Tammikuun 4. päivänä syntynyt Erkki Pohjola ei ollut laulanut kuorossa eikä opiskellut kuoronjohtoa, kun hän perusti Tapiolan Yhteiskoulun kuoron 1963. Pohjolan johdolla Tapiolan kuorosta kasvoi kansainvälisen kuoromaailman tuntema vokaali-instrumentti.
Kun ylistarolaiselle muusikolle Heino Jalmari Pohjolalle ja hänen puolisolleen Ellille syntyi tammikuun 4. päivänä 1931 poika Erkki, esikoinen Ensti oli 3-vuotias. Kolme vuotta myöhemmin 1934 perheeseen syntyi kolmas poika Paavo. Kaksi vuotta myöhemmin 1936 veljekset saivat vielä pikkusiskon Maija-Liisan.
Pohjolan musiikkiperheen musta lammas
Erkki Pohjola (4. tammikuuta 1931 Ylistaro – 19. tammikuuta 2009 Espoo) on kertonut, että nuorena hän oli Pohjolan musiikkiperheen musta lammas. Kun muut harrastivat musiikkia, häntä kiinnosti urheilu.
Musiikkiharrastuksesta huolimatta Enstistä tuli anestesialääkäri - ja myös sellisti ja kuoronjohtaja. Ensti Pohjola toimi mm. Suomen Laulun ja Ylioppilaskunnan Laulajien johtajana. Paavosta tuli viulutaiteilija ja kapellimestari, ja Liisasta pianotaiteilija ja pianopedagogi.
Pohjolan sisarusten lapsista ja lapsenlapsista on tullut myös huomattavia muusikoita ja kansainvälisiä taiteilijoita.
Kuoronjohtajaksi ilman kuoronjohtajakoulutusta
Erkki Pohjola löysi musiikin vasta lukiopoikana. Hän soitti pianoa ja viulua ja pääsi koulun jälkeen jatkamaan opintojaan Sibelius-Akatemiaan.
Vuonna 1963 Erkki oli 32-vuotias Tapiolan Yhteiskoulun musiikinopettaja, kun hän päätti perustaa kouluun kuoron. Siihen mennessä hän ei ollut itse koskaan laulanut kuorossa, ei opiskellut yksinlaulua, ei myöskään kuoronjohtoa.
Seuraavana vuonna 1964 tapahtui suomalaisen kuorohistorian kannalta tärkeä kohtaaminen. Erkki Pohjola tapasi Budapestissa kaksi tunnettua säveltäjää ja musiikkipedagogia, unkarilaisen Zoltan Kodályn ja saksalaisen Carl Orffin. Pohjola ihastui unkarilaisen lapsikuoron luonnolliseen äänenkäyttöön ja sointiin. Hän päätti pyrkiä samanlaiseen sointi-ihanteeseen oman vastaperustetun kuoronsa kanssa Suomessa.
Ulkomaiset kollegat tosin epäilivät, etteivät suomalaislapset koskaan laulaisi yhtä hyvin kuin unkarilaiset, sillä heiltä puuttui vuosisatainen kulttuuritausta. Epäilijöiden mielestä myös suomalaisten lasten temperamentti oli liian pohjoismainen.
Pohjola kehitti Kodalyn ja Orffin ajatusten pohjalta oman vapaan, kamarimusisointiin perustuvan opetustyylinsä, jonka lähtökohtana oli lapsen oma luovuus ja musikaalisuus.
Tapiolan kuorossa lauloi lopulta noin 70 lasta ja nuorta, joiden ikä vaihteli 8-19 vuoden välillä.
Tapiola Sound
Erkki Pohjola loi Tapiolan kuorosta instrumentin. Hän kehitti kuorolaisineen omintakeisen soinnin, puhtaan, raikkaan ja luonnollisen, jonka kuoromaailma oppi tuntemaan käsitteenä Tapiola Sound.
Tapiolan kuoro teki myös tiivistä yhteistyötä monien suomalaisten ja ulkomaisten nykysäveltäjien kanssa ja kantaesitti useita sille sävellettyjä teoksia.
Tapiolan Yhteiskoulun kuoro – tai Tapiolan kuoro, joksi kuoro myöhemmin nimensä lyhensi - osallistui menestyksekkäästi lukuisiin kilpailuihin. Voittojen myötä kansainvälinen kiinnostus kuoroa kohtaan heräsi.
Erkki Pohjola johti Tapiolan kuoroa yli 30 vuotta, aina vuoteen 1994. Hän teki kuoronsa kanssa 50 esiintymismatkaa eri puolille maailmaa ja lähes 20 levytystä. Suomalaisesta koulukuorosta kasvoi hänen johdollaan kansainvälisen kuoromaailman tuntema vokaali-instrumentti.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.
Lähteet ja linkit
Erkki Pohjola loi maailmankuulun Tapiolan lapsikuoron. Artikkeli. Yle Elävä arkisto.
Erkki Pohjola - Tapiolan kuoron isä. TV-dokumentti. Yle Elävä arkisto.
Tapiolan kuoro. Tapiolan kuoron kotisivut.
Wikipedia: Erkki Pohjola.
