Kuusi kuvaa

Anna-Riitta Kässi katsoo hymyilevänä ikkunasta ulos.

Synnytysaktivisti ja doula Anna-Riitta Kässi haluaa raskaana oleville itsemäärämisoikeutta

”Aktiivinen synnyttäminen tarkoittaa esimerkiksi parempaa synnytyskokemusta”, sanoo Anna-Riitta Kässi, joka on synnyttänyt sekä sairaalassa että kotona.

Pimeä metsä oli muoniolaiselle Paula Siepille lapsena turvapaikka ja metsän asukkaat hänen ystäviään

Sieppi on eräopas, taiteilija ja kirjailija, joka uskoo luontoyhteyden lisäävän luovuutta.

Tarja Halonen vappumielenosoituksessa vuonna 1972.

”Aktivisti olen koko elämäni”, sanoo 80-vuotias presidentti Tarja Halonen

Ihmisoikeudet, demokratia ja tasa-arvo olivat Tarja Halosen arvoja jo varhain. Poliittisen uransa alussa hän rikkoi lasikattoja mm. SAK:n ensimmäisenä naispuolisena juristina.

Keittiömestari esiliinaassaan katsoo suoraan kameraan. Kuvan värit on tarkoituksella kohdistettu hieman väärin siten että kuvattavan molemmille puolille muodostuu hänestä värillinen varjokuva.

Sami Tallbergin elämä on mullistunut monta kertaa – kesytöntä hänestä ei kuitenkaan tullut

Palkittu keittiömestari ja kirjailija löysi tasapainon luonnosta.

Nainen ja mies istuvat sohvalla keäsisellä verannalla. Taustalla avautuu pitkä näkymä kalifornialaiseen maisemaan.

Sanaton työskentelytapa kiteytti kaiken, minkä Riitta Malkamäki oli aiemmin oppinut terapeutin työstä

Ratkaisun avaimet ovat aina asiakkaalla itsellään.

Maija Palander (nykyään Kajan) Namibiassa sylissään tyttärensä Iida-Sofia.

Kun nuori lähetyslääkäri Maija Kajan katsoi aidsiin kuolevaa lasta silmiin, hänen uskonsa Jumalan rakkauteen katosi

Gynekologi Maija Kajan haave lähetyslääkärin työstä toteutui vuonna 1991, kun viisihenkinen perhe muutti Namibiaan. Vaikeinta lääkärin työssä oli nähdä kärsimystä.

Suklaamestari Petri Sirén käsittelee suklaata.

Suklaamestari Petri Sirénin käsintehdyn suklaan maine on kiirinyt Abu Dhabin kuningasperheelle asti

Ensimmäiset suklaansa Petri Sirén valmisti kellarinsa suklaakeittiössä 15 vuotta sitten. Vuonna 2023 hän loihti nimikkosuklaat yhdelle maailman suurimmalle yksityisjahdille Abu Dhabiin.

Akseli Kaukoranta Nanny Stillin kuvan edessä Riihimäen lasimuseossa.

”Keräily on sienestyksen pikkuserkku”, sanoo lasinkeräilijä Akseli Kaukoranta etsiessään Nanny Stillin taidelasia

Muotoilija Nanny Stillin värikkäät lasiesineet ja niiden hauskat muodot kiinnostivat Akseli Kaukorantaa jo varhain. Valokuvauksen ammattilaisena hän jakaa kuviaan ja tietoa lasiaarteista somessa.

Levytyksen jälkeen Ville Hautakangas fyygelinsä ääressä.

”Uuden musiikin parhaita puolia on työskentely elävien säveltäjien kanssa”, sanoo pianisti Ville Hautakangas

Parasta Ville Hautakankaan mielestä on saada soittaa upouutta pianomusiikkia, joita kukaan muu ei ole vielä soittanut. Oman tyylin ja äänen etsiminen oli tärkeää opiskeluaikana.

