Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Sopraano Soile Isokosken Tuhkimo-tarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Soile Isokoskesta.
"Laululintu Posiolta." Lassi Rajamaan piirros sopraano Soile Isokoskesta. Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Soile Isokoskesta. Kuva: Lassi Rajamaa Soile Isokoski,Lassi Rajamaa

Helmikuun 14. päivänä syntyneelle sopraano Soile Isokoskelle laulajaksi ryhtyminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Soile haaveili tuomarin urasta, valmistui merkonomiksi ja sai töitä postista. Laulunopettaja toisensa perään kannusti häntä kuitenkin lauluopintoihin. Lappeenrannan laulukilpailuissa 1987 laulajatar singahti täydestä tuntemattomuudesta kirkkaaksi tähdeksi laulutaivaalle - ja loppu onkin historiaa. – Kuuntele Soivassa arkistossa Soile Isokoski

Soile Isokoski (s. 14. helmikuuta 1957 Posio) on merkittävän kansainvälisen uran tehnyt sopraano, ooppera- ja lied-laulaja sekä laulunopettaja.

Hajamielinen postineiti

Soile Isokoskesta piti tulla ensin tuomari. Hän pyrki kolmesti oikeustieteelliseen, mutta valmistui varmuudeksi myös merkonomiksi Raahen kauppaopistosta. Seuraavat kaksi vuotta kuluivat toimistotyössä mm. postissa.

– Ei minusta ollut laskukonetta käyttämään. Postin kassa täsmäsi tuskin yhtenä päivänä viikossa, laulajatar muisteli myöhemmin huvittuneena.

Pappilassa laulettiin ja soitettiin

Soilen lapsuudenkodissa Ylivieskan pappilassa Pohjois-Pohjanmaalla harrastettiin musiikkia, soitettiin ja laulettiin moniäänisesti. Lapset kävivät kanttorilassa pianotunneilla. Isosta veljestä tuli niin hyvä pianisti, ettei Soile 16-vuotiaana kestänyt vertailua ja lopetti itse pianonsoiton.

Vasta Raahessa musiikki tuli uudelleen Soilen elämään. Hän ilmoittautui musiikkikouluun ja meni laulutunnille Robert Schumannin Frauenliebe und -leben –laulusarja kainalossaan.

– Mutta minulle ei naurettu. Sain laulaa mitä halusin, vaikka sitten rakastamiani liedejä.

Vaikka laulunopettaja kannusti Soilea unohtamaan laskukoneen ja paneutumaan lauluun, hän kypsytteli päätöstä vielä pari vuotta, ennen kuin pyrki Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle Kuopiossa.

Opiskelu vei laulamisen ilon

Heti ensimmäisenä syksynä Kuopiossa Soile joutui henkiseen kriisiin. Vakava laulunopiskelu oli jotain aivan muuta kuin siihenastiset lauleskelut.

– Piti olla niin tietoinen lukemattomista laulamiseen liittyvistä asioista, että minulta katosi laulamisen ilo kokonaan.

– Harkitsin tosissani laulamisen lopettamista ykköskurssiin ja keskittymistä kanttori-urkurin tutkintoon.

Laulunopettaja Seija Mikkonen kannusti Soilea kuitenkin jatkamaan laulamista.

Paavolan kanttori

Soile teki viidessä vuodessa sekä kanttori-urkurin tutkinnon, laulunopettajan tutkinnon että lauludiplomin. Tämän jälkeen hän palasi kotiseurakuntansa Paavolan kanttoriksi.

– Isän kuoltua Paavolassa odotti suuri talo, äiti ja sisarukset.

Myös Oulun hiippakunnan myöntämä apuraha velvoitti vastavalmistunutta palvelemaan jossain pohjoisen seurakunnan virassa kaksi vuotta tutkinnon jälkeen.

Viitenä päivänä viikossa Soile toimi Paavolan kanttorina, yhtenä päivänä hän opetti Oulun konservatoriossa, jatkoi sitten yöjunalla Helsinkiin laulunopettaja Gunni Granbergin ja pianisti Pentti Kotirannan tunnille ja palasi yöjunalla takaisin.

– Talvi 1986 oli hyisen kylmä, usein miinus 40 astetta. Helsingistä palatessani jouduin monesti asemalta suoraan haudalle laulamaan.

Ensikonsertti vahvisti uskon

Keväällä 1986 Soile Isokosken nimi ei vetänyt vielä Sibelius-Akatemian konserttisalia täyteen, mutta ne, jotka sattuivat hänen ensikonserttiinsa, olivat ällikällä lyötyjä.

Soilelle itselleen ensikonsertti toimi uskon vahvistuksena.

– Kun koko vuoden olin harjoitellut vain sitä tilaisuutta varten ja viimein pääsin esiintymään, niin minulle tuli vahva tunne, että juuri tätä minä elämältä haluan.

