Neljäs Hyvin sanottu -tutkimus kertoo yhteiskunnallisen keskustelun tulehdustilasta
Yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin tila on suomalaisten mielestä mennossa hälyyttävään suuntaan, kertoo tuorein Hyvin sanotun väestöä edustava tutkimus.
Kahden edellisen vuoden positiivinen kehitys kääntyi jyrkkään laskuun, sillä nyt peräti 68 prosenttia suomalaisista kertoo kokevansa keskustelukulttuurin huonontuneen. Muutosta viime vuoteen on 10 prosenttiyksikköä.
Kaikki tuoreimman Hyvin sanottu -tutkimuksen tulokset ovat luettavissa täällä.
Suomalaiset kokevat erityisesti yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin ottaneen takapakkia. 62 prosenttia suomalaisista pitää yhteiskunnallisen keskustelun sävyä liian kiivaana. 55 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että keskustelu yhteiskunnallisista asioista tuntuu tulenaralta. Kasvua näin ajattelevien määrässä on peräti 14 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna.
Suomalaiset kaipaavatkin selvästi lisää asiallisuutta keskusteluihin. Kaipaan lisää asiallisuutta -väitteen kanssa on samaa mieltä 85 prosenttia vastaajista. Viime vuonna luku oli 81 prosenttia. Samaan aikaan lähes riitelymäistä keskustelua (85 %) on havainnoitu enemmän kuin viime vuonna (73 %).
93 prosettia tutkimuksen vastaajista kokee, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu. 75 prosenttia vastaajista kokee, ettei sananvapautta saa käyttää toisen ihmisarvon loukkaaminseen. Kun kysytään onko oikein, että sananvapauden nojalla ei saa tehdä mitä tahansa, täysin samaa mieltä olevien osuus on 55 prosenttia. Osuus on kasvanut 9 prosenttiyksikköä. 63 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteen pitää saada sanoa.
– Tulkitsen, että osa suomalaisista on kyllästynyt siihen, että sananvapaudella perustellaan törkeyksiä, sanoo Ylen asiakasymmärrystutkija Salla Lukkari.
Suomalaisten arvostus eri mieltä olevia kohtaan ja kaipuu rauhallisempiin keskusteluihin ovat kasvussa. 64 prosenttia vastaajista kertoo kaipaavansa lisää tilaisuuksia rauhallisiin keskusteluihin. Täysin samaa mieltä olevien määrässä on kasvua 9 prosenttiyksikköä. Eri meiltä olevia ihmisiä kertoo arvostavansa 73 prosenttia suomalaisista. Täysin samaa mieltä olevien määrässä on kasvua 7 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna.
Kuunteleminen, keskustelukumppanin kunnioittaminen ja keskittyminen keskustelukumppaniin ovat suomalaisille edelleen tärkeitä elementtejä hyvässä keskustelussa.
Hyvin sanotun tunnettuus kasvoi erityisesti nuorten miesten keskuudessa
Hyvin sanottu -hankkeen tunnettuus on kasvanut 7 prosenttiyksikköä viime vuodesta, ja peräti 20 prosenttia suomalaista kertoo nähneensä hankkeeseen liittyviä sisältöjä.
Muutoksessa korostuvat ennen kaikkea 15–29-vuotiaat miehet, joista yli puolet kertoo hankkeen joko kuulostavan tutulta tai nähneensä siihen liittyviä sisältöjä. Joka viides nuorista 15–29-vuotiaista miehistä sanoo hankkeen sisältöjen saaneen pohtimaan keskustelukulttuurin tilaa. Melkein joka kymmenes (9%) ikäryhmään kuuluva vastaaja kertoi muuttaneensa omaa käytöstään Hyvin sanotun sisältöjen seurauksena.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että käyttäytymisen muutos saattaa tarkoittaa keskustelutyylin muutosta. Viime vuonna joka neljäs nuori mies kertoi voittamisen kuuluvan hyvään keskusteluun. Näin ajattelevien osuus laski tänä vuonna 16 prosenttiin.
Hyvin sanottu toteutti syksyllä 2023 #Miestenvuoro-kampanjan, joka teki näkyväksi eritysesti nuorille miehille tärkeitä keskusteluaiheita heidän näkökulmistaan. Kampanjasta voit lukea lisää täällä ja täällä.
Voit lukea lisää vuoden 2022 tutkimuksen tuloksista tästä: Kolmas Hyvin sanottu -tutkimus kertoo hieman harvemman kokevan keskustelukulttuurin huonontuneen
Vuoden 2021 tutkimuksen tuloksista saat lisää tietoa täältä: Todella moni suomalainen arvioi riitelymäisen keskustelun lisääntyneen, yhteiskunnallisista asioista haluavat puhua silti lähes kaikki
Voit lukea lisää vuoden 2020 tutkimuksen tuloksista tästä: Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Yle ryhtyy parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria
Tutkimuksen otoskoko on 2 255 henkeä ja kohderyhmänä 15 vuotta täyttäneet Manner-Suomessa asuvat. Aineisto on kerätty 14.–28.9.2023 välisenä aikana. Aineiston tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan 2,2 %-yksikköä suuntaansa. Tiedonkeruun toteutti Norstat Finland.