Noin kolmivuotias poika soittaa selloa kotona. Taustalla ryijy, piano ja levysoitin, lattialla räsymatto.

Joakim Berghäll huomasi että säveltäjä on kiinnostavimmillaan silloin kun hän on vain oma itsensä

Maailma on täynnä ääniä, joilla voi tehdä musiikkia.

Mies soittaa viola da gambaa ja nainen cembaloa. He istuvat vierekkäin. Nainen osittain selin mieheen mutta hänen päänsä on kääntynyt hieman tätä kohti.

Huippumuusikko ryhtyi näyttelijäksi – Elina Mustonen taitaa cembalomusiikin ja Shakespearen

Rakkaasta harrastuksesta tuli ammatti.

Naamioitsija Guy Hellström naamio Leif Wageria.

Ziggy Stardustin hehkuva meikki lumosi erikoisnaamioitsija Guy Hellströmin jo varhain

Nuorena harrastajateatterilaisena Guy Hellström ei osannut aavistaa, että naamiointityö olisi joku päivä hänen ammattinsa. Erityisesti mieleen on jäänyt näyttelijä Leif Wagerin naamiointi.

”Laulujani oli heleppo säestää vaikka savikukolla”, sanoo Ruikonperän multakurkku Jaakko Teppo

Suurin osa kuplettimestari Jaakko Tepon laulamista tarinoista olivat fiktiota, jotka hän sijoitti kuvitteelliseen Ruikonperän kylään.

Näyttelijä Emil Kihlström omassa näytelmässään Punchline.

”Musta komedia voi olla parantava voima”, sanoo näyttelijä Emil Kihlström

Emil Kihlström opiskeli ensimmäistä vuotta näyttelijäksi, kun hänen rakas kissansa Joe Black kuoli. Kuolema ja kuolemanjälkeisen elämän pohdinta päätyivät lopulta mustan tragikomedian aiheeksi.

Aki Karvonen tuvallaan kultavaltauksella Lemmenjoella.

Alun hurahdus muuttui pysyväksi elämäntavaksi – kullankaivaja Aki Karvosen työssä ei kannata työtunteja laskea

Millaisten elämänvalintojen kautta voi päätyä kullankaivajaksi Lemmenjoen kultamaille Lappiin? Kaikki alkoi uteliaisuudesta yli 20 vuotta sitten, mutta nykyisin Aki Karvosta viehättää eniten itse elämäntapa erämaassa.

Metsäinen näkymä jossa Ava Numminen seisoo nauraen hevosen vieressä ja hevonen on kääntänyt päänsä häntä kohti.

Laulamaan ja ratsastamaan oppimisessa tärkeää on herkistyminen pienille tuntemuksille – Ava Numminen oivalsi leikkisän kokeilun merkityksen uusien taitojen oppimisessa

Laulu hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti.

Nuori Markku Pölönen värjöttelee Pielisen rantavedessä.

”Minulle jäi käsitys, että kaikkea syleilevä tähtitaivas on Jumala”, sanoo elokuvaohjaaja Markku Pölönen lapsuusajastaan

Nuori Markku halusi papin ammattiin, sillä uskonto kiehtoi häntä. Kerran kaverit huijasivat tulevan pappismiehen katsomaan erotiikkaa tihkuvaa komediaa, jolloin Pölönen unohti koko pappeushaaveensa.

Heikon koulumenestyksen vuoksi Jesse Lahtisen tulevaisuudennäkymät olivat huonot, mutta sitten ura lapsuuden toiveammattiin yllättäin aukesi

Murrosiässä Jesse Lahtinen kärsi oppimisvaikeuksista ja ymmärsi olevansa se, mitä yleisenä haukkumasanana käytettiin – homo. Tyttökaverit tukivat, mutta vasta Madonnasta kertova elokuva avasi silmät.