Kansallisoopperasta otettiin yhteyttä ja järjestettiin koelaulu.

– Epäonnistuin. Lauloin huonosti. Mutten myöskään tuntenut olevani vielä valmis oopperalavalle.

Tähti syttyi Lappeenrannan laulukilpailuissa

Alkuvuodesta 1987 Soile Isokoski osallistui Lappeenrannan laulukilpailuihin. Opiskellessaan Kuopiossa hän oli arvioinut olevansa hyvä laulaja. Muita vertailukohtia hänellä ei ollut.

– Lappeenrannassa olin valmistautunut putoamaan jokaisen erän jälkeen.

Mutta Soile Isokoski voitti, hän singahti yhdessä yössä laulumaailman tähtitaivaalle ja suuren musiikkiyleisön tietoisuuteen.

Siitä alkoi sopraano Soile Isokosken uusi elämä, merkittävä ura kansainvälisenä ooppera- ja lied-laulajana. Seuraavien yli 20 vuoden aikana hän esiintyi maailman huomattavimpien oopperatalojen, konserttitalojen, orkestereiden, kapellimestarien ja musiikkijuhlien solistina. Hän teki myös useita levytyksiä ja useat hänen levytyksensä saivat kansainvälisiä palkintoja.

Yllättävä ilmoitus

Yksi suurista oopperataloista, jossa Soile Isokoski vieraili usein, oli Wienin valtionooppera. Soile debytoi siellä Mozartin Taikahuilun Paminana 1993. Hän teki Wienissä kaikkiaan 16 roolia, ja valtionoopperan kamarilaulajattaren arvonimi myönnettiin hänelle 2008.

Laulettuaan syksyllä 2014 Wienin valtionoopperassa sekä Richard Straussin Ariadne Naxoksella –oopperan nimiroolin että Ruusuritarin marsalkattaren Soile Isokoski ilmoitti yllättäen lopettavansa.

– Matkapäivät tulivat minulla täyteen, hän kommentoi päätöstään.

Keväällä 2011 laulajatar oli sairastunut rintasyöpään. Hoidot olivat onnistuneet hyvin, eivätkä vaikuttaneet hänen ääneensä. Kun Soile muutamaa kuukautta myöhemmin 31. elokuuta esiintyi Musiikkitalon avajaisissa Helsingin kaupunginorkesterin solistina, vakavaa sairautta ei voinut aavistaakaan.

Oopperalavojen jälkeen Soile Isokoski on toiminut Oulun ammattikorkeakoulussa musiikin lehtorina. Hän opettaa klassista laulua, liediä ja oopperaa.

Kotiin, pohjoiseen

Syksyllä 1989 Soile Isokosken ura oli kovassa kansainvälisessä nousukiidossa. Haastattelussa laulajatar vakuutti pitävänsä uudesta elämästään, mutta tunnusti samalla:

– Kyllähän sitä odottaa jo joulua, että pääsee kotiin pohjoiseen ja saa jonkin aikaa ihan olla vaan.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Jokinen, Juha Veli: Suomalainen tähtisopraano toipui syövästä suurrooliin. Iltalehti 6.2.2013.
Landström, Rita: Soile Isokoski - laulajaksi luotu. Yle Elävä arkisto 2.8.2009.
Lehtonen, Tiina-Maija: Soile Isokosken Tuhkimo-tarina. Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmalehti Concerto 1989.
Väliaho, Riitta: Sopraano Soile Isokoski uuden edessä. Yle Klassinen 13.12.2014.
Wikipedia: Soile Isokoski.

Katso ja kuuntele
Bach, Johann Sebastian: Kantaatti nro 82 Ich habe genug
Radion sinfoniaorkesteri, joht. Erich Höbarth, sol. Soile Isokoski, sopraano. Musiikkitalo 12.11.2017.

Soile Isokoski toimittaja Lotta Emanuelssonin haastattelussa. Musiikkitalo 31.10.2017
Mittavalla urallaan sopraano Soile Isokoski on tehnyt yhteistyötä monien huippuorkestereiden kanssa ja saavuttanut laajaa suosiota ooppera- ja konserttilavoilla. 1.-2.11.2017 hän esiintyy Musiikkitalossa Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Haastattelussa hän kertoo, millaista on laulaa Bachia ja mitä hänelle kuuluu tänään.

Soile Isokoski toimittaja Sandra Saulon haastatelussa. Musiikkitalo 12.1.2012.
Helsingin kaupunginorkesterin Vuoden taiteilija kertoo mm. tulevaisuuden toiveistaan.

Soile Isokoski - laulajaksi luotu.
TV-dokumentti laulajattaren elämästä oopperatalojen ja konserttilavojen solistina vuodelta 2000. Toim. Anna-Kaarina Kiviniemi.