Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Natsisympatioista syytetty säveltäjä Yrjö Kilpinen vailla elämäkertaa ja uudelleen arviointia – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Yrjö Kilpisestä.
Tunturille mennä täytyy, sinne vetää veri! Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Yrjö Kilpisestä. Kuva: Lassi Rajamaa Yrjö Kilpinen,pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Helmikuun 4. päivänä syntyneen lied-musiikille omistautuneen säveltäjä Yrjö Kilpisen teosluettelo käsittää lähes 800 yksinlaulua suomen-, ruotsin- ja saksankielisiin runoihin. Paljon esitetty laulusäveltäjä herättää kuitenkin henkilönä hämmennystä ja lisäkysymyksiä. – Kuuntele Soivassa arkistossa Yrjö Kilpinen

Säveltäjä Yrjö Kilpisen (4. helmikuuta 1892 Helsinki – 2. maaliskuuta 1959 Helsinki) tähti on vuosien kuluessa vuoroin noussut ja laskenut. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa Saksassa ja Englannissa tapahtui jo 1930-luvulla.

Saksassa Kilpisen lauluja esitti 30-luvulla erityisesti arvostettu baritoni Gerhard Hüsch. Lontooseen perustettiin Kilpinen Society jo 1935. Sen perustaja oli vaikutusvaltainen musiikkituottaja Walter Legge. Yhdysvaltoihin Kilpinen Society perustettiin niinkin myöhään kuin 1999.

Professorin arvonimi Kilpiselle myönnettiin 1942 ja neljä vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi ensimmäisenä säveltaiteen edustajana.

Oliko Yrjö Kilpinen poliittinen idiootti?

Kilpisen henkilö herättää ristiriitaisia tunteita. Hänen musiikkiaan ihaillaan, hänen laulunsa kuuluvat kansainväliseen ohjelmistoon ja erityisesti suomalaisten laulajien peruslaulustoon.

Kuitenkin se mitä hänestä tiedetään ihmisenä, herättää hämmennystä ja lisäkysymyksiä.

Kilpinen oli hyvin saksalaismyönteinen natsihallinnon aikaan. On arveltu, että hälventääkseen mainettaan kansallissosialistina, Kilpinen tarttui sodan jälkeen vasemmistorunoilija Katri Valan teksteihin.

Ainoa Kilpis-elämäkerta, Tauno Karilan 1964 kirjoittama, on vailla lähteitä ja on puutteellinen, mitä tulee Kilpisen suhteeseen erityisesti natseihin.

Viimeksi Kilpisen elämäkerran kirjoittamisesta olivat kiinnostuneita 1990-luvulla pianisti ja lied-musiikin lehtori, Sibelius-Akatemian rehtori emeritus Gustav Djupsjöbacka sekä valtiotieteiden tohtori, historiateoksia ja suurmiesten elämäkertoja kirjoittanut Martti Turtola. Toinen olisi vastannut musiikkianalyysistä ja toinen henkilöhistoriasta.

Lupa päästä tutkimaan Kansallisarkistoon lahjoitettua laajaa Kilpis-materiaalia oli nyt jo edesmenneen Kilpisten tyttären, filosofian maisteri Siipi Saaren takana. Koska Saari ei myöntänyt Turtolalle pääsyä aineistojen alkulähteille, elämäkertahanke raukesi.

Turtolan mukaan Saari luonnehti isäänsä "poliittiseksi idiootiksi", jolle vain taide merkitsi jotain.

Siipi Saaren kuoleman jälkeen Kilpisen perikuntaan kuuluu kolme tyttärentytärtä. Uuteen kirjoitusyritykseen ei sitten 90-luvun ole kukaan ryhtynyt ja siksi säveltäjä odottaa yhä kunnollista elämäkertaa ja tieteellistä uudelleen arviointia.

Oliko Yrjö Kilpinen #metoo?

Martti Turtolan mukaan elämäkerran kirjoittamista hankaloittaa natsismisyytösten lisäksi toinenkin vaikea aihe. Turtola käyttää niinkin rajua termiä kuin pedofilia. Hänen mukaansa säveltäjä oli epätavallisen kiinnostunut kaiken ikäisistä naisista, ja äidit olivat joutuneet pelastamaan jopa kymmenvuotiaita viulistityttäriään näitä rappukäytävässä seuranneelta Kilpiseltä.

