Laila Tarpila
Yle
Tammikuun 4. päivänä syntynyt, Suomeen 13-vuotiaana muuttanut unkarilais-suomalainen pianisti Gergely Bogányi kehitteli ultramodernin flyygelin, jota on sen ulkomuodon vuoksi kutsuttu myös Lepakkopianoksi.
Miksi flyygelit rakennetaan samoista materiaaleista kuin sata vuotta sitten? Eikö pianoa voisi kehittää kuten muitakin tuotteita? Näitä mietti nuori Gergely Bogányi (4. tammikuuta 1974 Vác, Unkari) ja lähti ammentamaan innoitusta autourheilun kuninkuusluokasta.
Pituuden puolesta kehitystyön tulos, Bogányi-piano eli Lepakkopiano onkin lähes Formula 1, vain noin metri puuttuu. Modernin soittimesta tekevät ulkomuodon lisäksi koneisto ja kaikupohja, jotka on valmistettu hiilikuitukomposiitista.
Lepakkopianon kehittely vaati miljoonia euroja
Aluksi Gergely Bogányi rahoitti prototyypin kehittelyä itse ja julkaisi ensimmäisen version soittimesta 2015.
Vaikka konserttipianistilla oli ihan hyvät tulot, äiti ihmetteli miksi pojalla ei ollut kuuteen vuoteen rahaa mihinkään. Bogányi jopa myi talonsa saadakseen rahaa pianon suunnitteluun.
Edes miljoonan euron apuraha Euroopan unionilta ei riittänyt soittimen siirtämiseksi tuotantoon. Tarvittiin vielä kolme miljoonaa lisää.
Lopulta Bogányin unkarilaisen synnyinkaupungin Vácin läheltä löytyi Automotive Design Elements -tehdas, joka ryhtyi pianoyhtiön rahoittajaksi.
Rakentamisen aikana tekijät patentoivat keksintöjään ja tehtaan kehitysosastolla flyygeliä kävivät katsomassa muun muassa Lamborghinin sisustussuunnittelijat.
Ensimmäinen Lepakkopiano sai kodin Musiikkitalosta
Lepakkopianon lippulaivamalliston ensimmäinen yksilö on sijoitetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan Helsingin Musiikkitaloon. Soitin on Unkarin pitkäaikainen laina 100-vuotiaalle Suomelle.
Soitin on hintavampi kuin flyygeleiden kuninkaana pidetty Steinway. Uuden Lepakon hinta on n. 250.000 - 300.000 euroa, kun uuden Steinwayn saa noin puolella mainitusta.
Uuden sukupolven Lepakkopiano edustaa kestävää kehitystä. Taloudellisesti niiden myyminen ei ole järkevää, koska ne eivät mene koskaan rikki.
Ensikonsertti lastentarhassa
Gergely Bogányi aloitti piano-opinnot nelivuotiaana. Koti oli musikaalinen, äiti opetti pianonsoittoa ja isä oli urkuri ja kuoronjohtaja.
Hän piti ensikonsertin 6-vuotiaana lastentarhassa ja suhtautui siihen hyvin vakavasti: "Se ei ollut mitään pelleilyä eikä huvittelua vaan keskityin musiikkiin ja tulkintaan. Siitä lähtien suhtautumiseni ei ole muuttunut – vain kehittynyt."
Budapestin Franz Liszt -akatemiassa Gergely Bogányi aloitti opinnot 10-vuotiaana. Perheen muutettua Suomeen hän jatkoi opintoja Sibelius-Akatemiassa Matti Raekallion johdolla. Ulkomaisten opintojen jälkeen Bogányi suoritti pianodiplomin 1999.
Pianisti Gergely Bogányi nimitettiin synnyinkaupunkinsa Vácin kunniakansalaiseksi 22-vuotiaana.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Yle Uutiset Tämä futuristinen soitin haastaa parhaat flyygelit – Testaa, kuuletko eron
Helsingin Sanomat Pianisti Gergely Bogányi suunnitteli Lepakkopianon, jonka futuristinen ulkomuoto tuo mieleen Batmanin auton
Taideyliopisto Unkari lahjoittaa 100-vuotiaalle Suomelle ainutlaatuisen Bogányi-pianon
Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo: Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. WSOY. Jyväskylä 2002.
Päivitetty 5.1.2018: Poistettu patenttien lukumäärä mahdollisen asiavirheen takia.