Tapio Lehtinen seisoo tuulen kallistamassa purjeveneessä tyttärenpoika Emil sylissään. Molemmilla on iloinen ilme.

Vene upposi yksinpurjehduksella Eteläisellä valtamerellä – Nukkumasta heränneen Tapio Lehtisen pelastautumiseen kului kuusi minuuttia

Kaksi epäonnista yksinpurjehdusta eivät lannistaneet Tapio Lehtisen purjehdusintoa. Uusimalla purjehduksellaan hän haluaa siirtää suomalaisen valtameripurjehduksen perinteen tuleville sukupolville.

Bändi harjoittelee kellarissa. Etualalla poika kumartuneena. Laulaja laulaa puku päällä, rumpali hymyilee taustalla.

Saunoistaan tunnettu Kimmo Helistö ei itse välitä löylyssä istumisesta – sauna on hänelle kohtaamisia ja elämyksiä varten

Kimmo Helistö on elänyt ainakin kolme elämää: punkkarin, poliitikon ja saunayrittäjän. Viulunsoittohaaveet tuhosi konservatorio.

Luontokuvaajan arvovalinta: ”Mainoksia kuvaamalla olisin voinut menestyä taloudellisesti paremmin”

Intohimoisesta lintuharrastajasta tuli ensin toimittaja, mutta vasta onnekkaat sattumat ja kameratekniikan nopea kehittyminen mahdollistivat Jari Saloselle vaativien luontodokumenttien kuvaamisen ja ohjaamisen.

Perhe istuu pienellä mustalla sohvalla olohuoneessa, vauva äidin sylissä, ja pieni poika isän sylissä.

Helsingin toimialajohtaja Tommi Laitio kasvoi mieheksi, joka ei mahtunut partiopojan rooliin

Opiskeluaikanaan Tommi Laitio huomasi, että hänen maailmansa oli jakautunut kahtia. Ja vain toinen puolikas oli helppo esitellä julkisesti.

Nuori mies karvahattu ja aurinkolasit päässä sekä hopoinen toppatakki päällä Hgin tuomiokirkon edessä.

Työ ei määrittele ihmisen arvoa, sanoo muotimaailmasta työelämäprofessoriksi siirtynyt Sami Sykkö

Sami Sykkö syntyi itähelsinkiläiseen työläisperheeseen. Vanhemmilla ei ollut suuria tuloja, mutta rahasta tai sen puutteesta ei puhuttu koskaan.

Kuvassa mm. tunnettu vasemmistolainen partisaani Bahadin Nuri, hänen ystävänsä sekä mustahattuinen Muthana Riad ja Marko Juntunen.nä

Marko Juntunen seikkaili Samoalla ennen kuin arabimaailman tutkimus vei mukanaan

Kulttuuriantropologin työssään Marko Juntunen opiskeli ystäviensä avulla marokonarabiaa ja yliopistoissa Arabimaiden kirjakieltä. Islamin tutkimuksensa ansiosta Juntunen on kysytty kommentaattori.

Nainen seisoo puun edessä pieni koira sylissään ja hymyilee.

Muisto puhtaasta hiekkarannasta muutti Tuula-Maria Ahosen elämän

Roska päivässä -liikkeen perustaja uskoo että kauneus luo järjestystä ja pelastaa maailman.

Mikko Fritze ja Mikael Granlund All stars -jääkiekkopelin vaihtopenkillä.

”On nautinto saada puhua päivittäin sekä saksaa että suomea”, sanoo Suomen Saksan-instituutin johtaja Mikko Fritze

Kansainvälinen ja monikulttuurinen Mikko Fritze on identiteetiltään saksalainen, mutta hän on aina viihtynyt Suomessa. Nykyisessä työssään hän tekee töitä sekä Suomessa että Saksassa.

Nainen on noussut jakkaran päälle seisomaan ylettyäkseen korkealla olevalle arkistohyllylle.

