Sandra Saulo
Yle
Ida Moberg kuului ensimmäisiin suomalaisiin sinfonikkoihin. Kaiken kaikkiaan hän sävelsi lähes 100 teosta. Jotkut hänen teoksensa voittivat aikanaan myös kilpailuja, mutta Ida Mobergin nimi on suomalaisille kuitenkin tuntematon.
Ida Mobergia ei tunneta, koska hänen teoksiaan ei ole painettu eli nuotteja on vaikeaa löytää. Sinfonian käsikirjoituskin on kateissa, mutta tämän sinnikkään naisen muut teokset alkavat pikkuhiljaa päästä esille.
Musikaalinen perhe ja hyvä koulutus
Ida Moberg (13. helmikuuta 1859 Helsinki – 2. elokuuta 1947 Helsinki) oli viisilapsisen perheen nuorimmainen. Hänen isänsä Alexander Moberg oli puuseppä, jonka verstaassa oli 3-4 palkollista. Palkollisten avulla isä pystyi keskittymään todelliseen intohimoonsa, urkuharmoonien rakentamiseen.
Idan rakkaus musiikkiin syntyi lapsuudenkodissa. Hänen molemmat siskonsa lauloivat kuorossa ja molemmat veljensä soittivat pianoa. Veli Frans Moberg soitti sittemmin klarinettia myös Helsingin kaupunginorkesterissa ja opetti Idalle pianonsoiton alkeet.
Ida opiskeli musiikkia ensin Pietarin Keisarillisen konservatorion ylimääräisenä oppilaana vuosina 1879-1883. Oppiaineina oli ainakin pianonsoittoa ja laulua, mutta mahdollisesti myös musiikin teoriaa ja sävellysoppia.
Opinnot jatkuivat hänen omien sanojensa mukaan Suomessa Helsingin orkesterikoulussa. Helsingin orkesterikouluun ei näihin aikoihin hyväksytty naisia oppilaiksi, mutta Idan kohdalla tehtiin ehkä poikkeus. Idahan oli hyvä ystävä orkesterikoulun perustajan Robert Kajanuksen sisaren pianotaiteilija Selma Kajanuksen kanssa.
Taloudellisesti turvattu elämä lapsuudenystävän luona
Pietarista Suomeen palattuaan Ida asettui asumaan lapsuudenystävänsä tupakkatehtaan perijättären Lotti (Aurora Charlotta ) Kochin luo ja Ida ja Lotti asuivat yhdessä aina Lotin kuolemaan saakka, yhteensä 42 vuotta. Oliko suhde pelkästään ystävyyssuhde, sitä ei tiedetä.
Yhdessä Lotti ja Ida matkustivat Dresdeniin. Ida opiskeli sävellystä Dresdenin Kuninkaallisessa konservatoriossa valtion stipendin turvin vuosina 1902-1905.
Dresdenissä Ida löysi antroposofian, tuon ajan henkisen maailmankatsomuksen. Laulumusiikki oli antroposofian oppi-isän Rudolf Steinerin mukaan lähimpänä myös vanhaa henkistä maailmaa ja jumalallista alkuperää. Ehkä siksi Mobergkin sävelsi eniten laulumusiikkia vaikka piano oli hänen pääinstrumenttinsa.
Ensikonsertti sai hämmentyneen vastaanoton
Dresdenistä palattuaan Ida Moberg järjesti itse oman sävellyskonserttinsa. Konsertti pidettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa 28. helmikuuta 1906 ja ajan tavan mukaan säveltäjä johti konsertin itse.
Orkesterina oli Helsingin Filharmoninen orkesteri ja kuorona esiintyi Akateeminen lauluseura. Ohjelmassa oli myös hänen säveltämänsä sinfonia (1905).
Kriitikoissa konsertti herätti sekä uteliaisuutta että hämmennystä.
Sävelettären kriitikkona Oskar Merikanto oli myönteisimmästä päästä ja kirjoitti: Tervettä musiikkia, joka ei lainkaan taivu naisilla tavalliseen sentimentaalisuuten eikä siirappimaisuuteen….Siinä puhuu reipas nainen - mutta sittenkin nainen.
