Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kaikkien aikojen Boris, oopperalaulaja Martti Talvela - Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Martti Talvelasta Boris Godunovina.
Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Martti Talvelasta Boris Godunovina. Kuva: Lassi Rajamaa Martti Talvela,Lassi Rajamaa

Bassojen basso. Armoitettu tulkitsija. Herkkä jättiläinen. Näitä termejä on käytetty oopperalaulaja Martti Talvelasta.

Suomessa Martti Talvela (4. helmikuuta 1935 Hiitola – 23. heinäkuuta 1989 Juva) muistetaan ehkä parhaiten Joonas Kokkosen Viimeisten kiusausten -oopperan Paavo Ruotsalaisen roolista, mutta hänen varsinainen läpimurtoroolinsa oli Boris Godunov.

Modest Musorgskin Boris Godunov osui Martti Talvelan kohdalle ensimmäisen kerran tammikuussa 1967 Düsseldorfin oopperatalossa ja siitä tuli vuosien mittaan hänen vaikuttavin roolinsa.

Kun Talvela Düsseldorfissa ensimmäisen kerran harjoitteli Borisksen roolin, hän valmisti roolin itsenäisesti. Hän kuvaili tuntojaan roolista innostuksen ja pelon sekaisiksi.

Itsenäinen ja huolellinen syventyminen rooliin palkittiin. Arvostelu oli ylistävää, mutta Talvela tiesi, että Boriksessa hänellä on vielä edessään vuosien kypsyttely.

Saksalaiset olivat innoissaan Talvelan “ei-saksalaisesta tavasta” tehdä rooli ja Talvela halusikin sukeltaa roolin venäläisyyteen syvemmälle.

Boriksen rooli syveni Günther Rennertin avulla

Vuonna 1969 Suomen Kansallisoopperassa esitettiin Boris Godunov ja Talvela oli nimiroolissa. Uuden Suomen kriitikko Seppo Nummi kirjoitti silloin, että aluksi koettiin Martti Talvelan "vokaalitaiteen aatelisleima". Nummen mukaan Talvela ei koskaan huuda, reuhdo, särje psykologista tai vokaalista linjaa...Martti Talvelan Boris-tsaari on voimanero, jonka kohtalo ja oman psyyken repivät vastakohdat rusentavat.

Martti Talvela Boris Godunovin roolissa vuonna 1975.
Boris Godunov Savonlinnassa 1975 Martti Talvela Boris Godunovin roolissa vuonna 1975. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Leif Öster boris godunov

Vuonna 1971 Talvelan Boris syveni. Hän valmisti sen ensin Berliiniin Deutsche Operiin alkuvuodeksi ja Münchenin valtionoopperaan loppuvuodeksi.

Vaikka Talvelan esiintymistä jo Berliinissä kiiteltiin, niin Münchenissä hän tunsi saaneensa merkittävää tukea roolityöhön ohjaaja Günther Rennertiltä. Samalla hän tunsi saavuttaneensa taiteilijana jotain sellaista, mitä oli kauan tavoitellut. Yleisö istui kuolinkohtauksen aikana hiiskumattomassa hiljaisuudessa.

Die Welt -lehden kriitikko Peter Dannenberg kirjoitti, ettei kukaan ei ole nykyään Talvelaa suurempi Boriksena.

Rooli pysyi myös loppuaplodien aikana

Martti Talvelan varsinainen läpimurto myös New Yorkin Metropolitanissakin tapahtui Boris Godunovin roolissa vuonna 1974. Talvela oli hyvin tietoinen suuresta koostaan ja osasi käyttää sitä hyväkseen.

Yleisö haukoi henkeä kuolinkohtauksessa, kun hallitsija kaatui ja vieri portaat alas järisyttävien rymähdysten saattelemana.

Kun Talvela Godunovin esitysten jälkeen tuli kiittämään yleisöä, hän ei koskaan hymyillyt, vaikka suosionosoitukset olisivat olleet kuinka raivoisat.

Yhdysvalloissa Talvela muistetaan edelleen kaikkien aikojen Boriksena.

Kansainvälisesti tunnetaan Boriksena - Suomessa Paavo Ruotsalaisena

Pentti Savolainen kertoo kirjassaan Martti Talvela - Elämän valoja ja varjoja, että menestys Boriksena Metropolitanissa sai aikaan sen, että Talvelan komeettamainen nousu alkoi näkyä myös Suomen lehdistössä. Ja vaikka hän oli siinä roolissa jo niittänyt mainetta Euroopassa, niin nyt vasta myös Suomessa havahduttiin.