Outo hälytys Helsingin kaupunginmuseon arkistosta – poliisit löysivät työhönsä uppoutuneen Marja Pehkosen

Helsingin kaupunginmuseon tutkijana työskennellyt Marja Pehkonen on kiinnostunut kaupunkikulttuurin pienistäkin jäljistä, sellaisista kuten ravintoloiden ruokalistat ja tavallisten taloyhtiöiden arkistot.

Teini-ikäinen Raisa lapsuuden kotinsa katolla.

Ilman valvontaa varttunut Raisa Cacciatore erikoistui lastenpsykiatriksi tultuaan itse äidiksi

Raisa Cacciatore koki itse samoja vaikeuksia, joiden parissa kamppailevia nuoria hän auttoi työssään. Hän rakensi ammattitaitonsa omasta kipupisteestään – siitä että kasvoi ilman kasvatusta yksin.

Sinikka Svärd Aurajoen rannalla Turussa.

”Laulun teksti on silloin hyvä, kun se itkettää ja koskettaa minua”, sanoo hittikappaleiden sanoittaja Sinikka Svärd

Päätoimisesti sanoitustyötä tekevä Sinikka Svärd tietää, miten laulun sanoihin saadaan oikeanlainen tunnelma. Lisäksi pitää osata laskea tavumäärät ja riimitellä.

Keltaiseen huomioliiviin pukeutunut mies katsoo kameraan koristeellisessa Art Nouveau -ajan rappukäytävässä.

Raimo Laeslehdon perheessä on maalarimestareita kolmessa sukupolvessa

Arvorakennusten kunnostaminen on valinta ja elämäntapa.

Arvostettu taloustieteilijä Sixten Korkman sai kesätyössään lempinimen ’Blåbärs Finland’ syötyään kaiken mustikkahillon laivamiehistön aamiaisella

Maailman merillä 1960-luvulla seikkailleesta Sixten Korkmanista tuli kysytty yhteiskunnallinen keskustelija, jonka asiantuntijuutta toivotaan, kun Suomen talouteen halutaan näkemystä.

Morsian istuu sulhasen polvella ja näyttää olevan puraisemassa sulhasen nenää. Morisamen puku on tummanvihreä ja hänen kädessään on kukkakimppu.

Taiteentutkija Liisa Väisänen oppi isältään, että ennen kuin tekee mitään, on katsottava tarkkaan

Symbolien tutkijalle ystävät ovat myyttinen maailmanpilari.

Ilona Rauhala valokuvaaja Marica Rosengårdin kuvaamana.

Kuka tahansa voi oppia hyvät keskustelutaidot, vakuuttaa psykologi Ilona Rauhala

Mielen valmentaminen on aina kiinnostanut Ilona Rauhalaa. Tänä päivänä hän on erikoistunut huippusuorittajien valmennukseen. Hän on myös testannut valmentavaa keskusteluotetta mm. lapsiinsa.

Viiden ihmisen muodostama ihmispyramidi, jossa alinna kolme miestä nelinkontin, heidän päällään mies ja nainen nelinkontin, ja näiden päällä nainen seisten, kädet nostettuna pään yläpuolelle.

Valokuvan äärellä on syytä pohtia myös sosiaalisia suhteita, sanoo Anna-Kaisa Rastenberger

Suomen valokuvataiteen museon uusi johtaja Anna-Kaisa Rastenberger käyttää valokuvaamista henkilökohtaisena muistiinpanovälineenä.

Korona-aikana kirjailija Satu Rämön kalenteri tyhjeni ja hän päätti keksiä tarinan, josta muovautuikin suosittu dekkarisarja

Islannissa perheineen asuva Rämö tunnetaan varsinkin Islannista kertovista tietokirjoista. Nyt hän valloittaa uusia yleisöjä Hildur-dekkareillaan. Miten tehdään loikka tietokirjoista romaaneihin?

