli, myös konsertoi ja kohtasi pariisilaisia oopperajohtajia. Ensimmäinen sopimus allekirjoitettiin, vaikka nuorella laulajalla ei ollut lainkaan kokemusta oopperalavalla esiintymisestä.
Ramppikuumetta ja korkean tason tukea
Pariisissa alkoivat vastoinkäymiset. Pariisin Italialaisen oopperan kokeilija, komea ja kaunis, kuten arvosteluissa kirjoitettiin, oli lavalla arka kuin koulutyttö.
Kirjoitettiin myös, että kookas ja vaalea, Ruotsista tullut neiti von Schoultz, jonka ääniala kattoi kunnioitettavat kolme oktaavia, oli tottumaton näyttämöön ja kärsi ramppikuumeesta.
Johannan ympärillä pyöri Pariisissa kuitenkin oopperasäveltäjiä: Gioachino Rossini opetti ilmaiseksi neljä tuntia viikossa ja nuori Vincenzo Bellini neuvoi Norman tulkinnassa.
Myös Gaetano Donizetti teki Johannan kanssa yhteistyötä ja Pariisin Koomisen oopperan parhaisiin säveltäjiin lukeutunut François Auber kuului Schoultzien seurapiiriin.
Kauhea kilpailijatar aiheutti vapinaa
Johannalla oli Pariisissa kuitenkin vaikeuksia saada taloudellinen kehityksensä nousuun. Ja hän kärsi kahnauksista, joihin joutui kilpailevien oopperadiivojen kanssa.
Kesällä 1834 norjalainen kirjailijatar Camilla Collet, joka oli tutustunut eloisat seurustelukyvyt omaavaan Johannaan, kirjoitti tämän seisovan ontolla pohjalla odottaen vapisevana seuraavaa talvea.
Vapinan aiheuttaja oli "kauhea kilpailijatar madame Julia Grisi", kipakkaluontoinen työtoveri joka oli uhannut repiä kaikki sopimukset, joissa Johanna veisi häneltä pääroolit.
Italia tarkoitti raskasta kiertämistä mutta myös menestystä
Kun Johannan sopimus Pariisin Italialaisessa oopperassa päättyi, kolmihenkinen, Pariisin juonitteluihin kyllästynyt ja Johannan tuloilla elänyt matkaperhe lähti Italiaan. Rahaa oli ansaittava, sillä sitä oli lainattu takaisinmaksamisen ehdolla enolta Sebastian Gripenbergiltä.
Italia oli Rossinin neuvo ja se tarkoitti rasittavaa kiertävän taiteilijan elämää.
Pariisin lähtökonsertissa Johanna sai jo suopeita arvioita ja viimein Napolissa tuli menestys. Kerrotaan, että Kuninkaallisten teatterien johtaja oli pyytänyt Johannaa korvaamaan – ilman harjoitusta – kuuluisaa Maria Malibrania, joka oli sairastunut. Ja Johanna von Schoultz onnistui.
Johannan menestyksestä Italiassa on erilaisia tietoja. Erään lähteen mukaan Napolin Teatro Nuovossa pääharjoituksessa olleet ylhäiset napolilaiset olivat ihastuneet laulajattareen niin että olivat lahjoittaneet hänelle arvokkaan koristeen.
Napolin San Carlo -teatterissa Johannan käyttöön oli tarjottu Maria Malibranin käyttämä puku, minkä epävarma Johanna otti vastaan uskoen sen tuovan esitykseensä lisävarmuutta ja onnea. Näin kävi ja Johannan maine kasvoi.
Mutta samalla kasvoi myös kateellisten määrä. Kolme kilpailevaa primadonnaa oli jakanut yli viisikymmentä vapaalippua "palkkapaukuttajille". Ihailijoiden määrä ylitti kuitenkin tässä vaiheessa maksetut vähättelijät ja Napolin lehdet olivat täynnä Johannan ylistystä.
Romahdus
Kerrotaan, että Johanna von Schoultz olisi saanut kiinnityksen Milanon La Scala -teatteriin. Ja että hänelle olisi tarjottu hyvää sopimusta Madridiin. Mutta nämä eivät enää toteutuneet, sillä kolmen raskaan Italia-vuoden jälkeen 1838 Johannan terveys petti.
Johanna von Schoultz ei kuollut kotimatkalla Berliinin-konsertissa saamaansa verensyöksyyn, eikä hän menettänyt täysin laulukykyään. Pohjolaan palattuaan hän muun muassa piti konsertin Tukholman Östermalmin kirkossa, jossa oli ensikonsertoinut suurella menestyksellä yksitoista vuotta aiemmin.
Avustamassa oli Tukholman uusi nuori tähti Jenny Lind, jonka kanssa Johanna esiintyi useammankin kerran.
Lauluopettajaksi Pietariin
Syyskuussa 1840 Johanna von Schoultz saapui Suomeen. Hän konsertoi Turussa, Helsingissä ja Hämeenlinnassa lopullisena tarkoituksenaan elättää äitinsä ja itsensä opettamalla laulua Pietarissa.
Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Johanna voi huonosti Pietarin ilmaston takia, opetustulot jäivät pieniksi ja äiti kuoli. Köyhä taiteilija palasi Ojamon kartanoon Lohjalle tätiensä luokse.
Avioliittoon maanmittari Felix Brandin kanssa
Kaksi vuotta myöhemmin syksyllä 1842 Johanna von Schoultz, italialaisten oopperatalojen primadonna assoluta, solmi avioliiton varakkaan maanmittarin Felix Brandin kanssa.
Pariskunta asettui Hämeenlinnaan, missä rouva perusti hyvää mainetta niittäneen sekakuoron ja antoi opetusta pianonsoitossa ja laulussa.
Johanna Brand synnytti 39-vuotiaana tyttären, joka kuoli vajaan neljän kuukauden ikäisenä. Isku oli ankara, ja vasta viikkojen kuluttua murtunut äiti antoi haudata lapsen.
Seitsemän vuoden kuluttua tyttären kuolemasta Felix Brand sai paikan Helsingistä Maanmittausylihallituksen insinöörinä.
Neljä vuotta Helsinkiin muuton jälkeen vaatimattomaan helsinkiläiseen piharakennukseen kuollut Johanna Brand oli valittu Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi vain 18-vuotiaana.
Kuuluisat kansainväliset taiturit Franz Liszt ja Niccolo Paganini olivat antaneet tunnustusta hänen pianonsoittotaidoistaan.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Klemetti, Heikki: Johanna von Schoultz kirjassa Sävelten taitureita (toim. Sulho Ranta). WSOY. Porvoo 1947 & 1960.
Ränki, Raili: Johanna von Schoultz kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia (toim. Maire Pulkkinen). Oy Fazerin musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Andersson, Otto: Suomen satakieli Johanna von Schoultz (suom. Väinö Pesola). Pdf-versio. Kustannusliike Silta. Turku 1942.
Aspelin, J.R.: Johanna von Schoultz. Suomen Kuvalehti 1.11.1878. Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot.
Helistö, Paavo: Schoultz, Johanna von (1813-1863). Kansallisbiografia 2006.
Johanna von Schoultz Häme-Wiki-sivustolla.