Menestystä sävellyskilpailuissa
Idan taidoista saa parhaimman kuvan katsomalla, miten hän pärjäsi sävellyskilpailuissa. Kilpailuihin nuotit yleensä toimitettiin nimettöminä, joten sukupuolta ei voinut tietää etukäteen.
Akademiska Sångföreningenin sävellyskilpailussa Idan teos Vaknen! sai kunniamaininnan ja Muntra Musikanter -kuoron sävellyskilpailussa vuonna 1909 Tyrannens natt sai ensimmäisen palkinnon. Saman kuoron 1907 järjestämässä kilpailussa Idan sävellys Skogsrån ylsi myös palkinnoille.
Sävellystyönsä ohessa Moberg opetti. Pedagogina hän oli edelläkävijä. Ida oli opiskellut Berliinin Dalcroze-instituutissa pedagogiikkaa, improvisaatiota ja rytmistä voimistelua ja hyödynsi saamiaan oppeja, kun myös Helsingin musiikkiopistossa otettiin käyttöön uudenlaisia musiikkia ja liikuntaa yhdistäviä oppiaineita.
Nainen voidaan poistaa säveltäjiä esittelevästä kirjasta
Kun Sulho Ranta toimitti teoksen Suomen säveltäjiä vuonna 1945, Ida Moberg kirjoitti itse oman esittelynsä. Muiden säveltäjien kohdalla tekstit oli kirjoittanut joku toinen. Vuoden 1947 teoksen painoksesta Ida oli poistettu.
Ida Mobergille ei myönnetty eläkettä, mutta “huoltolautakunta ja hyvät ystävät” huolehtivat hänestä niin, että hän pystyi säveltämään aina kuolemaansa saakka.
Sävellykset soimaan!
Mobergin teoksia ei ole esitetty hänen kuolemansa jälkeen juuri lainkaan. Nuoteista ei ole painettuja versioita, vaan olemassa on vain alkuperäisiä käsikirjoituksia, joita pitää hankalasti etsiä arkistosta.
Moni käsikirjoitus, kuten juuri se merkittävä sinfonia, on kadoksissa. Mobergia tutkinut Helena Holsti-Setälä kuitenkin toivoo, että sinfonia vielä löytyy arkistojen kätköstä tai perikunnan papereista.
Ilmeisesti jotkut ovat löytäneet tiensä vaikeisiin lähteisiin. Viulutaiteilija Mirka Malmi on raivannut tiensä Moberg-arkistoihin ja ottanut ohjelmaansa Viulu ja Nainen –konserttisarjassa Ida Mobergin teoksia. Gallen-Kallelan museossa elokuun 11. päivänä 2019 on luvassa konsertti, jossa kuullaan Ida Mobergin kappaleita viululle ja pianolle.
Savon Soitannollinen Seura on vuodesta 2017 lähtien esittänyt Ida Mobergin teoksia. Maaliskuussa 2019 seuran konsertissa esitetään Tyrannens natt, voittoisa kappale Muntra Musikanter -kuoron sävellyskilpailussa vuodelta 1909.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Holsti-Setälä, Helena: Ida Moberg: aattelisen naisen muotokuva, progradu -tutkielma, 2015.
Holsti-Setälä, Helena: Ida Moberg - Nainen sinfonikkona edellä aikaansa, Rondo Classic 9/2016.
Moberg, Ida: Ida Moberg, Suomen säveltäjiä (toim. Sulho Ranta), WSOY 1945.
Ida Mobergin teosluettelo Music Finlandin sivuilla.
Nainen ja viulu -konserttisarja.
Savon Soitannollinen Seura.
Korjaus: Uuden tutkimuksen mukaan Ida Moberg ei ollut ensimäinen suomalainen sinfonian säveltänyt nainen, mutta hän kuului ensimmäisten suomalaisten sinfonikkojen joukkoon.