Emeritusprofessori Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta – suuri sopulivaellus vuonna 1970 oli sysäys ja sinetti hänen tulevaisuudelleen

Helsinkiläiselle Heikki Henttoselle jyrsijöiden tutkiminen on enemmänkin elämäntapa kuin työ. Hän on jäänyt eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta, mutta jatkaa lähes samaa rataa kuin ennenkin.

Juhani Riekkola maantiellä. Kirjan kansikuva.

Valokuvauksen monitoimimies Juhani Riekkola tallensi tamperelaisten puutalojen katoamista

Valokuvaaja Juhani Riekkola oppi työssään valokuvan oikean sommittelun ja pian hän voitti monet valokuvakilpailut.

Meriarkeologi Minna Koivikko pitää kädessään hylystä nostettua paahtoleipätelinettä.

”Välillä laitamme kakkukuvun hylyn päälle, jotta saamme säästettyä tutkittavaa myös uusille meriarkeologian sukupolville”, sanoo meriarkeologi Minna Koivikko

Teknologia on mullistanut meriarkeologiaa, sillä sen avulla merenpohjan salaisuudet paljastuvat entistä paremmin. Museoviraston meriarkeologina Minna Koivikko tutkii enimmäkseen puulaivoja.

Kirjailija Jenni Räinä lapsena oman ponin kanssa.

Näkymä junan ikkunasta havahdutti kirjailija Jenni Räinän: Kaikki tuttu metsä olikin talousmetsää

Räinä on kotoisin pienestä Hyryn kylästä Kuivaniemeltä Pohjois-Pohjanmaalta. Lapsuus maatilalla metsien ja soiden keskellä on näkynyt sittemmin hänen kirjoissaan ja mielenkiinnon kohteissaan.

Kolme naista istuu teehuoneen edustalla Japanissa. Kahdella heistä on kimono yllään.

Sensein kohtaaminen muutti Minna Eväsojan elämän suunnan – tosissaan yrittäminen on tärkeämpää kuin täydellisyys

Japanin tutkijasta tuli terveydenhoidon asiantuntija.

Senja Vellonen 1980-luvulla Venetsian Huokausten sillalla.

Akvarellisti Senja Vellonen tutkii maalatessaan valon ja varjon vaihtelua

Aiheensa Senja Vellonen valitsee melko satunnaisesti, mutta tärkeintä on valo vuorokauden eri aikoina. Matkoillaan hän tutkii öisen maiseman valoa. Myös sininen hetki, sumu tai sade kiehtovat häntä.

Markus Heikkerö teini-ikäisenä muotokuvassa, jossa hän katsoo läheltä suoraan kameraan. Hänellä on pitkät, suorat hiukset.

Rockbändien rumpalinakin tunnettu kuvataiteilija Markus Heikkerö vei fallosmaalauksensa Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeelle ja yllättyi

Heikkerön surrealistiset fallosmaalaukset ihastuttivat yliopistoväkeä Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeellä.

Kauko Puranen katsoo kameraan yllään muta paita jossa valkoisia ruutuja.

Kolmannen polven pappi, rovasti Kauko Puranen tuntee vankilat, satamat ja seurakunnat

Merimiespappina, vankilapappina, matkapappina, kappalaisena ja kirkkoherrana työskennellyt Kauko Puranen omaa ilmiömäisen muistin.

Raija Pelli kirjansa Harhaanjohtajat kanssa.

Isä herätti toimittaja-kirjailija Raija Pellin kiinnostuksen kirjallisuuteen, mytologiaan ja luontoon: ”Elin lapsena sanojen maailmassa”

Toimittaja Raija Pelli loi pitkän uran televisiossa rikoksia käsittelevän Poliisi-tv:n keulakuvana ja tuottajana. Harva tietää, että alunperin hän opiskeli kirjallisuutta ja haaveili kulttuuritoimittajan ammatista.

Sisältöä aiheesta Kuusi kuvaa

Pääsisältö