Laila Tarpila
Yle
"Holger Fransman oli suuri auktoriteetti, mutta myös herkkätunteinen mies", kertoo Syntymäpäiväkalenterin kuvittaja ja Sibelius-Akatemian rehtori emeritus Lassi Rajamaa. "Fransmanin muotokuva riippui Akatemiassa Pikkusalin seinällä. Joidenkin juhlien jälkeen siihen oli ilmestynyt sydämen paikkeille reikä. Tämä reikä vaivasi Fransmania läpi koko elämän."
Käyrätorvensoittaja Holger Fransman (10. helmikuuta 1909 Helsinki – 19. tammikuuta 1997 Helsinki) oli suomalaisen käyrätorvikoulun perustajana ja tradition luoja.
Fransman aloitti soittajan uransa 13-vuotiaana Suomen Valkoisen Kaartin soittokunnassa. Neljä vuotta myöhemmin hän pääsi opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon ja 19-vuotiaana Fransmanin soittotaidot olivat jo niin hyvällä tolalla, että hän sai oppilassoittajan paikan Helsingin kaupunginorkesterista.
Pian korkeaa laatua tavoittelevalle Fransmanille selvisi, että pelkästään Suomessa ei saa riittävän hyvää opetusta ja hän hakeutui Wieniin aikansa kuuluisimman käyrätorvensoittajan Karl Stieglerin oppiin 1931. Fransman oli Stiglerin ainoa suomalaisoppilas.
Opiskelu Keski-Euroopassa oli jännittävää ja täynnä elämyksiä. Eräänkin kerran Fransman istui salaa orkesterilavan alla Salzburgissa ja kuunteli kuinka kapellimestarilegenda Arturo Toscanini harjoitti Mozartin oopperaa Cosí fan Tutte.
Fransmanin tavaramerkeiksi muodostuivat silkkinen legato ja runollinen sointi, joista yleisö sai nauttia Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa ja Kansallisoopperan katsomossa vuosikymmenten ajan.
Fransman kasvatti suomalaisen käyrätorvisukupolven toisensa jälkeen. Heihin lukeutui myös kapellimestari Esa-Pekka Salonen, joka kuultuaan tärkeä oppi-isän kuolemasta, totesi.
– Tuntuu kuin olisin menettänyt isoisän.
Entä se reikä sydämen kohdalla?
Lassi Rajamaa jatkaa kertomusta reiästä Fransmanin muotokuvassa: "Akatemian ylivahtimestari Rudi Åberg kertoi käyneensä tervehtimässä Holger Fransmania tämän kuolinvuoteella, jolloin Fransman vetosi häneen:"
– Koska sinä varmasti tiedät, kuka tuon reiän teki, voisitko nyt tässä tilanteessa paljastaa sen minulle.
Åberg ei tiennyt. Reikä jäi salaisuudeksi.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit:
Helistö, Paavo: Fransman, Holger. SKS Biografiakeskus.
Salonen, Esa-Pekka: Käyrätorvitaiteilija, professori Holger Fransman. Kaikkien puhallinmuusikoiden kantaisä jonka soitto oli runollista ja legato kuin silkkiä. Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 21.1.1997.
