Laila Tarpila
Yle
Ruotsista Suomeen muuttanut Boijen aatelisperhe oli musikaalinen. Perheen nuorin tytär Betty alkoi luoda laulajan uraa Suomessa, siirtyi Ruotsiin ja lähti valloittamaan Amerikkaa ruotsalaisen opettaja-aviomiehensä kanssa. Sairaus kuitenkin keskeytti Bettyn matkan ja Pohjolaan palattuaan hän kuoli Tukholmassa vain 32-vuotiaana.
Boijen perheen sisarukset Gustafva, Mina ja Betty Boije (14. helmikuuta 1822 Nådala, Bakråkra, Ruotsi – 30. joulukuuta 1854 Tukholma) alkoivat esiintyä Turussa perheen asetuttua kaupunkiin 1830-luvun lopulla.
Bettyn isä Claës Otto Boije af Gännes oli syntyisin Loviisasta ja kuului yhteen Suomen laajimmista aatelissuvuista. Äiti oli omaa sukua Horn af Rantzien ja lähtöisin Skånesta. Perhe oli muuttanut Suomeen Bettyn ollessa vain muutaman kuukauden ikäinen.
Betty aloitti esiintyvän taiteilijan uran Suomessa
Betty Boije kehitti määrätietoisesti laulajan uraansa joidenkin aatelissukulaisten vastustuksesta huolimatta. Hän esiintyi Turun lisäksi Helsingissä, teki pitkän konserttimatkan Viipuria ja Oulua myöten ja esiintyi myös Tallinnassa ja Pietarissa.
Helsingissä Betty herätti suurta mielenkiintoa. Hänen ensimmäisessä konsertissaan oli 300 kuuntelijaa. Suomalaisten lehtien arvostelut kertovat Bettyn ansioista. Hänellä oli epätavallisen laaja lauluääni, kontra-altosta sopraanoon asti, ja hänen esiintymisiään arvioitiin "taiteellisiksi".
Yliopiston promootiojuhlallisuudet kesäkuussa 1847 aloitti runsaasti kansoitettu konsertti, jossa Betty Boije "herrojen musiikinrakastajien suosiollisesti avustaessa" esiintyi.
Tukholmasta löytyi opettaja, sittemmin aviomies
Ensimmäisen Tukhoman konserttinsa Betty piti 27-vuotiaana vuonna 1849. Sitä ennen hän oli opiskellut kaupungissa tulevan aviomiehensä, oopperalaulaja Isidor Dannströmin johdolla, joka oli 1800-luvun puolivälin kuuluisimpia laulunopettajia Pohjoismaissa.
Isidor Dannström, joka oli myös säveltäjä, oli säveltänyt Bettylle koomisen numeron, jossa tämä kävi vuoropuhelua itsensä kanssa hyödyntäen sekä matalaa että korkeaa äänialaansa.
Betty Boije piti lauluiltoja, joissa hän esitti eri puvuissa "erilaisia kohtauksia". Iltaan kuului myös loistonumero, humoristiselta kalskahtava monologi Emilien sydämentykytys. Tukholmassa Bettyä povattiin "kotimaan uudeksi Jenny Lindiksi".
Betty ehti esiintyä Tukholmassa myös oopperalavalla. Näytäntökaudella 1850-51 hän oli kiinnitettynä Tukholman kuninkaalliseen oopperaan. Flotowin Martha-oopperan Nancynä hän "ei ihastuttanut ainoastaan yleisöä vaan sähköisti myös uneliaita näyttelijätovereitaan". Figaron häiden Cherubinona hän esiintyi rohkeasti ja reippaasti, mutta monien mielestä liian iloisena.
Avioliittoon ja Amerikkaan
Avioliitto Isidor Dannströmin kanssa ei heikentänyt Bettyn uraa. Liitto oli kuitenkin lyhyt, vain noin vuoden mittainen, mutta Isidorin kanssa Betty ehti lähteä suureen maailmaan, konserttimatkalle Liverpoolista Amerikkaan. Pariskunta ehti keväällä 1854 ennen Bettyn sairastumista – kyseessä oli todennäköisesti tuberkuloosi – esiintyä Washingtonissa ja New Yorkissa.
Ennen kuolemaansa Betty ehti kunnostautua myös säveltämisen saralla. Isidor-puoliso painatti yhden Bettyn lauluista En blick tillbaka omaan laulukirjaansa.
Bettyn Gustafva-sisar teki Helsingissä mittavan viisikymmenvuotisen uran musiikinopettajana. Hän kuoli vasta uuden vuosituhannen kynnyksellä 1899. Mina-sisar (Wilhelmina), joka oli pianisti ja joka oli lähtenyt Bettyn ja Isidorin matkassa Amerikkaan, sai musiikinopettajan toimen Washingtonista. Hän kuoli Philadelphiassa 1873.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Forslin, Alfhild: Betty Boije kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Huttunen, Matti: Suomalaisen esittävän taiteen historia kirjassa Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. WSOY. Jyväskylä 2002.
Haggrén, Georg: Boije (1400 - ). Kansallisbiografia 2002.
Norlind T.: J. Isidor Dannström. Svenskt biografiskt lexikon (SBL). Korrigerat 2014.