Turtola nostaa esille myös sen, että puolisot asuivat kodissaan eri puolilla, jotta Kilpinen saattoi ottaa vastaan naisvieraita.

Säveltäjä Einar Englund kirjoittaa 1997 ilmestyneissä katkeruuden sävyttämissä muistelmissaan nuorten säveltäjien Kilpis-vastaisuudesta. Nämä pitivät Kilpistä pöyhkeilijänä, joka nappasi akateemikon arvon huomattavasti monipuolisemmalta Aarre Merikannolta.

Myös Englund viittaa siihen, että Kilpistä kiinnostivat nuoret naiset: "Meitä suututti, että hän käytti hyväkseen auktoriteettiaan Suomen musiikkielämän pomona nuorten laulajattarien viettelemiseen ja raskaaksi tekemiseen."

Kilpisten Meilahden huvila oli suosittu kulttuurikoti

Yrjö Kilpinen oli syntyisin Helsingistä. Hänen vanhempansa olivat lähtöisin vaatimattomista oloista. Kilpinen solmi avioliiton vuonna 1918 pianisti Margaret Darling Maria s. Alftanin kanssa, joka kuului varakkaaseen sivistyssukuun.

Kilpiset asuivat Meilahden huvilassaan, josta pariskunnan elinaikana tuli laajalti tunnettu kulttuurikoti. Heidän luonaan järjestettiin konsertteja ja Kilpisten vieraina viihtyivät yhtä hyvin kirjailijat, kuvataiteilijat kuin tiedemiehetkin. Monikymmenvuotisiin läheisiin ystäviin lukeutui aviopari kirjailija Maila Talvio ja kielitieteilijä J. J. Mikkola.

Yrjö Kilpinen -seura ei ota kantaa poliitiikkaan

Yrjö Kilpinen perusti Helsinkiin Yksinlaulun ystävät -seuran, joka Kilpisen kuoleman jälkeen otti nimekseen Yrjö Kilpinen -seura. Seura ei ota kantaa Yrjö Kilpiseen liittyviin poliittisiin kytkentöihin. Sen päätarkoitus on edistää laulutaidetta. Viimeksi seura järjesti lied-sävellyskilpailun vuonna 2017.

Seura muutti vuosikokouksessa 24.1.2019 nimensä muotoon Laulumusiikin ystävät, ollakseen lähempänä seuran alkuperäistä tarkoitusta. (Lisäys 4.2.2019)

Kilpisen tunnetuin sävellys on Lippulaulu (Siniristilippumme, sulle käsin vannomme sydämin –), jota lauletaan liputuspäivinä. Sanat ovat V. A. Koskenniemen.

Kaikkein suosituimpia Kilpisen lauluja ovat V. E. Törmäsen runoihin sävelletyt Tunturilaulut.

Kuuntele Jorma Hynnisen ja Ralf Gothónin esittämänä Tunturilaulujen ehkä suosituin kappale Laululle:

Lue myös Yrjö Kilpisen puolisosta pianisti Margaret Kilpisestä artikkelissa Euroopan tärkeät konserttisalit ja äänitysstudiot kuuluivat 1930-luvulla pianisti Margaret Kilpisen arkeen.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Englund, Einar: Sibeliuksen varjossa. Katkelmia säveltäjän elämästä. Suom. Riitta Kauko. Otava. Keuruu 1997.
Karila, Tauno: Yrjö Kilpinen kirjassa Suomen säveltäjiä II. Toim. Einari Marvia. WSOY. Porvoo 1966.
Koskinen, Juha T.: Kilpinen Yrjö. Yle Teema: Sininen laulu. Suomen taiteiden tarina.
Kvist, Wilhelm: Var Yrjö Kilpinen nazist? Innan släkten lyfter på förlåten lär vi inte få veta. Hufvudstadsbladet 13.9.2017.
Lied-sävellyskilpailu 2017. Finaalikonsertti & palkintojen jako Areenassa
Salmenhaara, Erkki: Kilpinen, Yrjö. Kansallisbiografia 1999.
Yrjö Kilpinen -seura ry