Artikkelit
Kirjailija Katja Kallio rakastui nuorena Roomaan, opiskeli kielen ja muutti ulkomaille – sitten hän menetti unelmansa
Kaupunkeihin voi rakastua niin kuin ihmisiin.
“Moottoroivana voimana kulkee kuolema” – Elias Koskimies tekee tv-ohjelmia UMK:sta Masked Singeriin, mutta tässä jutussa hän puhuu kuolemasta ja sirkuksesta
Koskimies ei halua tuhlata kenenkään aikaa.
Tällaista oli Jukka Mallisen kaksoiselämä: kauppasi jääpalakoneita Neuvostoliittoon, salakuljetti kotimatkalla underground-runoutta Suomeen
Jukka Mallinen todisti idänkaupan villit vuodet.
Viivi ja Wagner teki Juba Tuomolasta hetkessä sarjakuvatähden – menestysstrippi naisesta ja siasta syntyi puolivahingossa Pariisissa
Juba Tuomola piirsi lapsena kuvasarjan Golgatan risteistä.
40 vuotta sitten Martti Jämsä näki linja-autosta näyn, jonka hän muistaa edelleen – valokuvaajan pää on täynnä ottamattomia valokuvia
Seurakuntanuori alkoi kuvata rockia.
Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio kohtasi Siperian tundralla elämänkumppaninsa – nyt kotona on pieni kuppi talon hengille
Konkariohjaaja kuvaa katoavaa nenetsikulttuuria.
Pitääkö puhelimessa sinutella vai teititellä, Anu Kuivalainen mietti, kun soitti ensimmäistä kertaa isälleen – sitten hän teki puhelusta elokuvan
Anu Kuivalainen tapasi isänsä vasta aikuisena.
Lapsena kirjailija Markku Pääskynen pelkäsi syttyvänsä palamaan – ”Onhan ajattelun maagisia piirteitä itse kussakin”
Markku Pääskynen kirjoittaa yhteensattumista ja etiäisistä.
Lapsena elokuvantekijä Jan Ijäs leikki supersankaria Nigeriassa – keittiössä kokki hakkasi kuivattua kalaa pöydänkulmaan
Jan Ijäs katsoi Lagosissa Chaplinin elokuvia vhs-kaseteilta.
Kärjekkäistä pilapiirroksistaan tunnettu Ville Ranta sanoo olevansa kotonaan rutinoitunut tylsimys, joka suoristelee mattoja ja vetää antiikkikelloja
Sarjakuvataiteilijalla on taito herättää keskustelua.
Lapsena Kaari Mattila pelasi pesäpalloa ja teki luokka-analyysiä Haukilahdessa – nyt hän johtaa ihmisoikeusjärjestöä, koska on aina halunnut korjata vääryyksiä
Henkilökuva Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattilasta.
Elokuvantekijä Maija Blåfield otti Sarajevossa valokuvan, joka muutti hänen suhteensa dokumentaarisuuteen: ”Jos en olisi ottanut tätä kuvaa, luulisin edelleen nähneeni kalsarit”
Taitelija tutkii töissään toden ja fiktion rajaa.