Hannu-Ilari Lampila toteaa SKS:n artikkelissaan, että Talvelan uran huippuhetkiä oli syksy 1977, jolloin hän esiintyi Boriksena niin Leningradissa kuin Moskovassa saavuttaen valtaisan menestyksen.

Suomessa Talvela muistetaan toki Boriksena, mutta ennen kaikkea Joonas Kokkosen Viimeisten kiusausten Paavo Ruotsalaisena, karismaattisena maallikkosaarnaajana, joka taistelee sisäisiä demoneja vastaan.

Monipuolinen laulaja, arvovaltainen johtaja ja luomuviljelijä

Kansainvälinen oopperalaulaja Martti Talvela oli karismaattinen ihminen ja riskejä kaihtamaton heittäytyjä. Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 1972-1979.

Hän nosti juhlat aivan uudelle tasolle erinomaisilla kansainvälisillä suhteillaan. Hänellä oli myös määrätietoinen tapa lähestyä politiikan ja liike-elämän johtajia.

Talvela oli Karjalan evakko. Evakkoretki vei hänen maanviljeperheensä ensin Pohjanmaalle kunnes Orimattilan Tönnökosken kylästä löytyi 12-henkiselle perheelle maatila. Juuriensa takia Talvela oli koko elämänsä kiinnostunut maanviljelystä ja haaveili maatilasta.

Haave kävi toteen vuonna 1979, kun Martti ja vaimonsa Annukka ostivat Inkilän kartanon. Annukka Talvela kertoo kirjassaan Aina on polku eessä, että Talvelat valmistautuivat tilan pitoon huolella: he hankkivat luonnonmukaiseen viljelyyn liittyvää kirjallisuutta ulkomaillta, kävivät sveitsiläisessä luonnonmukaisen viljelyn tutkimuslaitoksessa ja opiskelivat saksalaisista kirjoista lampaanhoitoa.

Lammastaloutta ei Suomessa juuri tuohon aikaan ollut ja luonnonmukainen viljelykin oli vieras käsite, joten Inkilän tila oli alallaan edelläkävijä.

Täysillä eläminen vei voimat

Martti Talvela oli sairastanut diabetesta 1970-luvun alusta lähtien. Kova tahti laulajana, Savonlinnan oopperanjohtajana ja sen jälkeen tilan omistajana sekä luonnonmukaisen viljelyn puolestapuhujana vei voimia.

Vuosikymmenten odotuksen jälkeen Suomen Kansallisooppera oli saamassa ajanmukaisen oopperatalon Töölönlahden rannalle 1992, ja Martti Talvelasta oli määrä tulla Kansallisoopperan taiteellinen johtaja. Järkyttävä uutinen kohtasi suomalaisen musiikkielämän heinäkuun lopulla 1989; Martti Talvela kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen kotonaan Inkilänhovissa kesken tyttärensä häiden.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Savolainen, Pentti: Martti Talvela - Elämän valoja ja varjoja. WSOY 2007
Hako, Pekka: Unohtumaton Martti Talvela. Gummerus 2004
Heikinheimo, Seppo: Martti Talvela - Jättiläisen muotokuva. Otava 1978.
Lampila, Hannu-Ilari: Martti, Talvela (1935-1989), julkaistu 1.2.2000 (päivitetty 3.9.2018).
Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo: Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. WSOY Jyväskylä 2002
Talvela, Annukka: Aina on polku eessä. Gummerus 1999
Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 24.7.1989
Yliojanperä, Elina: Oopperan tummaääninen tulkki Martti Talvela. (Audio ja Video)
Martti Talvela-säätiön sivusto.

"Silloin leikittiin myös sellaista leikkiä, että istutetaan joku tuoliin ja pannaan käsiä päälle. Kummallisella tavalla se keveni se tuoli, niin että etusormella vain nostimme sen ilmaan. Niin nostimme Talvelan valtavan olemuksen tuosta noin etusormella ilmaan", kertoo pianisti Meri Louhos. Katso kuvat ja lue artikkeli, kun Meri Louhos muistelee illanistujaisia Lippe ja Kari Suomalaisen kotona. Vieraina olivat Martti ja Annukka Talveloiden lisäksi mm. Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa puolisoineen.