Tammikuun 29. päivänä syntynyt baritoni Ture Ara piti 24-vuotiaana 1927 ensikonsertin ja laajensi seuraavaksi iskelmämusiikkiin. Emma-valssin menestyksen myötä Arasta tuli Suomen ensimmäinen iskelmätähti. Jo nuoresta henkisyyteen taipuvainen Ara oli oopperauransa jälkeen arvostettu jooga-opettaja. – Kuuntele Soivassa arkistossa Ture Ara
Ture Ara eli oikealta nimeltään Carl Thore Henrik Lorentz Åberg (29.1.1903 Tukholma – 29.7.1979 Helsinki) oli iskelmä-, elokuva- ja operettitähti, oopperalaulaja, laulunopettaja, ja joogi.
Käkisalmen kosmopoliitit
Ture Ara vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Laatokan rannalla Käkisalmessa. Käkisalmesta oli kotoisin myös Aran läheinen ystävä Erkki Melartin, säveltäjä ja Helsingin musiikkiopiston rehtori.
Melartin ja Ara olivat henkisesti suuntautuneita karjalaisia kosmopoliitteja. Kun Melartinin maailmankatsomus oli teosofinen, Ara kuului Suomen ensimmäisiin joogan harrastajiin.
Melartin oli nuorelle Aralle tärkeä tuki laulajanuran alussa. Melartin sävelsi Aralle mm. iskelmiä salanimellä Eero Mela.
Acktén oppilas teki okkultin kehän
Ture Ara opiskeli Helsingin musiikkiopistossa laulua vuodesta 1921 opettajinaan Emmy Achté, Wäinö Sola ja Aino Ackté.
Ara oli jo nuorena kiinnostunut henkisyydestä. Kun häneltä kysyttiin, miten hän selviää tulisesta temperamentistaan kuulun Aino Acktén laulutunneista, hän vastasi:
– Teen ympärilleni suojaavan okkultin kehän. Sen läpi hän ei pääse.
Ara oli baritoni. Hän suoritti lauludiplomin 1927, piti samana vuonna ensikonsertin ja matkusti sitten jatkamaan opintojaan Roomaan.
Iskelmätähti
Gramofonikuume oli noussut Suomessa 1920-luvun lopulla. Ture Ara laajensi repertoaariaan klassisesta musiikista iskelmän puolelle ja levytti huhtikuussa 1929 Leo Kaupin säveltämän ja Markus Raution sanoittaman Emma-valssin. Emmasta tuli menestys, levyä myytiin yli 30 000 kappaletta.
Heti saman vuoden toukokuussa Ara levytti Topi Aaltosen salanimellä valssin Asfalttikukka. Moderniin kaupunkimiljööseen sijoittuvan valssin säveltäjä oli Jonny Loke. Se oli salanimi, jota käytti modernistisäveltäjien kärkikaartiin kuuluva Ernest Pingoud. Sanat kappaleeseen oli kirjoittanut Väinö Siikaniemi. Laulajaa säesti levyllä Suomi Jazz Orkesteri. Myös Asfalttikukasta tuli menestys, ja Ture Arasta ensimmäinen suomalainen iskelmätähti.
Ara teki laulajanuransa aikana useita levytyksiä. Hän äänitti mm. suomalaisia kansanlauluja ja yksinlauluja kuten Oskar Merikannon Reppurin laulun ja Vallinkorvan laulun, joita hän oli esittänyt sota-aikana viihdytyskiertueilla.
Elokuvatähti, operettisankari ja oopperalaulaja
Ture Ara täydensi vielä opintojaan 1930 Berliinissä ja ryhtyi sitten itse opettamaan laulua Helsingin konservatoriossa.
Samana vuonna 1930 Ara sai kiinnityksen Ruotsalaisen teatterin näyttelijäksi. Häntä arvostettiin ja ihailtiin varsinkin operettitähtenä. Aran ikimuistoisia operettirooleja olivat mm. Franz Lehárin Hymynmaan prinssi ja Iloisen lesken Danilo.
Ture Ara oli sekä komea että taitava näyttelijä, ja vuodesta 1931 hän esiintyi myös useissa kotimaisissa elokuvissa.
Ruotsalaisesta teatterista Ara siirtyi 1953 solistiksi Suomen kansallisoopperaan, missä hänen tunnettuja roolejaan olivat mm. Verdin Don Carloksen Posan markiisi sekä Mozartin Don Giovannin, Tshaikovskin Jevgeni Oneginin, ja Verdin Falstaffin nimiroolit.
Apua joogasta
Aran kiinnostus joogaa, sielunvaellusta ja itämaisia uskontoja kohtaan oli herännyt jo varhain. Jooga-harrastus alkoi 1930-luvun alussa, kun Ara sairastui matkallaan Itävallassa.
– Toverini neuvoivat minut silloin erään intialaisen lääkärin luokse, ja tämä antoi minulle sarjan hengitysliikkeitä, joista tuntui olevan apua häälyvään terveyteeni, Ara on kertonut.
– Olin aina tuntenut kiinnostusta kaikkeen itämaiseen, muuten tuskin sittenkään olisin omasta aloitteesta tullut menneeksi tuon intialaisen lääkärin vastaanotolle. Siitä sitten joogaharrastukseni alkoi.
Joogin opetukset
Jäätyään 1965 eläkkeelle Kansallisoopperasta Ara loi uran arvostettuna jooga-opettajana.
Ture Aran jooga- ja meditaatiokursseille 1970-luvulla osallistuneet oppilaat halusivat jakaa hänen opetuksiaan hänen kuolemansa jälkeen kaikille kiinnostuneille. Aran opetuksen ytimenä oli ylösnousemusmeditaatio.
– Ture saneli lukematta mistään paperista ja opetti suorassa yhteydessä omaan sisäiseen mestariinsa. Jokainen kurssiryhmä ja oppilas sai sen, minkä veti puoleensa, mediaatio-ohjeen itselleen sopivassa muodossa, oppilas muisteli.
Oppilaat kirjoittivat ylösnousemusmeditaation käsin paperille Aran sanelun mukaan.
– Hänen käsityksensä oli, että sanelun mukaan kirjoittamisella oli oma merkityksensä eikä hän jakanut sitä paperille monistettuna. Hän sanoi kuitenkin, että tätä meditaatiota on lupa jakaa muille ihmisille, oppilas kertoi.
Ture Ara oli kysynyt myös omalta sisäiseltä mestariltaan, oliko meditaation taustalla sopivaa soittaa esim. klassista musiikkia. Mestari oli vastannut hänelle kieltävästi. Meditaatio oli tehtävä hiljaisuudessa.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Hirvensalo, Eeva (toim.): Ture Ara. Suomalaisia musiikin taitajia, Laatupaino 1958.
Kallioniemi, Kari: Ture Ara. Kansallisbibliografia 11.10.2000.
Lindfors, Jukka & Nuorivaara, Johanna: Tura Ara - Topi Aaltonen. Yle Elävä arkisto 13.8.2009.
Pomus. Ture Ara.
Rahja, Esa: Ture Aran opettama ylösnousemusmeditaatio. Aurinko-Maa ry. 1.3.2017.
Wikipedia. Ture Ara.
