Tutkimus Hyvin sanottu -hankkeen taustalla
Suomalaiset nauttivat syvällisistä keskusteluista sekä tilanteista, joissa he pääsevät oppimaan keskustelukumppaninsa ajatuksista.
Keskustelut koetaan siis merkityksellisiksi. Samalla tutkimuksessa nousi kuitenkin esille se, että suurin osa kaipaa nykypäivän keskusteluihin lisää kunnioitusta ja että keskustelukulttuuri on huonontunut.
Voit lukea lisää vuoden 2023 tutkimuksesta täältä: Neljäs Hyvin sanottu -tutkimus kertoo yhteiskunnallisen keskustelun tulehdustilasta
Voit lukea lisää vuoden 2022 tutkimuksesta täältä: Kolmas Hyvin sanottu -tutkimus kertoo hieman harvemman kokevan keskustelukulttuurin huonontuneen
Vuoden 2021 tutkimuksen tuloksista saat lisää tietoa täältä: Kysely: Todella moni suomalainen arvioi riitelymäisen keskustelun lisääntyneen, yhteiskunnallisista asioista haluavat puhua silti lähes kaikki
Voit lukea lisää vuoden 2020 tutkimuksen tuloksista täältä: Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Yle ryhtyy parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria
Yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin tila on suomalaisten mielestä mennossa hälyyttävään suuntaan, kertoo tuorein Hyvin sanotun väestöä edustava tutkimus. Kahden edellisen vuoden positiivinen kehitys kääntyi jyrkkään laskuun, sillä nyt peräti 68 prosenttia suomalaisista kertoo kokevansa keskustelukulttuurin huonontuneen. Muutosta viime vuoteen on 10 prosenttiyksikköä.
Tutkimustulokset tarjoavat hankkeen kannalta tärkeää tietoa siitä, mitä suomalaiset arvostavat yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista muun muassa ajattelee vuodesta toiseen, että hyvään keskusteluun kuuluu kuunteleminen, tilan antaminen myös eri mieltä oleville sekä tasavertaisuus.
Keskustelukulttuurin parhaiden puolien vahvistaminen onkin yksi Ylen ja Erätaukosäätiön vetämän Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeen tavoitteista.
Tutkimuksesta on käynyt ilmi, että suomalaisista löytyy hyvin monenlaisia keskustelijoita. Osa jättäytyy sivuun, toiset nauttivat keskusteluista. Osa on tyytyväisiä kehitykseen, osa taas kaipaa rakentavampaa ilmapiiriä.
Täällä voit tehdä testin, millainen keskustelija itse olet: Testaa itsesi – millainen nettikeskustelija olet?
Kun tunnemme erilaiset keskustelijat, voimme tuntea myös erilaisia keskusteluun liittyviä asenteita. Erilaisista suhtautumisista huolimatta suomalaisilla on myös monia yhdistäviä tekijöitä, kuten edellä mainittu asiallisuuden ja kunnioituksen kaipuu.
Taustatietoa vuoden 2022 tutkimuksesta: Otoskoko on 1 553 henkeä ja kohderyhmänä 15 vuotta täyttäneet Manner-Suomessa asuvat. Aineisto on kerätty aikaväli. Aineiston tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan 2,5 %-yksikköä suuntaansa. Vertailtaessa tuloksia vuosien 2020 ja 2021 tuloksiin on virhemarginaali 3,2 %-yksikköä suuntaansa. Tutkimuksen toteutti IRO Research.
Taustatietoa vuoden 2021 tutkimuksesta: Otoskoko on 2 222 henkeä ja kohderyhmänä 15 vuotta täyttäneet Manner-Suomessa asuvat. Aineiston tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan 2,1 %-yksikköä suuntaansa. Tutkimuksen toteutti IRO Research.
Taustatietoa vuoden 2020 tutkimuksesta: Otoskoko on 2 440 henkeä ja kohderyhmänä 15 vuotta täyttäneet Manner-Suomessa asuvat. Aineiston tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan 2,0 %-yksikköä suuntaansa. Tutkimuksen toteutti IRO Research.